Jatkuva pula hoitajista ja sosiaalialan työntekijöistä - syyt on aika ilmeiset

Vierailija kirjoitti:

Pienipalkkainen? Palkka on ihan just kohdallaan.

Ja mitä sinne sitten hakeutuu opiskelemaan, jos ei jaksa?

Niinpä! Jos kaikki opiskelin insinööreiks, ei sairaaloita tarvittais ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä näen, että palkkaan nähden osaamisen vaatimukset ja vastuut ovat aika helkkarin laajoja ainakin lastensuojelussa. Pitää tuntea useammat eri lait melko läpikotaisin, niiden suhteet toisiinsa ja osata soveltaa niitä, jotta työ voi toteutua lainmukaisesti. Pitää tietää lapsen kehityksestä, psyykkisistä sairauksista, päihdeongelmista, taloudellisista tuista (asiakasvanhempien auttaminen ja ohjaaminen), kunnan ja järjestöjen eri palveluista, eri kulttuureista. Lista on loputon. Lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijän vastuulle määrätty useita kymmeniä tehtäviä. Pitää kaikkiaan osata arvioida riittävää vanhemmuutta ja sitä, uskaltaako jonkun lapsen jättää kotiin vai onko se huomenna tai ylihuomenna sen takia kuollut. Ja uutisia luet sillä silmällä tällaisten päätösten jälkeen, että kerrotaanko siellä kuolleesta lapsesta ja onko se sitten juuri se sun lapsi jonka sä arvioit voivan/pitävän jättää vielä kotiin. Kotona mietit koko juttua ja teitkö nyt oikean päätöksen vai et. Jatkuva kiire, yli-isot asiakasmäärät ja et voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisit, se että varmasti jäät yksin vastuuseen jos jotain tapahtuu ja lisättynä vielä mahdolliset yhteistyökumppaneiden ja asiakasvanhempien haukut/väkivalta/vainoaminen/maalittaminen (jälkimmäiset 3 asiakasvanhemmilta, ei yhteistyökumppaneilta) niin en ihmettele että 3200-3600e palkka ei montaa tällaiseen työhön motivoi. Työ toki sisältää myös hyviä puolia ja ihania asiakasperheitä myös sekä onnistumisen kokemuksia, mutta onhan se aivan järjetön paskakuorma se kaikki muu palkkaan nähden.

Toinen lasun sossu komppaa. Lisäisin vielä, että työntekijäpula aiheuttaa sen, että kukaan ei sijaista, jos olet lomalla tai sairaana, vaan hommat odottavat kasaantuneina kun palaat ja asiakkaat kiukkuisina ja kriisiytyneinä, kun kukaan ei hoitanut poissa ollessasi. Se syö esim. lomien antamaa rentoutumista ihan huolella ja nostaa sairastamisen rajaa. Viimeiseen asti yritetään olla töissä, vaikka sitten etänä. Ja arvostus alalla on huono. Meissä kyllä roikutaan, ripustaudutaan ja meitä vainotaan, mutta ei arvosteta.

Vierailija kirjoitti:

"Normaali" ihminen ymmärtää, että hän myy aikaansa tiettyä summaa vastaan, työn alueellisesta määrästä sen enempää riippumatta.

Palkka on koulutustasoon nähden normaali.

AI saisi olla enemmän käytössä, se nopeuttaisi työtä. Tehokkaampi järjestelmä, ei enemmän hoitajia.

Korvausta ei tule maksaa enenpää siitä hyvästä, että työntekijä myisi aikaansa "toisenkin puolesta." Maksetussa ajassa jo tehdään kaikki voitava. Se ei ole provisiotyö.

Palkka ei ole normaali, jos muissa pohjoismaissa se on lähes kaksinkertainen.

T. Ex-hoitsu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä näen, että palkkaan nähden osaamisen vaatimukset ja vastuut ovat aika helkkarin laajoja ainakin lastensuojelussa. Pitää tuntea useammat eri lait melko läpikotaisin, niiden suhteet toisiinsa ja osata soveltaa niitä, jotta työ voi toteutua lainmukaisesti. Pitää tietää lapsen kehityksestä, psyykkisistä sairauksista, päihdeongelmista, taloudellisista tuista (asiakasvanhempien auttaminen ja ohjaaminen), kunnan ja järjestöjen eri palveluista, eri kulttuureista. Lista on loputon. Lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijän vastuulle määrätty useita kymmeniä tehtäviä. Pitää kaikkiaan osata arvioida riittävää vanhemmuutta ja sitä, uskaltaako jonkun lapsen jättää kotiin vai onko se huomenna tai ylihuomenna sen takia kuollut. Ja uutisia luet sillä silmällä tällaisten päätösten jälkeen, että kerrotaanko siellä kuolleesta lapsesta ja onko se sitten juuri se sun lapsi jonka sä arvioit voivan/pitävän jättää vielä kotiin. Kotona mietit koko juttua ja teitkö nyt oikean päätöksen vai et. Jatkuva kiire, yli-isot asiakasmäärät ja et voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisit, se että varmasti jäät yksin vastuuseen jos jotain tapahtuu ja lisättynä vielä mahdolliset yhteistyökumppaneiden ja asiakasvanhempien haukut/väkivalta/vainoaminen/maalittaminen (jälkimmäiset 3 asiakasvanhemmilta, ei yhteistyökumppaneilta) niin en ihmettele että 3200-3600e palkka ei montaa tällaiseen työhön motivoi. Työ toki sisältää myös hyviä puolia ja ihania asiakasperheitä myös sekä onnistumisen kokemuksia, mutta onhan se aivan järjetön paskakuorma se kaikki muu palkkaan nähden.

