Onko muiden perhe/sukujoulut aina yhtä kaaosta?
Aina on hirveä kiire, aatto on tarkkaan aikataulutettu, yksi tahtoo istua hiljaa ja rauhassa joulukonsertteja katsoen kun taas lapset hyppivät seinille. Pukin saapuessa alkaa hirveä hässäkkä, jota jatkuu monta tuntia kunnes jäljellä on vaan metrin korkuinen kerros lahjapaperia, lasten jo hukkaamia leluja ja ihmettely siitä, että siinäkö se joulu oli. Piparitaikina on edelleen kaapissa ja kinkkukin jäi raa'aksi. Puuro paloi pohjaan ja joku saa allergisen reaktion joulutähdestä. Ruokapöytään pamahtaa yllättäen viisi henkeä lisää ja perunat loppuvat kesken. Kaikista konvehtirasioista on syöty vaan parhaat päältä. Suklaata löytyy sohvalta ja vessan seinästä (toivottavasti suklaata). Loppuillasta joku mököttää, yleensä mummo.
Onko teillä muilla tällaista vai onko vika vaan omassa perheessäni?
Kommentit (16)
Ei kyllä ole lainkaan tuollaista. Ruoat laitetaan rauhassa ja kaikki onnistuu kun ei ole kiire. Syödään rauhassa, laitetaan takkatuli, avataan lahjat, kuunnellaan joulumusiikkia, syödään jälkiruokaa.
Kun olin vielä lasten isän kanssa yhdessä, joulut olivat juurikin todella stressaavia. Mies halusi, että nökötetään koko aatto vain kotona siten, että minä valmistan ruoat ja luon sen joulutunnelman, ja hän saa puuhailla ulkona omissa oloissaan, ja tulee sitten valmiiseen pöytään kehumaan, miten mukavaa olla perheen kesken jouluna. Minä järjestin lapsille joulupukin ja suunnittelin lahjat, koristeet jne.
Mies oli aina naama norsun v**ulla, kun käytiin lasten kanssa vanhemmillani päivällä (jonne hänetkin kutsuttiin mutta ei lähtenyt, eikä halunnut että käytäisiin hänenkin vanhemmillaan vaikka nämä kyselivät meitä sinne).
Eron jälkeen aloitettiin lasten kanssa stressitön jouluperinne: ollaan nyt kolmena jouluna peräkkäin vietetty joulu vanhemmillani, jonne tulevat myös sisarukseni perheineen. Yhdessä luomme joulun ruokineen, käymme haudoilla ja tv:stä näkyy aamusta alkaen jouluohjelmia. Ruoan jälkeen illalla tulee joulupukki, lauletaan joululauluja ja lapset availevat lahjojaan ja aikuiset seurustelevat.
Uskomatonta. Kun olin nuori minulla perhe,olin työssä ja 2lapsen yksinhuoltaja. Ei koskaan Joulu tressiä.Meillä joulukusen koristeli lapset,kun olivat alle kouluikäisiä: Kusessa oli parhaimpia leeluja,kuin piirustuksia ja itse kuusen koristet jossain oksalla. Kissa viellä joka rakasti kipeä kusen runkoa pitkin ja kaatoi sen useammin kuin kerran. Nostin vain kuusen pystyyn.Kun sukulaisia kävi,olin tuhkehtua nauruun,kehuivat aina joulukustani. Joka oikeasti oli karsea. Vuodet vierii ikää tulee, elämä kapenee.Ihmisiä kuolee niitä ystäviäkin jotka olivat saman henkisiä .Joten joulutkin muuttu ja enemän tulee joulun perimä mieleen.Maailman loppu ei ole joulut yksin useammat vuodet joulut oltu yksin.Kun rakaat henkilöt asuvat matkan takana,heillä omat joulunsa,vapaansa leponsa ja rauhassa.Toivon vain : Kunhan kerrostalossa olisi Joulu sauna ?Itselläni on hyvä mieli ilman sen kummempia jouluja kuhan päsee joulu sauna ja ei tarvitsisi haistella tupakan savua,joka tule parvekkelleni ja sieltä ikkunan rakoventiilistä asuntooni. Hyvän mielen jokainen voi itse rakentaa,opetella kiitolisuuta.
