Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

lihottajat

Vierailija
09.02.2015 |

Elämäni raskain taakka on ollut pienestä asti laihuus. Sitä ei osaa edes kertoa kuinka paljon asia on vaivannut ja ahdistanut. Muistan nuorempana ennenkuin menin yläasteelle, niin puin kesät talvet aina välihousut farkkujen, että jalkani eivät muka näyttäisi niin laihoilta. Eikä t-paidoitoja julkisilla ollut puhettakaan pitää. Jossain vaiheessa huomasin ettei ne välihousut auta mitään, ja laitoin kahdet välihousut päällekkäin ja lopulta niitä oli kolmet. Vuosia käytin kolmia välkkäreitä talvisin ja kahtia kesäisin farkkujen alla. Kamalaa edes ajatella. Vieläkin käytön yhtiä välihousuja farkkujen alla niin talvet kuin kesätkin. Mutta ahdistus laihuudesta ei ole joka päivästä. Joskus ahdistaa aivan kamalasti ja joskus vähemmän. Häpeän laihoja jalkoja ja käsiäni ja kapeaa vartaloa. En keäsisin halua edes pukea vaatteita jossa paljastuu luisevat polveni. Muistan vanhojen tansseissa vuonna 2007, kun tuttavamme 10-vuotias tyttö sanoi: "Oletpa laiha, katkeatko sinä? " muistan ku vuorauduin taas vaatteisiin. Ei ollut väliä mihin menin. Seuraavana vuinna vaihdoin koulua ja ajatteli, että alan hyväksyä itseni sellaisena kuin olen ja laitoin rohkeasti lyhyt hiasen paidan kouluun. No jo toisena päivänä luokkakaverini ruokajonossa tokaisikin että: "voi Elina, miten olet noin laiha". Haaveilin koko loppu päivän pitkähiasesta jonka jätin kotiin.

Tänään lopulta päätin ihan tosissani, ett nyt aion lihoa, enkä anna periksi. Aamulla heräsin ja menin keittiöön ja tein kunnon aamupalan. Kaurapuuroa, lasi vettä ja maitoa, mautorahkaa, leipää täytteillä ja omena. Kaikki kyllä mahtui ja ei sen puolesta ollut mitään ongelmaa, mutta se itse syöminen. Mua alkoi puolessa välissä ällöttämään syöminen. Tuntui että haluaisin vain viedä loput pois.. Ruuan laittaminen suuhun tuntui pahalta. Mutta söinpähän silti kaiken.

Ajattelin myös alkaa käymään salilla, että sais vähä massaa. Mutta miten tässä voi alkaa käymään salilla ku sitte pitäs syödä vielä enemmän. Ku edes kuvittelen miten joka kerta pitäis syödä niin paljon että tekee pahaa niin lannistaa iha älyttömästi. Ja eihän siihe syömiseen edes rahat riitä. Mun aineenvaihdunta on varmaan ollut aina liian hyvä, etten oo päässyt lihomaan.

En oo oikeestaan koskaan urheilu mitenkään, mutta silti luulen että oon kuitenki kuluttanut enemmän mitä syöny. Silti tuntuu että en tiedä miten paljon niitä kaloreita pitäis oikeesti syödä että lihoisi. Täytän maaliskuussa 25 ja oon noin 165 pitkä. Painan 43-45 kg :/

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
2/5 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilanteesi on sama kuin itselläni. Jos todella haluat sitä massaa, sinun ei auta kuin syödä. Älä ahda järkyttäviä määriä itseesi vaan valitse hyvin energiapitoista ruokaa, jota voit syödä ns. normaalisti mättämättä. Proteiinin saanti on yksi tärkeimmistä asioista. Aloita salitreeni, treenaa isoja lihasryhmiä suurilla painoilla. Ravinto on silti ensisijaisen tärkeää meillä, joilla kaikki vaan 'valuu' pois. Eli ahkeran harjoittelun myötä, huomaat että sinne lihaksiinkin kyllä kerääntyy jotain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syö jotain energiarikasta ruokaa niin ei tarvitse syödä niin paljon? 

Vierailija
4/5 |
10.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Apteekista saa sellaisia "nutrijuomia", jotka on tarkoitettu just alipainoisille. Yhdessä juomassa on noin 2dl ja energiaa siitä saa peräti 300 kilokaloria! Mulla on alipainoinen tytär ja hän on saanut painoa aika hyvin nousemaan hieman isompien ruoka-annosten ja kahden päivittäisen nutrijuoman avulla.

Vierailija
5/5 |
09.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ole sitkeä ja yritä parhaasi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme neljä