Toinen lasun sossu komppaa. Lisäisin vielä, että työntekijäpula aiheuttaa sen, että kukaan ei sijaista, jos olet lomalla tai sairaana, vaan hommat odottavat kasaantuneina kun palaat ja asiakkaat kiukkuisina ja kriisiytyneinä, kun kukaan ei hoitanut poissa ollessasi. Se syö esim. lomien antamaa rentoutumista ihan huolella ja nostaa sairastamisen rajaa. Viimeiseen asti yritetään olla töissä, vaikka sitten etänä. Ja arvostus alalla on huono. Meissä kyllä roikutaan, ripustaudutaan ja meitä vainotaan, mutta ei arvosteta.

Olen ohjaajana aikuissosiaalityössä, minulla on siis "oikeudet jakaa rahaa".

Kokemukset ovat jotakuinkin samoja, toki ei olla vastuussa ala-ikäisistä, joka helpottaa henkistä kuormaa.

Mutta pakko sanoa, että vaikka en ole itsekään pumpulissa kasvanut, yllätti, minkälaisia asiakkaat pahimmillaan on. Aivan uskomattoman törkeää ja uhkaavaa, jopa väkivaltaista käytöstä. Haukkuja, vaikka itse olet aina asiallinen. Sitten netissä riepotellaan kun sossu sitä ja tätä, eikä auta, ja toki viitsitä kertoa että itse ryypätty vuokrarahat ja niihin saatu jo kertaalleen tukea. Haukutaan että muualta tulleille vaan annettu nekin "mulle kuuluvat" rahat, kun on ensin hassattu kaikki etuudet eikä saakaan harkinnan varaista rahaa.

Asiakkaita aivan liikaa. Pahimmillaan jos et jollekin jotain bussikorttia myönnä, tämä piinaa täyttämällä vastaajasi ja tehtailemalla valituksia. Puhelin saattaa soida taukoamatta, ja osa asioita ei todellakaan kuulu edes sossuun, kuten lääkäriaikojen varaaminen tai jostain toisesta palvelusta valittaminen. Valitetaan ja vittuillaan kun ei saa kaupungin kämppää juuri haluamaltaan alueelta, tämähän on sossun vika (joka ei mitenkään päätä asukasvalinnoista).

Jos olet poissa, kukaan ei hoida hommiasi, vaan ne ainoastaan kerääntyvät. Tulet takaisin, ja kymmenet ihmiset odottavat raivokkaina soittoasi.

Sosiaalityöntekijälle ei saa siirrettyä asiakkuuksia kun eivät ole tarpeeksi "erityisen tuen tarpeessa". Vaikka olisi lapsiperhe, tai lapset huostassa (jola kertoo jo ongelmista!), niin ei ole tarpeeksi vaativa case, vaan ohjaus ja neuvonta riittää. Sossu käytännössä saa siis valita asiakkaansa, ohjaaja hoitaa kaikista asiakkaista noin 80%. Kuuntelet tätä paskaa siis päivästä toiseen 2500e palkalla, vaikka sinulla on samat laissa säädetyt velvollisuudet ja virkavastuut, joista huolehdit ihan yksinään.

Ihmisillä on niin pahoja ongelmia, mutta kaikki palvelut ovat ruuhkauneet, eikä ihmisille ole apua. Päihde- mielenterveys ja terveysongelmia. Ja osa ihmisistä ei edes halua hoitoa, vaan haluaa vaan ekstrarahaa ja on sen ruikuttamisesta tehnyt päivätyönsä.

Lapset kasvaa huostassa kolmannessa polvessa, arki vietetään ostarilla baarissa tai jollain lähiöasemalla mistä saa sentään ilmaiset safkat.

Pitääkö yksityinen sektori työntekijöistään parempaa huolta kuin julkinen? Jotain mätää taas demariyhteiskunnassa.

