Lue keskustelun säännöt.
Isät tekee mitä haluaa, äidit tekee mitä pitää
07.02.2015 |
Miehiä ei ollenkaan tunnu liikuttavan lastenhoidossa sellaiset asiat kuin että lapsi syö tiettyyn aikaan ja menee nukkumaan tiettyyn aikaan. Mies lämmitti saunan siten että saunominen meni lähelle ruoka-aikaa. Päätin tehdä ruuan koska jos en minä sitä tee niin ei tee kukaan. Ukko pyyhkäisi sitten lapsen kanssa saunaan ja totesi mennessään että äiti jää laittamaan ruokaa. Kun sain ruuan valmiiksi, ajattelin mennä itsekin saunaan. Kun avasin saunan oven, mies totesi lapselle että äiti tuli hakemaan sua. Joo, niinpä tietysti tulin. Laitoin oven saman tien kiinni ja poistuin paikalta etten alkaisi siinä lapsen nähden riehua.
Eihän mun tarvii peseytyä eikä nukkua eikä syödäkään. Hoidan koliikit, vatsataudit, korvatulehdukset, lääkärikäynnit, ruuanlaitot, ruoka-ajoista kiinni pitämisen, iltahuudot ja yövalvomiset. Ja mies vaan viettää laatuaikaa lapsen kanssa. Lapsi oppii että äiti on kotipiika ja isin kanssa tehdään aina kivoja asioita.
Kommentit (73)
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 15:26"]
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 14:45"][quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 14:31"] Ja vielä, että miksikö näin käy? Ehkä äiti on empaattisempi? Näkee milloin lapsi voi hyvin ja välittää vaikka siitä, että lapsi menee rauhallisin ja hyvin mielin illalla nukkumaan. Isälle ns. riittää, että lapsi "on hengissä". Ei väliä, vaikka ulkona ei ole käyty koko päivänä ja lapsi levotonta energiaa täynnä ja syönyt koko päivän vaikka pelkkää leipää. [/quote] Itsekin veikkaan että empatiakyky on isossa osassa. Oma mieheni ymmärtää rutiinien tärkeyden ja sen ettei lapsi voi syödä vain leipää tai roskaruokaa. Voimakas empatiakyky on yksi niitä syitä miksi ihastuin mieheeni alunperin. Hän ei ehkä ole niin macho kuin muut miehet eikä ole rahakas uraohjus, mutta viihtyy kotona ja osaa hoitaa lapsia ja tehdä kotitöitä oma-aloitteisesti. [/quote] Kiitos vastauksista. Mieheni on empaattinen, onneksi. Hän välittää jo nyt tuttujen lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Laulaa, lukee, juttelee. Uskon, että meillä tulee menemään hyvin! Jaksamista teillekin arkeen!
[/quote]
No tuun nyt vielä sun optimismia pilaamaan sillä, että niin se munkin mies ennen omaa mielellään leikki ja riehui muiden lasten kanssa. Se on kuules ihan eri fiilis sitten, kun on pari kuukautta saanut nukkua max kolme tuntia yössä ja kumpikin silmät puoliummessa katselee toista, että kumpi antaa eka periksi ja vie niskapaskat vääntäneen vauvan iltapesulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kolmilapsisesta perheestä, jossa molemmat vanhemmat kävivät töissä. Ei meillä ole koskaan ollut aikatauluja mihinkään syömiseen, peseytyminen tai nukkumisen kanssa. Mitä aikatauluja pieni lapsi tarvitsee? Äiti teki ruoan, jota riitti pariksi päiväksi ja sitä sitten sai, kun oli nälkä. Me mentiin koko perhe yhdessä saunaan, kunnes tuli se ikä, että kaipasi yksityisyyttä. Vaikka äiti pääasiassa hoiti taloutta ja isä oli hyväpalkkaisessa työssä, niin kyllä isäkin osasi muutamia ruokia tehdä.
Jos olet tyytymätön miehesi tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, niin kerro hänelle. Kyllä mies valitettavasti osaa usein olla sellainen, että ei ehkä hoksaa, mitä kannattaa tehdä missä järjestyksessä. Tosin on olemassa varmasti hyviä yh isiä, jotka hoitavat kotihommat paremmin kuin moni muu äiti.
Vaimon tehtävä on kouluttaa se mies, niin että kotityöt ja lasten kasvatus sujuu hyvin. Tsemppiä vaan.
Tuo on kyllä jännä, kun luullaan että toinen on ajatustenlukija. Ei millään voi olla. Suu auki jos harmittaa! Muuten voi vaan kattoa peilistä itteään ja miettiä...
