Missä tutustuitte kumppaniinne?

Ihana tarina!

Minun mies oli pyytänyt ystävääni järjestämään illanistujaiset, hän halusi tavata minut. Hän oli nähnyt minut jossain yhteisessä jutussa, mutta minä en muistanut häntä. Ystäväni mies oli miehen paras kaveri.

Menin illanistujaisiin kuvitellen että siellä on muitakin, vaikka meitä oli vain neljä :D

Nyt 20 vuotta yhdessä.

Ihan klassisesti baarissa. Mies pyysi tanssimaan ja äkkiä vain huomasin että suudeltiin tanssilattialla. Kumpikaan ei muista että olisi jotenkin aktiivisesti sitä aloittanut joten se kyllä ihan "vain tapahtui". Kai se on sitä kemiaa jota on hakala selittää.

Siitä kun vähän toettiin molemmat niin mentiin sivummalle juttelemaan ja huomattiin että viihdytään muutenkin hyvin yhdessä ja juttua riittää. Nyt yli 15 vuotta yhdessä. 

Muutin uudelle paikkakunnalle ja menin mukaan kannattamani puolueen paikallisosaston toimintaan. Sieltä löysin miehen, jolla on samat arvot kuin itselläni.

Joskus muinoin oli suomi24:ssä sokkotreffit palsta. Siellä alkuun, vaihdettiin puhelinnumeroita, ensi tapaaminen sitten aika paljon myöhemmin pitkän välimatkan takia. Pitkään oltiin vain puhelinkeskustelujen ja tekstareiden varassa. Reilu vuosi oltiin etäsuhteessa ja tavattiin harvakseltaan. Lopulta muutin hänen luokseen. Nyt ollaan naimisissa ja meillä on yksi lapsi.

Töissä. Oltiin useamman vuoden työkavereita ennen kuin ihastuin. Kaukoihastustakin oli pari vuotta ennen kuin lähestyin. Yhdessä jo vuosia nyt.

Up.

Kiva lukea näitä!

Vaikka aloitusviestin tarina on hieno niin samalla kuulostaa aika kamalalta miten sattumanvaraista pariutuminen voi olla.

Mitä jos jossain olisi ollut paikka vapaana ja ette olisi koskaan tutustuneet.

Mitä jos itseltä on mennyt jokin tuollainen tilaisuus ohi ja olen sen takia ikisinkku..

Instagramissa laittoi kuusi vuotta sitten viestiä :)

Tutustuimme jo lapsena, asuimme samassa talossa , samassa rapussakin. 

Koulussa tavattiin, tosin hänen huonekaverinsa kautta :P

Vierailija kirjoitti:

Vaikka aloitusviestin tarina on hieno niin samalla kuulostaa aika kamalalta miten sattumanvaraista pariutuminen voi olla.

Mitä jos jossain olisi ollut paikka vapaana ja ette olisi koskaan tutustuneet.

Mitä jos itseltä on mennyt jokin tuollainen tilaisuus ohi ja olen sen takia ikisinkku..

Monesti olen mietiskellyt samaa ja olisin varmaan vieläkin elämässäni ihan hukassa, jos en olisi tavannut miestäni. Molemmat ollaan kohtalolle niin kiitollisia. Muutenkin en yleensä lähesty tuntemattomia ihmisiä.

Ap

Metsässä.

❤️

Lisää näitä rakkaustarinoita!

Joku ikisinkku kävi alapeukuttamassa? 😄

Baarissa törmättiin, hän oli ystäväni miehen kaveri. Hän rupesi sitten käymään ystäväni juhlissa ja muissa kaveripiirimme illanistujaisissa nähdäkseen minut. Siitä se sitten lähti. Nyt 11 vuotta yhdessä jo.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka aloitusviestin tarina on hieno niin samalla kuulostaa aika kamalalta miten sattumanvaraista pariutuminen voi olla.

Mitä jos jossain olisi ollut paikka vapaana ja ette olisi koskaan tutustuneet.

Mitä jos itseltä on mennyt jokin tuollainen tilaisuus ohi ja olen sen takia ikisinkku..

Näinhän se on. Itse olen nyt jälkikäteen tajunnut monta tilannetta jossa olisi pitänyt tarttua hetkeen ja toimia mutta en niin tehnyt. Onneksi toimin kuitenkin sen yhden kerran oikeaan aikaan ja se kyllä oli sitten riittävästi.

Laivan baatissa. Ventovieraita olimme, eikä yhteisiä tuttavia, mutta aloite kantoi hedelmää. Yhteisiä nimittäjiä löytyi sitten esim. koulutusalalta, mutta muutenkin alkoi synkata.

Kaunis nainen käveli vastaan, jäin ilmeisesti liikaakin katsomaan kun kysyi mitä haluan. Vastasin, että haluaisin sinun kanssasi naimisiin, nyt tulossa 25v hääpäivä, kertaakaan en ole sanojani katunut.