Vastavalmistuneethan uhoaa, kuinka ne haluaa vanhat kääkät pois alalta. No mennään, mennään, mutta kävikö mielessä, että jäätte sinne duuniin aika yksinänne. Ja kun sitä kliinistä kokemusta ei vielä ole, eikä oikein käsitystä työn priorisoinnistakaan, niin onhan se vähän haasteellista ja raskasta. Ai huomasitte. No mutta, nää on näitä valintoja. Pitää syödä koko pulla, eikä vaan kaivella rusinoita. Mukavaa työpäivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä näen, että palkkaan nähden osaamisen vaatimukset ja vastuut ovat aika helkkarin laajoja ainakin lastensuojelussa. Pitää tuntea useammat eri lait melko läpikotaisin, niiden suhteet toisiinsa ja osata soveltaa niitä, jotta työ voi toteutua lainmukaisesti. Pitää tietää lapsen kehityksestä, psyykkisistä sairauksista, päihdeongelmista, taloudellisista tuista (asiakasvanhempien auttaminen ja ohjaaminen), kunnan ja järjestöjen eri palveluista, eri kulttuureista. Lista on loputon. Lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijän vastuulle määrätty useita kymmeniä tehtäviä. Pitää kaikkiaan osata arvioida riittävää vanhemmuutta ja sitä, uskaltaako jonkun lapsen jättää kotiin vai onko se huomenna tai ylihuomenna sen takia kuollut. Ja uutisia luet sillä silmällä tällaisten päätösten jälkeen, että kerrotaanko siellä kuolleesta lapsesta ja onko se sitten juuri se sun lapsi jonka sä arvioit voivan/pitävän jättää vielä kotiin. Kotona mietit koko juttua ja teitkö nyt oikean päätöksen vai et. Jatkuva kiire, yli-isot asiakasmäärät ja et voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisit, se että varmasti jäät yksin vastuuseen jos jotain tapahtuu ja lisättynä vielä mahdolliset yhteistyökumppaneiden ja asiakasvanhempien haukut/väkivalta/vainoaminen/maalittaminen (jälkimmäiset 3 asiakasvanhemmilta, ei yhteistyökumppaneilta) niin en ihmettele että 3200-3600e palkka ei montaa tällaiseen työhön motivoi. Työ toki sisältää myös hyviä puolia ja ihania asiakasperheitä myös sekä onnistumisen kokemuksia, mutta onhan se aivan järjetön paskakuorma se kaikki muu palkkaan nähden.

Toinen lasun sossu komppaa. Lisäisin vielä, että työntekijäpula aiheuttaa sen, että kukaan ei sijaista, jos olet lomalla tai sairaana, vaan hommat odottavat kasaantuneina kun palaat ja asiakkaat kiukkuisina ja kriisiytyneinä, kun kukaan ei hoitanut poissa ollessasi. Se syö esim. lomien antamaa rentoutumista ihan huolella ja nostaa sairastamisen rajaa. Viimeiseen asti yritetään olla töissä, vaikka sitten etänä. Ja arvostus alalla on huono. Meissä kyllä roikutaan, ripustaudutaan ja meitä vainotaan, mutta ei arvosteta.

Olen ohjaajana aikuissosiaalityössä, minulla on siis "oikeudet jakaa rahaa".

Kokemukset ovat jotakuinkin samoja, toki ei olla vastuussa ala-ikäisistä, joka helpottaa henkistä kuormaa.

Mutta pakko sanoa, että vaikka en ole itsekään pumpulissa kasvanut, yllätti, minkälaisia asiakkaat pahimmillaan on. Aivan uskomattoman törkeää ja uhkaavaa, jopa väkivaltaista käytöstä. Haukkuja, vaikka itse olet aina asiallinen. Sitten netissä riepotellaan kun sossu sitä ja tätä, eikä auta, ja toki viitsitä kertoa että itse ryypätty vuokrarahat ja niihin saatu jo kertaalleen tukea. Haukutaan että muualta tulleille vaan annettu nekin "mulle kuuluvat" rahat, kun on ensin hassattu kaikki etuudet eikä saakaan harkinnan varaista rahaa.

Asiakkaita aivan liikaa. Pahimmillaan jos et jollekin jotain bussikorttia myönnä, tämä piinaa täyttämällä vastaajasi ja tehtailemalla valituksia. Puhelin saattaa soida taukoamatta, ja osa asioita ei todellakaan kuulu edes sossuun, kuten lääkäriaikojen varaaminen tai jostain toisesta palvelusta valittaminen. Valitetaan ja vittuillaan kun ei saa kaupungin kämppää juuri haluamaltaan alueelta, tämähän on sossun vika (joka ei mitenkään päätä asukasvalinnoista).

Jos olet poissa, kukaan ei hoida hommiasi, vaan ne ainoastaan kerääntyvät. Tulet takaisin, ja kymmenet ihmiset odottavat raivokkaina soittoasi.

