Anoppi luulee omistavansa lapsenlapsen

Painat punaista luuria, kun alkaa käskyttämään. Ei se sen vaikeampaa ole.

Ei ole ollut anoppia. Sano sille että lopettaa tuon. Tai et enää puhu hänen kanssa.

Kyllä, minulla niskassa äiti ja kolme lapsetonta siskoa.

Hyvin niukasti ollaan enää tekemisissä.

Meillä ei anopin tarvitse kasvattaa lapsiamme, ei puhelimitse eikä paikan päällä, joten ehkä ap:n kannattaa kokeilla kasvattaa lapsensa itse.

Sano sille tanttaralle, että suksii suolle.

No ei. Mutta on punainen, ja vihreä luurinkuva puhelimessa. Ja mitä se sinua liikuttaa jonkun vanhuksen mielipiteet, jos niissä ei ole järkeä. Sinulla on oma elämä, ja se kyllä menee pilalle, jos antaa ottaa pattiin kaikkien idioottien jutut. Niitä meinaan riittää. Kun on sisäinen rauha, niin ei muut ihmiset potuta.

Minä annan molempien mummien neuvoa, niin paljon kuin haluavat.

En viitsi loukata heitä, kun ovat niin innoissaan ja tohkeissaan lapsenlapsesta.

Teemme kuitenkin aina asiat niinkuin parhaaksi itse näemme.

Mutta toki täytyy sanoa, että vauva-aikaan tuli tärkeitäkin ohjeita, joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vanhaa sananlaskua mukaillen.

Mulla mummo teki sitä samaa koko ajan, minkä takia välit.

Tämän jälkeen hän on alkanut sekaantua asioihimme sukulaisten kautta eli neuvoo nyt näitä sanomonaan mitä meidän pitää tehdä - ei ole edes nähnyt lapsia vuoden 2013 jälkeen, mutta edelleen on näiden asioiden erikoisasiantuntija. Hieman rasittavaa!

Vierailija kirjoitti:

No ei. Mutta on punainen, ja vihreä luurinkuva puhelimessa. Ja mitä se sinua liikuttaa jonkun vanhuksen mielipiteet, jos niissä ei ole järkeä. Sinulla on oma elämä, ja se kyllä menee pilalle, jos antaa ottaa pattiin kaikkien idioottien jutut. Niitä meinaan riittää. Kun on sisäinen rauha, niin ei muut ihmiset potuta.

Vanhus? 41v

Yritti kyllä, mutta ei puhelimitse. Hän saapasteli meille kotiin. Melkein kaksi vuotta meni, ennen kuin sain narskujyrän pois elämästäni. Rankka homma, mutta lopulta sain elämäni takaisin. Anoppi kyllä puuttui kaikkeen muuhunkin, lapseni oli vain osa hänen valtakuntaansa, jota oli mielessään oikeutettu hallitsemaan.

Kyllä normaalin ihmisen (vaikka olisi 66 ja juuri kolmannen kerran mummiksi tullut ja innoissaan kuten minä juuri nyt) pitää voida pitää omat neuvonsa sisällään eikä tuputtaa tietoaan! Kyllä sille mummille voi sanoa!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä normaalin ihmisen (vaikka olisi 66 ja juuri kolmannen kerran mummiksi tullut ja innoissaan kuten minä juuri nyt) pitää voida pitää omat neuvonsa sisällään eikä tuputtaa tietoaan! Kyllä sille mummille voi sanoa!

Kuvitteletko sinä että tuollainen pakkoneuvoja sillä lopettaa, että sille sanoo että lopeta?

Mun oma äiti ei kasvattanut mua juurikaan, vaan antoi elää pellossa. Nyt kun en halua samaa omalle lapselle ja jos äitini on paikalla näkemässä kun vähänkin kasvatan, niin hän puuttuu tilanteeseen esim. kimittämällä 'ei lapsi ymmärrä!' Ja olen lempeä kasvattaja, kyse saattaa olla vaikka että kiellän taaperoani hyppimästä sohvalla tai heittämässä ruokapöydässä ruokaa tahallaan lattialle tai vastaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä annan molempien mummien neuvoa, niin paljon kuin haluavat.

En viitsi loukata heitä, kun ovat niin innoissaan ja tohkeissaan lapsenlapsesta.

Teemme kuitenkin aina asiat niinkuin parhaaksi itse näemme.

Mutta toki täytyy sanoa, että vauva-aikaan tuli tärkeitäkin ohjeita, joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vanhaa sananlaskua mukaillen.

Olet fiksu!

Olen itse pikapuoliin saamassa ekan lapsenlapsen ja voi sitä riemua. En yhtään epäile

etteikö tyttäreni pärjäisi vauvan kanssa. Tosin aion herkillä korvilla ja silmillä seurata

tyttäreni jaksamista. Päsmäröimään en aio ruveta.

Itse ainakin sain aikoinaan äidiltäni hyviä vinkkejä vauvanhoitoon, ei aina kannata

lähteä siitä oletuksesta, että mummo ei mitään tajua.

Antakaa nuoret äidit vähän armoa mummoille. Pliis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä annan molempien mummien neuvoa, niin paljon kuin haluavat.

