Mies aikoo kertoa naimisiinmenosta vanhenmilleen, mä haluan erota
Siinä se lyhykäisyydessään tuli. Yks syy miks en jaksa on se ettei se syö kasviksia. jo ainaki viisi vuotta on asiasta rankutettu. Mä rupesin syömään monipuolisemmin melekin jo alussa siksi kun ajattelin että lapsen kannalta parempi jos karsii nirsoilun ruuan suhteen. Koska molemmat tehtoin selväks että halutaan lapsia. Ootan samaa mieheltä että kasvatustyö olis helpompaa eikä mennä ristiin. Olen sanonu että lasta ruvetaan yrittämään vasta kun ruokailuy on ok. Mies haukkuu minua lapselliseksi tän takia kun "pakotan" sitä syömään oikein. Sitte häiden jälkeen pitäs hänen mukaansa ruveta yritäämään lasta. En jaksa kahta lasta. Oikeesti. Toinen on se ruuuriippuvaisuus. Aamulla se avaa tietokoneen ennen töitä ja illalla on tietokoneella tai pelaa tai katsoo töllöä. periaatteessa tää on minulle okei mutta haluisin tehdä muutakin hänen kanssaan ja tosiasiahan on että jos me hankitaan lapsi niin sitten ei ole aikaa tällaselle. Tai ainakaan mulla ei ole aikaa jos joudun olemaan kiinni lapsessa 24/7 ja toivoisin että isäpappakin olis lapsensa kanssa eikä liimautuis vain ruutuun kiinni. Että mitähän tässä tekis.
Kommentit (28)
Tyhjänpäiväistä napinaa, mutta jos tuollaisesta mariset, kannattaa harkita kahdesti onko tämä kuitenkaan se ihminen jonka kanssa haluat olla. Oletteko kovinkin nuoria?
Tietenkin eroat. Etkä todellakaan hanki tuon kanssa lapsia.
Mies kiertoon jos tuntuu ettet jaksa. Ei se siitä mihinkään muutu. Jos mies ei ole halukas muuttamaan tapoja ennen lasta ei ne siitä mihinkään muutu lapsen jälkeen
Jätä se rouskuttamaan porkkanaa tietsikan ääreen.
Mä vain haluan ajatella tulevaisuutta ja just yrittäny saada miestäki ymmärtämään miks näitä asioita pitäs tehdä. Kun ei se muutos tule tuosta vain ja haluais että lapsi oppii syömään ruokia eikä ole samanlainen nirsoke kun isänsä on ja mä olin nuorempana. Siis periaatteessa kaikki on okei mutta jos lapsi halutaan niin näitä pitäs harkita ja tehdä töitä jo etukäteen niiden eteen että ymmärtää. Ollaan 25-35 välissä. Ap
Ja jos isi sanoo pöydässä tai osoittaa sen esim ettei ite syö että porkkana (+kaikki muutkin salaatit/hedelmät/ruuat) on pahaa ja lapsi ottaa saman asenteen niin eipä tuolle asenteelle enää voi mitään. Mies on tosi nirso. Siis ihan oikeasti järkyttävän kranttu ruuan suhteen. Ap
Ikävä kyllä on hyvin epätodennäköistä että mies tuosta muuttuisi. Pointsit sinulle ettet vain kärsi hiljaa ja yritä selittää kaikkea parhain päin. Löydät kyllä toisenlaisen miehen.