Sosiaalityöntekijälle ei saa siirrettyä asiakkuuksia kun eivät ole tarpeeksi "erityisen tuen tarpeessa". Vaikka olisi lapsiperhe, tai lapset huostassa (jola kertoo jo ongelmista!), niin ei ole tarpeeksi vaativa case, vaan ohjaus ja neuvonta riittää. Sossu käytännössä saa siis valita asiakkaansa, ohjaaja hoitaa kaikista asiakkaista noin 80%. Kuuntelet tätä paskaa siis päivästä toiseen 2500e palkalla, vaikka sinulla on samat laissa säädetyt velvollisuudet ja virkavastuut, joista huolehdit ihan yksinään.

Ihmisillä on niin pahoja ongelmia, mutta kaikki palvelut ovat ruuhkauneet, eikä ihmisille ole apua. Päihde- mielenterveys ja terveysongelmia. Ja osa ihmisistä ei edes halua hoitoa, vaan haluaa vaan ekstrarahaa ja on sen ruikuttamisesta tehnyt päivätyönsä.

Lapset kasvaa huostassa kolmannessa polvessa, arki vietetään ostarilla baarissa tai jollain lähiöasemalla mistä saa sentään ilmaiset safkat.

Ohjaaja päättää niistä bussilipuista, sosiaalityöntekijä sitten esim. kriisiasumisesta tai vastaavasta. Päätöksiä tekee molemmat asiakkaille, mutta niiden koko on hyvin erilainen. Ei ole tarkoituskaan, että molemmat tekisivät yhtä monta päätöstä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienipalkkainen? Palkka on ihan just kohdallaan.

Ja mitä sinne sitten hakeutuu opiskelemaan, jos ei jaksa?

Ihana asenne. Sulla ei sitten olekaan mitään niitä vastaan, jotka makaa himassa kaikki päivät kun ei jaksa tehdä töitä. Mitäs sitä kato mennä jos ei jaksa?

Eikä sua näköjään kiinnosta pätkääkään työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen. Taidat äänestää kokkareita.

Asiakaskunta ei voi olla yllätys.

Kyllä se itseasiassa voi olla, ei opiskelija voi täysin tietää mikä on työn todellisuus etenkään kun sitä tekee pidempään.

Ja haastavuuttakin on monentasoista. Jos on onnekas, voi päästä työkohteeseen missä on jopa leppoisaa ja työilmapiirikin kannattelee.

Pahimmillaan sekä asiakkaat että kollegat uuvuttavat, tai jotkut heistä tekevät työstä tervanjuontia. Kuitenkin kasvokkain olla eri tavalla kuin monessa muussa työssä.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö yksityinen sektori työntekijöistään parempaa huolta kuin julkinen? Jotain mätää taas demariyhteiskunnassa.

Ei oikeastaan, itseasiassa yksityisellä puolella esim. lastensuojelulaitoksissa on kaikista huonoimmat liksat ja raskain työ. Kunnan viranhaltijana (kirjoitin työstäni aikuissosiaalityössä tuossa pari kommenttia sitten), olet itseasiassa "huippupalkalla mukavassa päivätyössä". Monella muulla on vieöä rankempaa yksityisellä ja palkka lähtee jostain 2200eurosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä näen, että palkkaan nähden osaamisen vaatimukset ja vastuut ovat aika helkkarin laajoja ainakin lastensuojelussa. Pitää tuntea useammat eri lait melko läpikotaisin, niiden suhteet toisiinsa ja osata soveltaa niitä, jotta työ voi toteutua lainmukaisesti. Pitää tietää lapsen kehityksestä, psyykkisistä sairauksista, päihdeongelmista, taloudellisista tuista (asiakasvanhempien auttaminen ja ohjaaminen), kunnan ja järjestöjen eri palveluista, eri kulttuureista. Lista on loputon. Lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijän vastuulle määrätty useita kymmeniä tehtäviä. Pitää kaikkiaan osata arvioida riittävää vanhemmuutta ja sitä, uskaltaako jonkun lapsen jättää kotiin vai onko se huomenna tai ylihuomenna sen takia kuollut. Ja uutisia luet sillä silmällä tällaisten päätösten jälkeen, että kerrotaanko siellä kuolleesta lapsesta ja onko se sitten juuri se sun lapsi jonka sä arvioit voivan/pitävän jättää vielä kotiin. Kotona mietit koko juttua ja teitkö nyt oikean päätöksen vai et. Jatkuva kiire, yli-isot asiakasmäärät ja et voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisit, se että varmasti jäät yksin vastuuseen jos jotain tapahtuu ja lisättynä vielä mahdolliset yhteistyökumppaneiden ja asiakasvanhempien haukut/väkivalta/vainoaminen/maalittaminen (jälkimmäiset 3 asiakasvanhemmilta, ei yhteistyökumppaneilta) niin en ihmettele että 3200-3600e palkka ei montaa tällaiseen työhön motivoi. Työ toki sisältää myös hyviä puolia ja ihania asiakasperheitä myös sekä onnistumisen kokemuksia, mutta onhan se aivan järjetön paskakuorma se kaikki muu palkkaan nähden.

