Vela, kerro elämästäsi

--

Olen 35-vuotias akateeminen työtön. Asun avomiehen ja kahden kissan kanssa. En ole tehnyt mitään suurta päätöstä olla tekemättä lapsia, mutta en ole vielä keksinyt, miksi lapsia tekisin. Minkäänlaista vauvakuumetta ei ole koskaan ollut. Sitä paitsi työttömyyteen tuskin tulee ratkaisua ihan heti, enkä halua tehdä lapsia tällaiseen tilanteeseen, kun raha on nyt jo tiukilla.

Ikä 40 v. Mielenkiinnonkohde tavallinen elämä, ei mitään erityisiä harrastuksia eikä päämääriä. IT-alan konsultti omalla toiminimellä. Lapsia tai miestä en ole hankkinut koska viihdyn ääri-introverttinia parhaiten yksikseni.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 23:01"]28-v. nainen, korkeakoulutettu ja kivassa työpaikassa. Asun pienessä asunnossa Helsingin kantakaupungissa. Työn ohella minulle on tärkeää harrastukset, joihin kuuluu tanssi, lukeminen ja muutamat muut nörttiharrastukset. Elämäni suola ovat ihanat ystäväni, joiden kanssa vietän paljon aikaa viikoittain. Olen varmaankin "elämäntapasinkku", sillä seurustelusuhteeni eivät koskaan ole edenneet yhteenmuuttamiseen asti. Viihdyn loistavasti yksikseni, koska koen, että minulla on rikas elämä.

Minulla ei ole lapsia mm. siksi ettei lapsi sopisi elämääni. Minulle on tärkeää pystyä tekemään asioita spontaanisti - vaikka lähtemään yksille kavereiden kanssa tai leffaan keskellä viikkoa. Minulle eläminen lähiössä hyvin ydinperhekeskeisesti olisi suoranainen kauhistus. Haluan elää itselleni ilman huolta ja syyllisyyttä.

Lisäksi työskentelen lasten parissa, joten koen, ettei minun tarvitse hankkia omia lapsia todetakseni elämän jatkuvuutta. Tulen omalla työlläni vaikuttamaan ihan tarpeeksi seuraavaan sukupolveen.
[/quote]

Niin mäkin olin sun ikäsenä vela. Oli kaverit ja spontaanius tärkeää. Tuu 10 vuoden päästä kertoo, mikä on tilanne. Ihan naurettaa, kun alle 4-kymppiset velat selittää näitä juttuja. Niin normaalisti nuoret ajattelee, ei siinä tarvi olla vela.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:59"]

Niin mäkin olin sun ikäsenä vela. Oli kaverit ja spontaanius tärkeää. Tuu 10 vuoden päästä kertoo, mikä on tilanne. Ihan naurettaa, kun alle 4-kymppiset velat selittää näitä juttuja. Niin normaalisti nuoret ajattelee, ei siinä tarvi olla vela.

[/quote]

Eli nuoria veloja ei sitten ole olemassakaan? :p Kyllä minä olen tehnyt aivan tietoisen päätöksen seksielämäni alkamisesta (10 v. sitten) tähän päivään asti etten lisäänny, joten määrittelen itseni velaksi.

Sen tiedän jo aivan varmasti, ettei lähiöelämä IKINÄ ole minua varten, joten se automaattisesti rajaa lapset korkeintaan yhteen (minun tuloillani ei elätetä monilapsista perhettä Helsingin keskustassa). Mutta minulla ei ole mitään intressejä hankkia edes sitä yhtä lasta.

t.2

Pian täytän 40. Olen naimisissa, 21-vuotiaasta saakka, ja jo nuorena "tiesin", etten halua lapsia, sama juttu miehelläni, joka on muutaman vuoden vanhempi. Molemmat olemme ihan hyvissä töissä, on ollut mahdollisuus edetä urallaan ym. Ollaan matkusteltu jo nuoresta pitäen vuosittain, vaikkakin tuolla kahdenkympin tietämillä opiskelin vielä yliopistossa ja silloin ei juuri matkusteltu. Meillä on kaksi kissaa, harrastan sulkapalloa miehen kanssa, käsitöitä, ja lenkkeilyä lisäksi. Elämämme on melko tasaista, mutta vaikeuksiakin on tullut eteen (sairastuminen astetta vakavammin esimerkkinä). Paras ystäväni sai lapsen 25-vuotiaana, eli lähes 15v sitten, ja olen tämän lapsen kummi - ja se onkin ollut mahtava asia elämässäni, vaikken itse lapsia koskaan halunnutkaan :).