Vittu mua vituttaa. Olen raskaana ja selkää kolottaa ja huimaa ja oksettaa, niskat jumissa. Ei mitään, "äiti tekee". Sanon että noi junaradan palat vois kerätä tosta lattialta. Kukaan ei liiku. Niin että noi vois kerätä tosta lattialta. "Anna mun olla, jos puhut mulle kettuillen niin mä en tee mitään. Teen sen sitten kun mulla on aikaa". Ja siis tässä kohtaa hän makaa sohvalla ja katsoo youtubesta jotain paskoja videoita. Minä laitan ruokaa ja siivoan.
Minä hoidan tiskit minä pyykkään minä siivoon minä hoidan siinä sivussa lapsiakin.
Viikonloppuna mies vaihtaa nuoremmalle vaipat käytännössä kokoajan, ja sitten kun sanon että voisit nää tiskih laittaa, niin valittaa että SINUN EI OLE TARVINNUT VAIHTAA YHTÄKÄÄN VAIPPAA KOKO VIIKONLOPPUNA NIIN ÄLÄ MULLE VALITA TISKEISTÄ.
Tätä litaniaa voisi jatkaa loputtomiin!!
Jumaleissön.. Anteeksi surkea kielenkäyttöni.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 18:53"]Vittu mua vituttaa. Olen raskaana ja selkää kolottaa ja huimaa ja oksettaa, niskat jumissa. Ei mitään, "äiti tekee". Sanon että noi junaradan palat vois kerätä tosta lattialta. Kukaan ei liiku. Niin että noi vois kerätä tosta lattialta. "Anna mun olla, jos puhut mulle kettuillen niin mä en tee mitään. Teen sen sitten kun mulla on aikaa". Ja siis tässä kohtaa hän makaa sohvalla ja katsoo youtubesta jotain paskoja videoita. Minä laitan ruokaa ja siivoan.
Minä hoidan tiskit minä pyykkään minä siivoon minä hoidan siinä sivussa lapsiakin.
Viikonloppuna mies vaihtaa nuoremmalle vaipat käytännössä kokoajan, ja sitten kun sanon että voisit nää tiskih laittaa, niin valittaa että SINUN EI OLE TARVINNUT VAIHTAA YHTÄKÄÄN VAIPPAA KOKO VIIKONLOPPUNA NIIN ÄLÄ MULLE VALITA TISKEISTÄ.
Tätä litaniaa voisi jatkaa loputtomiin!!
Jumaleissön.. Anteeksi surkea kielenkäyttöni.
[/quote]
Lopeya tuo marttyyrina olo. Asiat ei tule muuttumaan ikinä, jos tuommoseen jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehes on ehkä vähän sellainen. roolit on selvästi jaettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa enskerralla puhelette hiukan paremmin mitä syödään ja milloin ja saunaa ennen vai jälkeen. Ei miehesi osaa lukea ajatuksiasi, etkä sä hänen... Voit myös pyytää tekemään jotain kotitöitä jos itselläsi on niin kiire
Miksi yleistät? Se että jollain muulla on käynyt huono flaksi (tai kyseessä on puhdas tyhmyys) parinvalinnassa, ei automaattisesti tarkoita että jokainen mies olisi tyhmä kuin vasemman jalan saapas lastenkasvatusasioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MInä olisin ottanut lapsen, pukenut hänet, kaatanut ruuat roskiin, soittanut taksin ja lähtenyt lapsen kanssa hotelliin/mummolaan mihin tahansa pois kotoa. Känykkään en vastaisi, miehelle en puhuisi. Odottaisin, että rauhoitun ja sen jälkeen ottaisin eron. Koska ei tuo olisi ensimmäinen kerta kun mies olettaa, että hänen aikataulunsa on perheen aikataulu. Tuo olisi se jäävuoren huippu, joka saisi minut tajuamaan, että kaikesta puhumisesta, sopimisesta, keskusteluista huolimatta mies ei arvosta minua lainkaan.
Ja koska olen työssäkäyvä ihminen, jolla on säännölliset tulot eikä meillä ole yhteistä tiliä, pärjäisin lapsen kanssa vallan mainiosti, vaikka mies olisi heivattu suhteesta pihalle.
Tuon takia en olekaan ryhtynyt äidiksi. Minäkin haluan tehdä, mitä haluan. Elämä on paljon parempaa, kun se on vapaata ja huoletonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi ette ole keskustelleet noista, jo vaikka ennen sitä vauvanteon ajattelua edes..