Toinen lasun sossu komppaa. Lisäisin vielä, että työntekijäpula aiheuttaa sen, että kukaan ei sijaista, jos olet lomalla tai sairaana, vaan hommat odottavat kasaantuneina kun palaat ja asiakkaat kiukkuisina ja kriisiytyneinä, kun kukaan ei hoitanut poissa ollessasi. Se syö esim. lomien antamaa rentoutumista ihan huolella ja nostaa sairastamisen rajaa. Viimeiseen asti yritetään olla töissä, vaikka sitten etänä. Ja arvostus alalla on huono. Meissä kyllä roikutaan, ripustaudutaan ja meitä vainotaan, mutta ei arvosteta.

Olen ohjaajana aikuissosiaalityössä, minulla on siis "oikeudet jakaa rahaa".

Kokemukset ovat jotakuinkin samoja, toki ei olla vastuussa ala-ikäisistä, joka helpottaa henkistä kuormaa.

Mutta pakko sanoa, että vaikka en ole itsekään pumpulissa kasvanut, yllätti, minkälaisia asiakkaat pahimmillaan on. Aivan uskomattoman törkeää ja uhkaavaa, jopa väkivaltaista käytöstä. Haukkuja, vaikka itse olet aina asiallinen. Sitten netissä riepotellaan kun sossu sitä ja tätä, eikä auta, ja toki viitsitä kertoa että itse ryypätty vuokrarahat ja niihin saatu jo kertaalleen tukea. Haukutaan että muualta tulleille vaan annettu nekin "mulle kuuluvat" rahat, kun on ensin hassattu kaikki etuudet eikä saakaan harkinnan varaista rahaa.

Asiakkaita aivan liikaa. Pahimmillaan jos et jollekin jotain bussikorttia myönnä, tämä piinaa täyttämällä vastaajasi ja tehtailemalla valituksia. Puhelin saattaa soida taukoamatta, ja osa asioita ei todellakaan kuulu edes sossuun, kuten lääkäriaikojen varaaminen tai jostain toisesta palvelusta valittaminen. Valitetaan ja vittuillaan kun ei saa kaupungin kämppää juuri haluamaltaan alueelta, tämähän on sossun vika (joka ei mitenkään päätä asukasvalinnoista).

Jos olet poissa, kukaan ei hoida hommiasi, vaan ne ainoastaan kerääntyvät. Tulet takaisin, ja kymmenet ihmiset odottavat raivokkaina soittoasi.

Sosiaalityöntekijälle ei saa siirrettyä asiakkuuksia kun eivät ole tarpeeksi "erityisen tuen tarpeessa". Vaikka olisi lapsiperhe, tai lapset huostassa (jola kertoo jo ongelmista!), niin ei ole tarpeeksi vaativa case, vaan ohjaus ja neuvonta riittää. Sossu käytännössä saa siis valita asiakkaansa, ohjaaja hoitaa kaikista asiakkaista noin 80%. Kuuntelet tätä paskaa siis päivästä toiseen 2500e palkalla, vaikka sinulla on samat laissa säädetyt velvollisuudet ja virkavastuut, joista huolehdit ihan yksinään.

Ihmisillä on niin pahoja ongelmia, mutta kaikki palvelut ovat ruuhkauneet, eikä ihmisille ole apua. Päihde- mielenterveys ja terveysongelmia. Ja osa ihmisistä ei edes halua hoitoa, vaan haluaa vaan ekstrarahaa ja on sen ruikuttamisesta tehnyt päivätyönsä.

Lapset kasvaa huostassa kolmannessa polvessa, arki vietetään ostarilla baarissa tai jollain lähiöasemalla mistä saa sentään ilmaiset safkat.

Ohjaaja päättää niistä bussilipuista, sosiaalityöntekijä sitten esim. kriisiasumisesta tai vastaavasta. Päätöksiä tekee molemmat asiakkaille, mutta niiden koko on hyvin erilainen. Ei ole tarkoituskaan, että molemmat tekisivät yhtä monta päätöstä. 

Helsingissä ja vantaalla ainakin on täysin samat päätösoikeudet kummallakin ammattikunnalla aikuisissa. Viime viikolla krisutin viineksi, eli älä jaksa. TVA:n ainut eroavaisuus on "erityisen tuen tarve", jonka sossu saa käytännössä määritellä, vaikka asiakkaalla olisi asiat kuinka sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienipalkkainen? Palkka on ihan just kohdallaan.

Ja mitä sinne sitten hakeutuu opiskelemaan, jos ei jaksa?

Ihana asenne. Sulla ei sitten olekaan mitään niitä vastaan, jotka makaa himassa kaikki päivät kun ei jaksa tehdä töitä. Mitäs sitä kato mennä jos ei jaksa?

Eikä sua näköjään kiinnosta pätkääkään työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen. Taidat äänestää kokkareita.