Erilaisia haaveita on, lähinnä työhön ja tulevaisuuden asumiseen liittyen. Ne harvat ystävät ovat tärkeitä, ja vaikka osalla lapsia onkin, ei se ole väleihimme vaikuttanut. Nuorempana autoin etenkin tätä parasta ystävääni toisinaan lastenhoidossa ja kävin vaunulenkillä, jos ystävällä oli yöunet jääneet vähiin. Tähän auttoi tietty lyhyt välimatkakin kyllä.

Lapsia en halua/halunnut, koska koin, ettei se ole minua varten. Halusin elämältäni kaikkea muuta. Joskus kolmenkympin kieppeillä  oman äitini vanhetessa pohdin, että miten meidän käy, kun olemme vanhoja, eikä ole lapsia. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei se(kään) ole minulle syy hankkia lapsia.

Toisaalta hassua että tätäkin "niin usein" kysytään, niin livenä kuin palstoilla, joskaan ei se kysely lastenhankinnan syistä ole mielestäni sen mairittelevampaa. Tokihan kyseessä on periaatteessa "ihmiskunnan tulevaisuus", mutten ole koskaan pitänyt sitäkään kovin suuressa arvossaan - maapallo kun pärjäisi ilmankin, vaikka ihminen kuvitteleekin olevansa jotain suurta saavutustensa tähden.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 09:53"]

Ikä 40 v. Mielenkiinnonkohde tavallinen elämä, ei mitään erityisiä harrastuksia eikä päämääriä. IT-alan konsultti omalla toiminimellä. Lapsia tai miestä en ole hankkinut koska viihdyn ääri-introverttinia parhaiten yksikseni.

[/quote]

Muuten samat minulla, mutta olen hiukan nuorempi ja mies. Olen aina viihtynyt yksin, eikä ihmiset ole minusta kiinnostavia. Koskaan en ole seurustellut, enkä ole koskaan kokenut siihen tarvetta. En yleisesti pidä ihmisistä ja ymmärrän paremmin muita eläimiä. Harrastan astronomiaa. Muuten elämäni ei ole mitenkään vauhdikasta. Käyn töissä, juon alkoholia silloin kuin huvittaa, enkä ole kahlittuna mihinkään. Koskaan en ole kokenut halua perustaa perhettä, sillä en välitä.

Alle viisikymppinen nainen, sinkku, akateeminen yrittäjä Kehä ykkösen sisäpuolelta. En ole koskaan tuntenut kiinnostusta lapsiin ja perinteiseen perhe-elämään. Joskus varhaisteininä huomasin, että kavereille perhenäitiys oli ihan selvä tulevaisuuden rooli, mutta minun ajatukseni eivät millään taipuneet siihen suuntaan. Olen tavannut aika monta kirjoittajan numero 11 tavalla ajattelevaa naista (ja miestä), jotka ovat kyselleet lastenteon perään ja sitten suhtautuneet vastaukseeni hieman halveksivan alentuvasti naureskellen. Mutta mitäpä sitä selittämään enempää ihmiselle, jolla ei ole kykyä ymmärtää.

Harrastuksiani en luettele, koska siitä kimarasta tutut tunnistaisivat minut tosi helposti. Olisihan se kamalaa, jos he tietäisivät, millaisella hömppäpalstalla minä käyn aivojani nollaamassa... :)

Olen 38-vuotias nainen. Olen tiennyt aina, etten tule haluamaan omia lapsia ja koska minulla oli suunnattomia vaikeuksia hormonaalisten ehkäisyjen vuoksi nuorempana, päätin, että menen sterilisaatioon heti, kun täytän 30, ja sen myös tein. Syitä sille, miksi en lapsia halua, on lukuisia - ensinnäkin se, että olen aivan järjetön huolehtimaan, enkä kestäisi sitä huolta, minkä oma lapsi toisi mukanaan - pelkäisin jatkuvasti, että lapselle kävisi jotain. Olen myös työni myötä kyynistynyt (olen poliisi), enkä tiedä, miksi juuri minun lapseni pärjäisi elämässä, kun niin monelle käy huonosti. Eikä se aina ole vanhempien panostuksesta tai kasvatuksesta kiinni.

