Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

ISO ikäero, kokemuksia

Vierailija
04.02.2015 |

Oletteko suhteessa jossa iso ikäero? Kuinka se on vaikuttanut? Entä oletko ollut suhteessa pitkään, jos olet kaduttaako? Onko lapsia? Kuinka sukulaiset reakoivat?

Meillä ikäeroa 23vuotta. Itse olen 25, ei lapsia, mies vanhempi ja yksi lapsi. Itse haluisin kyllä lapsia. Sukulaiset eivät vielä tiedä..
Käytännön asiat mietityttää, entä kun olen 50vuotta, kadunko silloin?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pienimmistäkin ikäeroista kokemuksia kaivataan

Vierailija
2/6 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyi helevata

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

On ollut ikäeroa 28-vuotta. Suhde kesti 6-vuotta. Kadun.

Vierailija
4/6 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selvitä isätraumasi niin pääset tuosta vanhojen äijien himoitsemisesta.

Joku 10 vuotta ikäerona on ihan ok, 15 vuottakin jos kummatkin aikuisia. Mutta yli 20 vuotta jo kielii pahoista päänsisäisistä ongelmista kummallakin, ei 'normaali' ihminen himoitse sellaista joka voisi olla ikänsä puolesta oma isä!

Vierailija
5/6 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun puolisoni on kylläkin nainen, mutta meillä on ikäeroa 26 vuotta. Tavatessamme minä olin 22-vuotias, kumppanini 48. Yhdessä olemme olleet reilut 12 vuotta. Ikäero on vaikuttanut hyvin vähän suhteeseemme ja elämäämme, sillä puolisoni oli jo ehtinyt elää villin diskonuoruutensa ja minä puolestani olen aina ollut kotona rauhassa viihtyvää sorttia. Lapsia meille ei tietysti ollut koskaan harkittukaan, joten siitä ei ole koskaan tarvinnut edes keskustella.

 

Ainoa asia, jossa ikäeromme varsinaisesti näkyy, on seksielämä. Sitä meillä ei juurikaan ole. Puolisoni vaihdevuodet ovat jo takana eikä hän ennen niitäkään ollut erityisen seksuaalinen ihminen, mutta nyt häntä ei kiinnosta enää sitäkään vähää. Seksiä ei pahimmillaan ollut lähes kolmeen vuoteen. Hän ei kaivannut sitä ollenkaan ja minä pärjäsin yksikseni. Viime aikoina olen kuukauden tai parin välein saanut hänet ylipuhuttua tyydyttämään minut, mutta itselleen hän ei ole edelleenkään halunnut "vastapalvelusta". Ärsyttää, että joudun jatkuvasti kinuamaan seksiä ja etenkin se, että puolison kommenttina on järjestään "Etkö ajattele mitään muuta, taasko sä olet haluamassa, mikä pakkomielle sulla oikein on." Koskaan hän ei tee aloitetta. Suukkoja, halauksia, hyvänä pitoa ja hellyyttä meillä on aina ollut yllin kyllin, mutta varsinainen seksi/sukuelimien hyväily on kiven alla. En kuitenkaan halua lähteä suhteesta, sillä kaikilla muilla elämänalueilla menee loistavasti ja rakastamme toisiamme valtavasti.

En tiedä, olisiko tilanne erilainen, jos eläisin miehen kanssa. Miehet oletettavasti haluavat seksiä naisia useammin, mutta jos minulla olisi mies samalla ikäerolla, en tiedä, olisiko meillä yhtä paljon yhteistä ja samat mielipiteet/näkemykset/tavat kuin nykyisessä suhteessani.  

Vierailija
6/6 |
04.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 16:38"]

Selvitä isätraumasi niin pääset tuosta vanhojen äijien himoitsemisesta.

Joku 10 vuotta ikäerona on ihan ok, 15 vuottakin jos kummatkin aikuisia. Mutta yli 20 vuotta jo kielii pahoista päänsisäisistä ongelmista kummallakin, ei 'normaali' ihminen himoitse sellaista joka voisi olla ikänsä puolesta oma isä!

[/quote]

Mikäs trauma mun pitää selvittää, jos ikäero on niin päin, että mies on nuorempi?