En tiedä, kun en ole viettänyt perhejouluja moniin kymmeniin vuosiin. Ennen vain rentouduin joulun. Nyt teen joulut töitä.
No tuo kaaoshan loppuu siihen, kun joku teistä kyseenalaistaa ääneen typerän hössötyksen ja lahjavuoret. Olette joukkopsykoosissa, kun jatkatte perinnettä, vaikka haluatte viettää rauhallista joulua. Tämä siis ap:lle.
Ole sinä se, joka huutaa, että keisarilla ei ole vaatteita. Siitä se lähtee. Ei lapsiakaan pidä opettaa siihen, että joulu on yhtäkuin valtava lelukasa, josta ei pitkää iloa ole.
En eläissäni stressannut joulusta...enkä paljon muustakaan.
Tehkää mitä haluatte, ei enempää.
Terv. Mies 39v
Tia 68...vai on sulla erikseen joulukusetkin...onk vappukusetkin😄
Ei ole tuollaista. Joulu on aikataulutettu siten, että kaikki tapahtuu ajallaan ja jos tulee jotain muutoksia, niin ne eivät haittaa, asiat seuraavat silti toisiaan. Lapset eivät hypi seinille, koska heille on koko ajan tekemistä, jokaisella on omat vastuunsa eikä kukaan saa hepulia, jos jostain syystä ei päästäkään joulukirkkoon tai sinne mennäänkin kahdessa erässä (iltapäivällä ja myöhään illalla).
Lahjoja on kamalasti ja liikaa, mutta mitään ei katoa ja kaikilla on kivaa. Suklaakonvehtirasioita ei pyöri ympäriinsä, joten vessan seinästä ei suklaata löydy eikä muutakaan ruskeaa.
Jouluna ollaan vain oman perheen kesken, joten yllätysvieraita ei tule eikä tarvitse selitellä, miksi lapset saavat enemmän lahjoja kuin serkkunsa tai syövät vähemmän kuin eno samassa iässä. Tapaninpäivänä käydään mummoloissa, isovanhemmat kun ovat itse ilmoittaneet, että heille sopii jouluaatto ja -päivä omissa oloissaan.
Jokaisella on juuri sellainen joulu kuin sen itse haluaa, aikuisena kun saa päättää, miten toimia.
Vierailija kirjoitti:
En eläissäni stressannut joulusta...enkä paljon muustakaan.
Tehkää mitä haluatte, ei enempää.
Terv. Mies 39v
Viesti tuonpuoleisestako tämä on? No, nyt on tärkeä aihe palstalla käsittelyssä, kun sieltä asti kommentoidaan.
En ota stressiä joulusta enkä myöskään vietä aikaa niiden kanssa, jotka stressaavat.
Ei meillä kaaosta oo ollu. Ahdistaa se älytön ja ikivanha kellotusrutiini kun kaikki on pakko tehdä aina samaan aikaan. Niitä jouluja ei oo ollukaan viimevuosina kun me kaikki lapset ollaan haluttu viettää omien perheiden kanssa siten kun hyvälle tuntuu . Äiti on meillä se kellottaja ja määrääjä.
Kuulostaa ihanalta siihen nähden jos olisikin kaikki välit poikki sukulaisiin . Mieluummin sekamelska, mutta yhteys läheisiin, vaikka olisikin hullunmylly.
Miksi sinulla on moinen perhe? Miten se perhe voi olla edes noin iso?
Meillä on isä, äiti, kaksi lasta, kaksi koiraa. Sukuloidaan jos sukuloidaan, joku käy jos käy.