Pidän myös tästä vapaammasta elämästä, että voin treenata ja tulla ja mennä juuri silloin, kun itselle sopii, eikä kukaan tai mikään ulkopuolinen tekijä sanele ajankäytölleni ehtoja. Päällimmäisenä syynä varmaan kuitenkin on se, että minulle ei koskaan ole tullut minkäänlaista tunnetta, että haluaisin lapsia. Ei koskaan, edes pienenä vilauksena käynyt mielessä. Jokainen näistä luettelemistani kohdista olisi tietysti siinä tapauksessa varmasti ollut jätettävissä taakse.

En silti missään tapauksessa ole lastenvihaaja, miksi minua monesti nimitetään. Pidän todella paljon sisarusteni lapsista ja tulen yleisesti ottaen lasten kanssa hyvin toimeen ja hoidan mielelläni myös kummilapsiani, ja nämä kaikki ovat minulle äärimmäisen tärkeitä.

"Vajaa viisikymppinen", naimisissa, akateeminen kroonisesti sairas pitkäaikaistyötön. Harrastukset liittyvät kirjallisuuteen, luontoon ja kädentaitoihin. Päämääriä minulla ei sen kummemmin ole kuin pysyä sairauksiini nähden mahdollisimman hyvässä kunnossa ja järjissäni. En koskaan ole halunnut lapsia, en edes leikkinyt nukeilla lapsena. Ajatuskin raskaudesta ja synnytyksestä kammottaa minua, enkä usko että olisin ollut hyvä äiti. Myöskin sairauksieni puhjettua kävi ilmi, että lapsettomuus oli erittäin hyvä valinta, koska raskaus olisi saattanut olla minulle hengenvaarallinen.

Olen kolmikymppinen akateeminen keskiluokkainen kaupunkilainen. Olen naimisissa ja asun kerrostaloasunnossa, josta on velkaa. Olen persoonallisuustyypiltäni INTJ. Olen kiinnostunut tieteistä ja taiteista, kulttuurista, ruoasta ja juomasta, uuden oppimisesta ja elämästä nautiskelusta. Arvostan vakaata parisuhdetta, ystävien seuraa, omaa aikaa ja vapautta tehdä, mitä huvittaa. 

Lapsiperhe-elämä olisi minusta tavattoman vastenmielistä, enkä pidä vanhemmuutta millään lailla tärkeänä tai mielekkäänä tehtävänä. Lasten hankintaa en ole siksi koskaan edes harkinnut. Ihmettelen pikemminkin, miksei lapsettomuus ole tämän suositumpaa. Vähemmän stressiä, enemmän merkityksellisiä kokemuksia, parempi elintaso? Kyllä kiitos.

Miksei koskaan kysytä: Miksi ihmeessä teit lapsia? Se olisi minusta paljon iheellisempi kysymys.

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 23:12"]

Olen 27-vuotias nainen ja suoraansanottuna olen liian kiintyny nykyseen elämäntapaani hankkiakseni lapsia. Asun Iso-Britanniassa ja työni puolesta joudun treenaamaan erilaisia tanssityylejä 5-10 kertaa viikossa. Lisäksi pyrin uimaan joka toinen päivä. Rakastan lukemista ja harvoina vapaapäivinä saatan lukea kolmekin kirjaa putkeen. Vihaan ruoanlaittoa ja syön yleensä ulkona. Leipominen ja siivoaminen ovat minulle kauhistus. Käyn baareissa ja pubeissa 2-4 iltana viikosta. Harrastan irtosuhteita. En todellakaan ole "äiti-materiaalia", miksipä siis pilata oma (ja lapsen) elämä hankkimalla perhe?.

