10-12 vuotiaan lapsen outo taantuminen

Lien neuvolaan, osaavat arvioida.

Vierailija kirjoitti:

Lien neuvolaan, osaavat arvioida.

Neuvolassa käydään viimeisen kerran 6-vuotiaana.

Ei toi ainakaan mikään erityisen yleinen vaihe ole. Tuon ikäinen on osaava ja "tottelevainen" ennen kuin sitten murrosiän taantuma alkaa. Kouluterkka, perheneuvola psykologi?

Onko jotakin traumaattista tapahtunut? Ota koulun terkkariin tai psykologiin yhteyttä.

No en osaa vastata lasteni puolesta, mutta osaan vastata omasta kokemuksesta.

Eli mua kiusattiin rankasti koulussa,

Niin aloin leikkimään pienten kanssa tuossa iässä.. Leikin just 5-8v välillä vähän pienempien kanssa ja isompien kanssa.

Kukaan ei puuttunut ja tuo lisäsi vaan kiusaamista, opettajat ja vanhemmatkin sanoi idiootiksi ja pikkupennuksi :D

Tavallaan pakeni, koska pienten kanssa on helppoo.. vaikka eipä sillä, kyllä niistä 5-8 vuotiaistakin löytyi niitä koviksia jotka kiusas

No oma samanikäinen tyttöni on sanonut kadehtivansa ekaluokkalaisia kun heillä vielä huoletonta. Suhtautuu myös tosi nostalgisesti leluihin ajoilta kun oli pienempi. Suuttuu myös jos sukulaiset hokevat että sinähän olet ihan teini jo.

Luokalla tosi teinimäisiä ja sitten ihan leluilla leikkiviä. Tämä aiheuttanut kaveriporukoiden hajoamista ja pohdintaa omasta roolista lapsuuden ja teini-iän välillä. Oma tyttäreni on pohtinut olevansa siinä välimaastossa, teinimaailma kiinnostaa jo , musat ja sarjat. Olen sanonut että on ok olla välillä kumpaakin.

Toisilla, varsinkin tytöillä, tulee jonkinlainen pelko siitä kun kasvaa isoksi. Varsinkin jos fyysiset muutokset ovat jo alkaneet. Haluttaisiin pysyä edelleen lapsena, eikä kasvaa isoksi. Olisin yhteydessä koulun terveydenhoitajaan ja kysyisin vinkkejä miten auttaa lasta. Pahinta on mitätöidä lapsen pelko, siinä vaan saa aikaan enemmän ongelmia.

haluaisin kuulla jatkoa jos selviää jotain

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lien neuvolaan, osaavat arvioida.

Neuvolassa käydään viimeisen kerran 6-vuotiaana.

Eikös sinne kuulu jos kerta senikäiseksi taantunut. 

Oma lapseni (poika) sanoi 7-8 vuotiaana moneen kertaan, että hän ei halua olla näin iso, hän haluaa olla päiväkotilapsi, jopa vauva. Vasta vuosia myöhemmin hän kertoi, että taustalla oli koulukiusaamista. Emme tienneet silloin kiusaamisesta, emmekä siis osanneet auttakaan, mikä harmittaa nyt jälkikäteen. Onneksi kiusaaminen loppui ja samalla loppui toive olla pikkulapsi.

Tyttösi kohdalla voi myös olla jokin trauma, joka saa hänet toivomaan olevansa pienempi lapsi, eli hän haluaisi palata aikaan, jolloin ongelmia ei ollut.

Tuskin mitään huolestuttavaa, kuulostaa ihan nykyiseltä hallitukselta.

Onko kiusattu koulussa. Koulut nykyisin melkoisia sylttytehtaita.

Minulle tuo oli normaalia, koska minulla on 6 vuotta nuorempi sisko. Oli minulla omia kavereita, joiden kanssa enimmäkseen olin, mutta oli tosi kivaa, kun tavallaan lapsuus jatkui pidempään.

Vierailija kirjoitti:

Onko kiusattu koulussa. Koulut nykyisin melkoisia sylttytehtaita.

Nykyisin?

Kiusaamista on ollut aina.

80- luvulla kiusaamiseen ei edes puututtu jos ei näkyvästi mukiloitu.

70- luvun lastensarja "Läski-linssi" esitti nimittelykiusaamisen ja yhden henkilön syrjimisen ihan normaalina koululaisen elämänä.

"Läski-linssi ei ole moksiskaan..."

Nykyään kiusataan vähän verrattuna menneisiin aikoihin.

No, toki ap:n lapsen käyttäytymisen taustalla voi olla kiusaaminen.

Entä vanhemmat?

Huomioivatko vanhemmat lapsensa riittävästi, vai odottavatko häneltä liian varhaista kypsyyttä?