Asiakaskunta ei voi olla yllätys.

Kyllä se voi olla. Sosiaalialalle, ja miksei myös terveydenhoitoon, hakeutuu usein ihmisiä joilla on halu auttaa ja oletus, että se autettava olisi kiitollinen. Kun ensimmäiset uhkaukset ja nyrkin heiluttelut tulee vastaan, on se monelle karmea shokki. Ja sitten alkaa vasta se ymmärrys, mitä siellä on luvassa. Ja se masentaa ja uuvuttaa monen.

Valitettavasti myös lapset voivat simputtaa ja mitätöidä esim lastenkodissa työskentelevää, etenkin sellaista joka luonteensa puolesta ei kykene tälläisiä kiusaajia rajoittamaan. Sitten taas ne kovanaamakollegatkaan eivät tee työstä kivaa, jos itse on pehmeämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalityöntekijänä näen, että palkkaan nähden osaamisen vaatimukset ja vastuut ovat aika helkkarin laajoja ainakin lastensuojelussa. Pitää tuntea useammat eri lait melko läpikotaisin, niiden suhteet toisiinsa ja osata soveltaa niitä, jotta työ voi toteutua lainmukaisesti. Pitää tietää lapsen kehityksestä, psyykkisistä sairauksista, päihdeongelmista, taloudellisista tuista (asiakasvanhempien auttaminen ja ohjaaminen), kunnan ja järjestöjen eri palveluista, eri kulttuureista. Lista on loputon. Lastensuojelulaissa sosiaalityöntekijän vastuulle määrätty useita kymmeniä tehtäviä. Pitää kaikkiaan osata arvioida riittävää vanhemmuutta ja sitä, uskaltaako jonkun lapsen jättää kotiin vai onko se huomenna tai ylihuomenna sen takia kuollut. Ja uutisia luet sillä silmällä tällaisten päätösten jälkeen, että kerrotaanko siellä kuolleesta lapsesta ja onko se sitten juuri se sun lapsi jonka sä arvioit voivan/pitävän jättää vielä kotiin. Kotona mietit koko juttua ja teitkö nyt oikean päätöksen vai et. Jatkuva kiire, yli-isot asiakasmäärät ja et voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisit, se että varmasti jäät yksin vastuuseen jos jotain tapahtuu ja lisättynä vielä mahdolliset yhteistyökumppaneiden ja asiakasvanhempien haukut/väkivalta/vainoaminen/maalittaminen (jälkimmäiset 3 asiakasvanhemmilta, ei yhteistyökumppaneilta) niin en ihmettele että 3200-3600e palkka ei montaa tällaiseen työhön motivoi. Työ toki sisältää myös hyviä puolia ja ihania asiakasperheitä myös sekä onnistumisen kokemuksia, mutta onhan se aivan järjetön paskakuorma se kaikki muu palkkaan nähden.

Toinen lasun sossu komppaa. Lisäisin vielä, että työntekijäpula aiheuttaa sen, että kukaan ei sijaista, jos olet lomalla tai sairaana, vaan hommat odottavat kasaantuneina kun palaat ja asiakkaat kiukkuisina ja kriisiytyneinä, kun kukaan ei hoitanut poissa ollessasi. Se syö esim. lomien antamaa rentoutumista ihan huolella ja nostaa sairastamisen rajaa. Viimeiseen asti yritetään olla töissä, vaikka sitten etänä. Ja arvostus alalla on huono. Meissä kyllä roikutaan, ripustaudutaan ja meitä vainotaan, mutta ei arvosteta.

Olen ohjaajana aikuissosiaalityössä, minulla on siis "oikeudet jakaa rahaa".

Kokemukset ovat jotakuinkin samoja, toki ei olla vastuussa ala-ikäisistä, joka helpottaa henkistä kuormaa.

Mutta pakko sanoa, että vaikka en ole itsekään pumpulissa kasvanut, yllätti, minkälaisia asiakkaat pahimmillaan on. Aivan uskomattoman törkeää ja uhkaavaa, jopa väkivaltaista käytöstä. Haukkuja, vaikka itse olet aina asiallinen. Sitten netissä riepotellaan kun sossu sitä ja tätä, eikä auta, ja toki viitsitä kertoa että itse ryypätty vuokrarahat ja niihin saatu jo kertaalleen tukea. Haukutaan että muualta tulleille vaan annettu nekin "mulle kuuluvat" rahat, kun on ensin hassattu kaikki etuudet eikä saakaan harkinnan varaista rahaa.

Asiakkaita aivan liikaa. Pahimmillaan jos et jollekin jotain bussikorttia myönnä, tämä piinaa täyttämällä vastaajasi ja tehtailemalla valituksia. Puhelin saattaa soida taukoamatta, ja osa asioita ei todellakaan kuulu edes sossuun, kuten lääkäriaikojen varaaminen tai jostain toisesta palvelusta valittaminen. Valitetaan ja vittuillaan kun ei saa kaupungin kämppää juuri haluamaltaan alueelta, tämähän on sossun vika (joka ei mitenkään päätä asukasvalinnoista).