[/quote]

Paikallisia Harlekiinejako luet vai oletko lähisukua Väyrysen Paavolle? :)

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:52"]Miksei koskaan kysytä: Miksi ihmeessä teit lapsia? Se olisi minusta paljon iheellisempi kysymys.
[/quote]
Jatkuvastihan täällä on aloitus jossa vela ihmettelee miksi joku elää toisin kuin hän tai kyseenalaistaa äidinrakkauden tai sen että joku voi oikeasti haluta lapsia.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:22"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:52"]Miksei koskaan kysytä: Miksi ihmeessä teit lapsia? Se olisi minusta paljon iheellisempi kysymys.
[/quote]
Jatkuvastihan täällä on aloitus jossa vela ihmettelee miksi joku elää toisin kuin hän tai kyseenalaistaa äidinrakkauden tai sen että joku voi oikeasti haluta lapsia.
[/quote]

Paljon useammin kyllä veloja haukutaan.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:52"]Miksei koskaan kysytä: Miksi ihmeessä teit lapsia? Se olisi minusta paljon iheellisempi kysymys. [/quote] Jatkuvastihan täällä on aloitus jossa vela ihmettelee miksi joku elää toisin kuin hän tai kyseenalaistaa äidinrakkauden tai sen että joku voi oikeasti haluta lapsia.

[/quote]

Sun elämä rajoittuu AV-palstaan? OK.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:26"][quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:52"]Miksei koskaan kysytä: Miksi ihmeessä teit lapsia? Se olisi minusta paljon iheellisempi kysymys. [/quote] Jatkuvastihan täällä on aloitus jossa vela ihmettelee miksi joku elää toisin kuin hän tai kyseenalaistaa äidinrakkauden tai sen että joku voi oikeasti haluta lapsia.

[/quote]

Sun elämä rajoittuu AV-palstaan? OK.
[/quote]
Kyllä :) Ihkua velan vittuilua.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:52"]

Miksei koskaan kysytä: Miksi ihmeessä teit lapsia? Se olisi minusta paljon iheellisempi kysymys.

[/quote]

No koska suurin osa ihmisistä haluaa lapsia ja massasta poikkeavat ovat mielenkiintoisempia ihmisten mielestä. Syyt lapsentekoon eivät ole usein kovin kaksinaisia. Biologinen syy on yleisin syy lapsen hankintaan.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:15"]

[quote author="Vierailija" time="09.02.2015 klo 23:12"]

Olen 27-vuotias nainen ja suoraansanottuna olen liian kiintyny nykyseen elämäntapaani hankkiakseni lapsia. Asun Iso-Britanniassa ja työni puolesta joudun treenaamaan erilaisia tanssityylejä 5-10 kertaa viikossa. Lisäksi pyrin uimaan joka toinen päivä. Rakastan lukemista ja harvoina vapaapäivinä saatan lukea kolmekin kirjaa putkeen. Vihaan ruoanlaittoa ja syön yleensä ulkona. Leipominen ja siivoaminen ovat minulle kauhistus. Käyn baareissa ja pubeissa 2-4 iltana viikosta. Harrastan irtosuhteita. En todellakaan ole "äiti-materiaalia", miksipä siis pilata oma (ja lapsen) elämä hankkimalla perhe?.

[/quote]

Paikallisia Harlekiinejako luet vai oletko lähisukua Väyrysen Paavolle? :)

[/quote]

Alapeukuttajat, hoi! Jos itse luette kolme kirjaa putkeen päivässä, voisitte nyt mainita esimerkiksi niiden kolmen kirjan nimet. Olen itse pika- ja himolukija, mutta liika on liikaa. Paitsi Väyryselle, joka luki koko Dostojevskin tuotannon kolmessa päivässä ja selitti sitten: "Kolmessa vuorokaudessa luin ne läpi, nukuin ja söin vähän välillä, mutta muuten luin koko ajan koska olin niin innostunut. Tietenkään en lukenut niitä sanasta sanaan, vaan samalla tavalla kuin luen kaiken muunkin: pääkohdat tarkasti, muun kursorisesti." 

Jos kirjoittajalla tietysti on useampia vapaapäiviä putkeen, kirjojakin voi mennä monta, mutta hän kyllä antaa sen käsityksen, että vapaapäiviä on harvassa ja hajallaan.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:44"]

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 10:52"]

Miksei koskaan kysytä: Miksi ihmeessä teit lapsia? Se olisi minusta paljon iheellisempi kysymys.

[/quote]

No koska suurin osa ihmisistä haluaa lapsia ja massasta poikkeavat ovat mielenkiintoisempia ihmisten mielestä. Syyt lapsentekoon eivät ole usein kovin kaksinaisia. Biologinen syy on yleisin syy lapsen hankintaan.

[/quote]

Mikä se biologinen syy on? Sekö, että on lisääntymiselimet?