Miksi suomalaiset aina kritisoimassa toisten vaatevalintoja, ruokavalintoja ym?
Kaverin kanssa ihmeteltiin tätä, esimerkkinä se että kun hän osti ulkomailla työkeikalla ollessaan todella tyylikkään untuvatakin niin siellä porukka kehui että kun on niin naisellinen takki ja lämpimän näköinen ja kiva kaikin puolin, mutta kun palasi Suomeen niin ensimmäisenä porukka nyrpisteli takin nähtyään ja kyseli kärkkäästi että onko tuo nyt eettisesti poimitusta untuvasta, ja kun on ulkomaista eikä kotimaista merkkiä että hänen takia työpaikat viedään täältä muualle, ja etteikö villakangastakki riitä tänne Suomen talveen että seuraavaksiko aiot ostaa turkiksen!
Häh?! Kiinnostaako ihmisiä oikeasti tuollainen noin syvällisellä tasolla, vai tekevätkö tuota kateuksissaan?
Sama ruokavalinnoissa, olimme syömässä työporukalla ja muutamat meistä otti lammasta, niin eiköhän eräs nainen alkanut katsella meidän lautasia halveksuen että hyi te syötte lammasta, mä en ikinä pystyisi syömään koska meillä oli maalla karitsoja joskus "vuonna työhevonen-suo-ja-kuokka".
Olen joskus kuullut sanottavan että sivistynyt ihminen ei kritisoi toisten ulkonäköjä tai henkilökohtaisia valintoja. Pitänee paikkansa sillä minusta tuollainen kommentointi on aivan turhaa, ja pelkkää toisten mielen pahoittamista.
Kommentit (44)
Se on se tasapäistäminen... jos mulla ei ole, niin sullakaan ei saa olla. Jos minä teen, pitää sunkin tehdä. Jos en tee, piru periköön jos edes harkitset tekeväsi. <3 Suomi ja suomalaiset kateelliset ämmät!
t: vastarinnan kiiski
Yhdeltä olen kerran kysynyt miksi hän sanoo ilkeästi ihmisille.
Vastaus oli "Mun pitää kun kukaan muu ei sanoo. Jonkunhan nyt täytyy että se (ilkeilyn kohde) hoksaa asian ja ymmärtää pysähtyä miettimään". Siis mitä v*ttua ö.ö.
Se oli vain hänen käsityksensä huolehtimisesta, välittämisestä ja neuvomisesta.
Loukkaannuin itse joskus nuorena kun paikkakunnan hieno tyttö tokaisi pidätpäs sinä ahkerasti aina samaa paitaa. Eipä ollut varaa ostaa uusia.
Sekään niin paha mutta jos ruokapöydässä puhutaan inhottavia huhhuh.
Se on suomalaista sosiaalisuutta. Mielipiteiden vaihtamista ja keskustelua.
Suomessa sosiaalisuus mielletään nykyään puhumiseksi. Ja kun puhuu jotakin niin silloin on sosiaalinen riippumatta siitä mitä suustaan päästää.
Minä olen niin väsynyt tähän sosiaalisuuteen. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka oikein nauttivat paskan puhumisesta, ilkeilystä ja vittuilusta. Heidän mielestään olen omituinen epäsosiaalinen erakko kun en tykkää keskustella esim. siitä onko Minttu-Irmelin uusi kampaus epäonnistunut pahasti, ja pohdiskella ryhmässä millainen kampaus Minttu-Irmelillä oikeasti pitäisi olla jos hänellä olisi vähänkin järkeä päässä.
AAARGH!