Jos olet poissa, kukaan ei hoida hommiasi, vaan ne ainoastaan kerääntyvät. Tulet takaisin, ja kymmenet ihmiset odottavat raivokkaina soittoasi.

Sosiaalityöntekijälle ei saa siirrettyä asiakkuuksia kun eivät ole tarpeeksi "erityisen tuen tarpeessa". Vaikka olisi lapsiperhe, tai lapset huostassa (jola kertoo jo ongelmista!), niin ei ole tarpeeksi vaativa case, vaan ohjaus ja neuvonta riittää. Sossu käytännössä saa siis valita asiakkaansa, ohjaaja hoitaa kaikista asiakkaista noin 80%. Kuuntelet tätä paskaa siis päivästä toiseen 2500e palkalla, vaikka sinulla on samat laissa säädetyt velvollisuudet ja virkavastuut, joista huolehdit ihan yksinään.

Ihmisillä on niin pahoja ongelmia, mutta kaikki palvelut ovat ruuhkauneet, eikä ihmisille ole apua. Päihde- mielenterveys ja terveysongelmia. Ja osa ihmisistä ei edes halua hoitoa, vaan haluaa vaan ekstrarahaa ja on sen ruikuttamisesta tehnyt päivätyönsä.

Lapset kasvaa huostassa kolmannessa polvessa, arki vietetään ostarilla baarissa tai jollain lähiöasemalla mistä saa sentään ilmaiset safkat.

Ohjaaja päättää niistä bussilipuista, sosiaalityöntekijä sitten esim. kriisiasumisesta tai vastaavasta. Päätöksiä tekee molemmat asiakkaille, mutta niiden koko on hyvin erilainen. Ei ole tarkoituskaan, että molemmat tekisivät yhtä monta päätöstä. 

Älä jaksa tulla selittämään absoluuttisena jotain omaa kokemustasi. Meidän kunnassa bussiliput sun muut on ulkoistettu etuuskäsittelyyn ja ohjaajalla on kaikki samat päätösoikeudet kuin sossulla ja tavoite on tarjota suunnitelmallista työskentelyä, ei siis myönnellä vaan mitään lippuja.

Käytännössä sossu valitsee päältä mitkä asiakkaat ottaa ja kaikki loput on ohjaajan heiniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Normaali" ihminen ymmärtää, että hän myy aikaansa tiettyä summaa vastaan, työn alueellisesta määrästä sen enempää riippumatta.

Palkka on koulutustasoon nähden normaali.

AI saisi olla enemmän käytössä, se nopeuttaisi työtä. Tehokkaampi järjestelmä, ei enemmän hoitajia.

Korvausta ei tule maksaa enenpää siitä hyvästä, että työntekijä myisi aikaansa "toisenkin puolesta." Maksetussa ajassa jo tehdään kaikki voitava. Se ei ole provisiotyö.

Palkka ei ole normaali, jos muissa pohjoismaissa se on lähes kaksinkertainen.

T. Ex-hoitsu

Ihan hyvä pointti. Valitettavasti tässä on sellainen ongelma ettei viiteryhmämme ole enää muut pohjoismaat taloudellisesti vaan Portugali ja Kreikka nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö yksityinen sektori työntekijöistään parempaa huolta kuin julkinen? Jotain mätää taas demariyhteiskunnassa.

Ei pidä, itse urani vammais- ja kehitysvammapuolella tehneenä ja viime aikaisia uutisia lukeneena voin kertoa, että räikeimmät rikkomukset ja villein meininki löytyvät nimenomaan yksityiseltä puolelta. Yksityiset firmat ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä, joten mistäköhän heillä säästetään? Asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnista tietenkin.

Liikaa köyhiä Suomessa! Julkiset palvelut ovat KÖYHILLE.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Normaali" ihminen ymmärtää, että hän myy aikaansa tiettyä summaa vastaan, työn alueellisesta määrästä sen enempää riippumatta.

Palkka on koulutustasoon nähden normaali.

AI saisi olla enemmän käytössä, se nopeuttaisi työtä. Tehokkaampi järjestelmä, ei enemmän hoitajia.

Korvausta ei tule maksaa enenpää siitä hyvästä, että työntekijä myisi aikaansa "toisenkin puolesta." Maksetussa ajassa jo tehdään kaikki voitava. Se ei ole provisiotyö.

Palkka ei ole normaali, jos muissa pohjoismaissa se on lähes kaksinkertainen.

T. Ex-hoitsu

Ihan hyvä pointti. Valitettavasti tässä on sellainen ongelma ettei viiteryhmämme ole enää muut pohjoismaat taloudellisesti vaan Portugali ja Kreikka nykyään.