Saisko tähän neuvoja naisilta joilla on lapsia ja jotka ovat parisuhteessa lastensa isän kanssa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 11:06"]MInä olisin ottanut lapsen, pukenut hänet, kaatanut ruuat roskiin, soittanut taksin ja lähtenyt lapsen kanssa hotelliin/mummolaan mihin tahansa pois kotoa. Känykkään en vastaisi, miehelle en puhuisi. Odottaisin, että rauhoitun ja sen jälkeen ottaisin eron. Koska ei tuo olisi ensimmäinen kerta kun mies olettaa, että hänen aikataulunsa on perheen aikataulu. Tuo olisi se jäävuoren huippu, joka saisi minut tajuamaan, että kaikesta puhumisesta, sopimisesta, keskusteluista huolimatta mies ei arvosta minua lainkaan.
Ja koska olen työssäkäyvä ihminen, jolla on säännölliset tulot eikä meillä ole yhteistä tiliä, pärjäisin lapsen kanssa vallan mainiosti, vaikka mies olisi heivattu suhteesta pihalle.
[/quote]
Miehen aikataulu ei ole perheen aikataulu, mutta sinun on? Parisuhde on kompromisseja, ei yksinvaltiutta... Keskustelkaa!!
Vinkki kolmen lapsen pariskunnalta - höllää vähän. Otat enemmän stressiä aikataulusta kuin lapsen ja parisuhteen hyvinvoinnista - ei hyvä.
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 10:55"]
Miehiä ei ollenkaan tunnu liikuttavan lastenhoidossa sellaiset asiat kuin että lapsi syö tiettyyn aikaan ja menee nukkumaan tiettyyn aikaan.
[/quote]
Paitsi meillä miehen mielestä riittää että lapsi syö joskus ja ihan sama mitä syö, vaikka joka päivä pelkkiä nakkeja tai mäkkiruokaa ja karkkia. Ja nukutaan silloin kun sattuu nukuttamaan, päikkäritkin voi ottaa klo 18 jos silloin nukahtaa ja ihan sama vaikka sitten valvoo aamuyöhön vaikka aamulla on tarhapäivä. Ihanaa rentoa isyyttä?
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 11:11"]
miksi ette ole keskustelleet noista, jo vaikka ennen sitä vauvanteon ajattelua edes..
[/quote]
Harvassa varmaan ne miehet jotka ennen vauvantekoa kertovat rehellisesti aikovansa olla täysiä mulkkuja vauvan syntymästä hamaan hautaan saakka.
"Ajattelin tehdä ruokaa klo xx, missä välissä käydään saunassa?", "Voinko varata ajan kampaajalle lauantaiksi?", "Voitko hakea maitoa kun pääset töistä, mä haen lapset sitten päiväkodista."... Tässä pari vinkkiä ap:lle, ota se isukki mukaan lapsen arkeen
ÄLÄ YLEISTÄ! Ei mun mies ainakaan tuolla tavalla käyttäydy. Ja voihan sille puolisolle ilmoittaa, että hei voisitko vähän miettiä tätä... Täällä paasaaminen vain pahentää omaa mieltäsi. RATKAISE ONGELMA!
[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 14:45"][quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 14:31"]
Ja vielä, että miksikö näin käy? Ehkä äiti on empaattisempi? Näkee milloin lapsi voi hyvin ja välittää vaikka siitä, että lapsi menee rauhallisin ja hyvin mielin illalla nukkumaan. Isälle ns. riittää, että lapsi "on hengissä". Ei väliä, vaikka ulkona ei ole käyty koko päivänä ja lapsi levotonta energiaa täynnä ja syönyt koko päivän vaikka pelkkää leipää.
[/quote]
Itsekin veikkaan että empatiakyky on isossa osassa. Oma mieheni ymmärtää rutiinien tärkeyden ja sen ettei lapsi voi syödä vain leipää tai roskaruokaa. Voimakas empatiakyky on yksi niitä syitä miksi ihastuin mieheeni alunperin. Hän ei ehkä ole niin macho kuin muut miehet eikä ole rahakas uraohjus, mutta viihtyy kotona ja osaa hoitaa lapsia ja tehdä kotitöitä oma-aloitteisesti.
[/quote]
Kiitos vastauksista. Mieheni on empaattinen, onneksi. Hän välittää jo nyt tuttujen lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan. Laulaa, lukee, juttelee. Uskon, että meillä tulee menemään hyvin! Jaksamista teillekin arkeen!