Dilemma kun en halua muita. Niissä on vielä pahempia ja perustavammanlaisia vikoja. Tuossa on paljon hyvää mut tulevaisuus rassaa kun nään ne ongelmat. Ap
Vissiin pitäs puputtaa vain burgeria, ranskalaisia, pottumuusia ja lihapullia av-av-mammojen mielestä? Ap
Haluat erota sen takia että mies ei syö kasviksia? On ihan järkevää muuttaa ruokailutottumuksiaan parempaan ja kannustaa muitakin. Mutta sun kirjoitus kuulostaa aika hullulta. Meillä ei mies syö ikinä kasviksia ym. minä ja lapsi syödään, ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa. En rupea aikuista miestä kasvattamaan.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:20"]Vissiin pitäs puputtaa vain burgeria, ranskalaisia, pottumuusia ja lihapullia av-av-mammojen mielestä? Ap
[/quote]
No ei. Mutta kai nyt aikuinen mies osaa ja saa sanoa jos ei pidä kasviksista? Anna sen syödä mitä haluaa. En ymmärrä miten tämä siihen lastenhankintaan vaikuttaa.
En jaksa sitä "Miks Isi ei syö kasviksia?" Tai "isikään ei syö kasviksia mäkään en syö". Mies painaaki yli 100 kiloa eikä oo 180 cm. Ap
Paino sinällään ei oo ongelma mut oon huolissani miehen ja tulevien lapsien terveydestä. Ap
Mies muuttuu vasta sitten, kun eroatte. Hän ei missään nimessä suostu antamaan tässä asiassa periksi, usko pois.
Itse muuten en syö paljoa kasviksia, mutta kannustan lasta niitä syömään, ja lapsi tykkääkin niistä, kunhan niitä vain on tarjolla. Söisin itse salaattia, mutta rouva taas ei suostu syömään salaattia, joten sitä ei juuri tule ostettua.
Toisin sanoen ei se nyt ihan automaattisesti mene niin, että jos isi ei syö niin en mäkään syö - sitä paitsi lapsi voi olla myös tyttö, jolloin veikkaisin, että äidin syömiset kiinnostavat enemmän.
Mua kiinnosti lapsena enemmän isän syömiset. Siinä oli jotain katottavaa. Äiti ei kovinkaan usein edes syöny tai kippas ruuan usein roskiin. Ap
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:26"]
En jaksa sitä "Miks Isi ei syö kasviksia?" Tai "isikään ei syö kasviksia mäkään en syö". Mies painaaki yli 100 kiloa eikä oo 180 cm. Ap
[/quote]
Mistä tiedät ettet jaksa jos teillä kerran ei ole vielä lasta?
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:18"]Dilemma kun en halua muita. Niissä on vielä pahempia ja perustavammanlaisia vikoja. Tuossa on paljon hyvää mut tulevaisuus rassaa kun nään ne ongelmat. Ap
[/quote]
No mitäs nariset? Tyydy siihen mitä sulla on ja hyväksy että toista ei voi muuttaa! Meillä lapset on hyvin aktiivisia ja järsii rehuja vaikka mies on herkkuja mussuttava sohvamato, kas kun niillä on äitikin jolla on erittäin vahva tahto ja määrätietoinen ote. Taidat itse olla se ylimääräinen vauva talossa!
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:39"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:26"]
En jaksa sitä "Miks Isi ei syö kasviksia?" Tai "isikään ei syö kasviksia mäkään en syö". Mies painaaki yli 100 kiloa eikä oo 180 cm. Ap
[/quote]
Mistä tiedät ettet jaksa jos teillä kerran ei ole vielä lasta?
[/quote]
Ootko koskaan kuullu ajattelusta ja asioiden etukäteen pohtimisesta? Ja jos itelläni on ollu samaa nirsoilua lapsena mutta oon nyt aikuisiällä väkisin opetellu siitä pois niin kai tiedän sen vanhempien tuhautumisen kun lapsi kyselee koko ajan eikä halua maistaa tai syödä. Ap
Omalta kantiltani katsottuna kasvikset eivät ole mikään ylitsepääsemätön ongelma, mutta minkä tahansa ruudun palvominen missä muodossa tahansa on todellakin turn off.
Eroa. Lapsi tuskin saa miestä muuttamaan tapojaan. En sano, että miehesi olisi välttämättä huono mies tai isä, mutta kuulostaa siltä, että ette sovi yhteen.