Olet oikeassa. Viimeksi, kun palkkaerot olivat yhtä suureet, lähdinkin hankkimaan elantoni Ruotsista. Tulin kyllä myöh takaisin, kun kouluttauduin uuteen ammattiin.

Vierailija kirjoitti:

Pienipalkkainen? Palkka on ihan just kohdallaan.

Ja mitä sinne sitten hakeutuu opiskelemaan, jos ei jaksa?

Juuri tämänkaltaiset kommentit ovat osaltaan johtaneet siihen, että alalle ei tule uusia ja entiset tekevät lähtöä. Mitipä hetki, että kuka sinua ja lapsiasi sitten hoitaa? Aivan, ei kukaan näillä työolosuhteilla.

Omasta puolestani voin sanoa, että myös opettajia alkaa olla vaikea löytää ja opehuoneen yleinen puheenaihe on, että mihinhän sitä lähtisi. Meidän koulusta lähti kuusi opettajaa viime kesäloman aikana, eikä kaikille ole vieläkään nyt marraskuun puolivälissä löytynyt uutta tilalle. Ihan viime kevään ylioppilaita on jouduttu värväämään aineenopettajaksi. Eiväthän he toki voi suunnitella, pitää yhteyttä koteihin eikä arvioida, kunhan vaan 45 min kerrallaan paimentavat riehuvaa teinilaumaa. Juu, kukaan ei opi ja kiusaaminen tapissa, mut minkäs teet kun opettajajia ei saa mistään…

t. Väsynyt ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Normaali" ihminen ymmärtää, että hän myy aikaansa tiettyä summaa vastaan, työn alueellisesta määrästä sen enempää riippumatta.

Palkka on koulutustasoon nähden normaali.

AI saisi olla enemmän käytössä, se nopeuttaisi työtä. Tehokkaampi järjestelmä, ei enemmän hoitajia.

Korvausta ei tule maksaa enenpää siitä hyvästä, että työntekijä myisi aikaansa "toisenkin puolesta." Maksetussa ajassa jo tehdään kaikki voitava. Se ei ole provisiotyö.

Palkka ei ole normaali, jos muissa pohjoismaissa se on lähes kaksinkertainen.

T. Ex-hoitsu

Olen tajunnut saman, ja aionkin karistaa Suomen maan tomut jaloistani heti kun koulu on käyty.

t. tuleva norjalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienipalkkainen? Palkka on ihan just kohdallaan.

Ja mitä sinne sitten hakeutuu opiskelemaan, jos ei jaksa?

Juuri tämänkaltaiset kommentit ovat osaltaan johtaneet siihen, että alalle ei tule uusia ja entiset tekevät lähtöä. Mitipä hetki, että kuka sinua ja lapsiasi sitten hoitaa? Aivan, ei kukaan näillä työolosuhteilla.

Omasta puolestani voin sanoa, että myös opettajia alkaa olla vaikea löytää ja opehuoneen yleinen puheenaihe on, että mihinhän sitä lähtisi. Meidän koulusta lähti kuusi opettajaa viime kesäloman aikana, eikä kaikille ole vieläkään nyt marraskuun puolivälissä löytynyt uutta tilalle. Ihan viime kevään ylioppilaita on jouduttu värväämään aineenopettajaksi. Eiväthän he toki voi suunnitella, pitää yhteyttä koteihin eikä arvioida, kunhan vaan 45 min kerrallaan paimentavat riehuvaa teinilaumaa. Juu, kukaan ei opi ja kiusaaminen tapissa, mut minkäs teet kun opettajajia ei saa mistään…

t. Väsynyt ope

Olen samaa mieltä, tämä "mitäs läksit" asenne ei auta. Jonkunhan sotealan hommatkin on hoidettava. Ihmeellistä, eikö ihmisillä ole omia lapsia/vanhempia tai muita jotka tarvitsevat sotepalveluita, kuten päiväkotia, koulua, terveyskeskuksia, sairaaloita, vanhustenkoteja? Haluavatko ihmiset maksaa itse esim synnytyksensä yksityisessä sairaalassa koska julkinen on niin huono, että homma ei toimi? Eikö ihmiset halua laadukasta hoitoa ja kasvatusta itselleen ja läheisilleen, vaan neukkutason palveluita saastasissa sairaaloissa ja laitoksissa joissa ketään ei kiinnosta mikään...?

Sosiaaliohjaaja

Yksityiset firmat eivät todellakaan hoida asiakkaita tai työntekijöitään paremmin.

Päin vastoin tavoite on tuottaa voittoa. Sitä saadaan kun hoidetaan mahdollisimman paljon asiakkaita vähäisellä hoitajamäärällä.

Kannattaa siis haalia asiakkaita jotka eivät voi puolustaa itseään (lapset, vammaiset, muistisairaat) ja kielitaidottomia hoitajia joilta puuttuu kielitaito puolustaa asiakkaita tai itseään.