Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
lähihoitajakoulutus ja masennus
05.02.2015 |
Onko minulla mitään toivoa päästä opiskelemaan lähihoitajaksi? Olen sairastanut masennusta eriasteisena useamman vuoden ja aiempi koulu on jäänyt kesken. Jos saisin kouluttauduttua ja työllistyttyä, luultavasti tervehtyisin täysin. Huolitaanko tällaisella taustalla olevaa hakijaa vai onko hylky automaattinen? Mietin myös, voinko vain jättää kertomatta masennuksesta.
Kommentit (10)
Joka puolella kysellään jaksamisesta.
Kyllähän työssä käyvä aikuinen voi masentua vaikka sosiaalialalla olisi. Elämä on!
Hoidat itseäsi ja muistat pitää itseäsi tärkeänäja arvokkaana. Jos saat vvastoinkäymisiä työssä tai opinnoissa niin miten jaksat ne? Sehän siinä on pointti.
Jos ei jaksa arvostelua tai negatiivista palautetta niin onko mikään hoitajan työ oikea sinulle jos et sitä osaa ottaa vastaan?
Nämä ovat henkilökohtaisia kysymyksiä ja niillä on merkitystä ei vai siksi että kelpaisit alalle vaan että sinä jaksat.
Ei masennus ole este. Vaan jaksamisesi. Jos tiedät ettet pysty kuuntelemaan vittuilua asiakkailta tai omaisilta ja se vetää mielen synkäksi niin työnteko muuttuu saikuksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu voi toisaalta olla hyväksi mielentilallesi. Saat mielekästä tekemistä. Varaudu siihen, että joudut tekemään paljon koulutehtäviä, lähäriopinnotkaan eivät luonnistu noin vain.
Jätät kertomatta, tietenkin. Ei ne voi mennä sun potilashistoriaasi tutkimaan.
Sinuna en kertoisi masennuksesta hakuvaiheessa mitään. Ole rennoin mielin itskekäs!
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 14:49"]
Jätät kertomatta, tietenkin. Ei ne voi mennä sun potilashistoriaasi tutkimaan.
[/quote]
Ja näin saadaan potilasturvallisuus huippuunsa.
Sillä on ihan syynsä, miksi hoitoalalle ei kannata mennä masennusta sairastavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti et voi hakea lähäriksi. He ovat niin ylvästä ja yli-ihmismäistä lajiketta, että heillähän ei koskaan edes nenä vuoda. Edes verta heillä ei tule ei laisinkaan ei koskaan jos tulee vaikka pieni haava.
Kärsin lievästä masennuksesta kun hain lähihoitajakouluun. En maininnut kenellekään mitään. Pääsin opiskelemaan, valmistuin hyvin arvosanoin ja nyt ollut pari vuotta vakituisena työntekijänä. Se on ihan susta itsestä kiinni, että jaksatko sä opiskeluja. Aina ei oo helppoa ja opiskelu oli mulle toisinaan raskasta. Mutta hyvin selvittiin.
Kuten täällä on kirjoteltu, niin etenkin paskaa tulee todennäköisesti kuitenkin niskaan, joko omaisilta tai hoidettavilta. Jaksatko sä kuunnella sitä ja olla ottamatta itsees siitä? Jaksatko keskittyä opiskeluun ja tehdä parhaasi?
Toki masentunut mieli verottaa jaksamista, mutta ei noi opiskelut ole mitään rakettitiedettä. Niistä selviää kyllä. Tsemppiä valintoihin! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 14:52"] [quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 14:49"]
Jätät kertomatta, tietenkin. Ei ne voi mennä sun potilashistoriaasi tutkimaan.
[/quote] Ja näin saadaan potilasturvallisuus huippuunsa. Sillä on ihan syynsä, miksi hoitoalalle ei kannata mennä masennusta sairastavana. [/quote]
Kertoisitko, miten masennusta sairastava vaarantaa potilasturvallisuuden?
Jesse on ollut 11 kertaa vankilassa ja opiskeli lähihoitajaksi.
Alue: Aihe vapaa
Eli masennus on vielä päällä?
En suosittelisi hakemaan. Et voi olettaa, että koulu olisi avain paranemiseen vaan sinun on ensin parannuttava ja sitten haettava.
En tiedä miten lähäreillä, meillä ainakin ammattikorkeassa jo hakuvaiheessa tiedusteltiin olemassa olevia mielenterveysongelmia ja masennusta, koska niistä tulisi ongelmaa myöhemmässä vaiheessa. Niin sosionomiksi siis opiskelen.