En viitsi loukata heitä, kun ovat niin innoissaan ja tohkeissaan lapsenlapsesta.

Teemme kuitenkin aina asiat niinkuin parhaaksi itse näemme.

Mutta toki täytyy sanoa, että vauva-aikaan tuli tärkeitäkin ohjeita, joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vanhaa sananlaskua mukaillen.

Olet fiksu!

Olen itse pikapuoliin saamassa ekan lapsenlapsen ja voi sitä riemua. En yhtään epäile

etteikö tyttäreni pärjäisi vauvan kanssa. Tosin aion herkillä korvilla ja silmillä seurata

tyttäreni jaksamista. Päsmäröimään en aio ruveta.

Itse ainakin sain aikoinaan äidiltäni hyviä vinkkejä vauvanhoitoon, ei aina kannata

lähteä siitä oletuksesta, että mummo ei mitään tajua.

Antakaa nuoret äidit vähän armoa mummoille. Pliis.

Kultamummien kokoontumisajo... Tai sitten yksi hullu vastailee itselleen.

ANTAKAA HULLUMUMMOT VÄHÄN ARMOA MUULLE MAAILMALLE!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä annan molempien mummien neuvoa, niin paljon kuin haluavat.

En viitsi loukata heitä, kun ovat niin innoissaan ja tohkeissaan lapsenlapsesta.

Teemme kuitenkin aina asiat niinkuin parhaaksi itse näemme.

Mutta toki täytyy sanoa, että vauva-aikaan tuli tärkeitäkin ohjeita, joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vanhaa sananlaskua mukaillen.

Olet fiksu!

Olen itse pikapuoliin saamassa ekan lapsenlapsen ja voi sitä riemua. En yhtään epäile

etteikö tyttäreni pärjäisi vauvan kanssa. Tosin aion herkillä korvilla ja silmillä seurata

tyttäreni jaksamista. Päsmäröimään en aio ruveta.

Itse ainakin sain aikoinaan äidiltäni hyviä vinkkejä vauvanhoitoon, ei aina kannata

lähteä siitä oletuksesta, että mummo ei mitään tajua.

Antakaa nuoret äidit vähän armoa mummoille. Pliis.

Kas kun se on ihan yhdentekevää, mitä se sukulainen tietää tai ei tiedä. Hän ei ole hommassa se päähenkilö, ei ole henkilö ollenkaan. On ulkopuolinen. Hanki oma elämä, jossa saat briljeerata tiedoillasi! Älä mene toisen kotiin ja perheeseen niillä pätemään.

Minä ilolla jätän kasvatustyön lapsenlapsen vanhemmille. Ihanaa olla vain mummun roolissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä annan molempien mummien neuvoa, niin paljon kuin haluavat.

En viitsi loukata heitä, kun ovat niin innoissaan ja tohkeissaan lapsenlapsesta.

Teemme kuitenkin aina asiat niinkuin parhaaksi itse näemme.

Mutta toki täytyy sanoa, että vauva-aikaan tuli tärkeitäkin ohjeita, joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vanhaa sananlaskua mukaillen.

Olet fiksu!

Olen itse pikapuoliin saamassa ekan lapsenlapsen ja voi sitä riemua. En yhtään epäile

etteikö tyttäreni pärjäisi vauvan kanssa. Tosin aion herkillä korvilla ja silmillä seurata

tyttäreni jaksamista. Päsmäröimään en aio ruveta.

Itse ainakin sain aikoinaan äidiltäni hyviä vinkkejä vauvanhoitoon, ei aina kannata

lähteä siitä oletuksesta, että mummo ei mitään tajua.

Antakaa nuoret äidit vähän armoa mummoille. Pliis.

Tässä näkee kaiken sen mikä on pielessä.

A) Kyllä se sun tyttäresi osaa ihan itse sanoa, onko väsynyt, jaksaako jne. Ei sitä tarvitse pitää silmällä.

Hän osaa myös itse päättää, keneltä pyytää apua, jos nyt jostain syystä on väsynyt tai ei jaksa.

B) Kyse on tyttäresi ja hänen puolisonsa lapsesta. Kyse ei ole siitä, että kuka teistä tietää paremmin, vaan he tekee kuten parhaaksi näkevät. Sinä et siis voi alkaa kilpailla vauvan/lapsen vanhempien kanssa tiedoilla ja kuvitella, että jos vaan tiedät mielestäsi paremmin, se sinun kantasi "voittaa" tämän tietokisan.

C) Jos joku aikuinen tarvitsee neuvoa, hän kysyy sitä. Hän päättää tarvitseeko, kysyykö ja jos kysyy, keneltä kysyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä annan molempien mummien neuvoa, niin paljon kuin haluavat.

En viitsi loukata heitä, kun ovat niin innoissaan ja tohkeissaan lapsenlapsesta.

Teemme kuitenkin aina asiat niinkuin parhaaksi itse näemme.

Mutta toki täytyy sanoa, että vauva-aikaan tuli tärkeitäkin ohjeita, joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vanhaa sananlaskua mukaillen.

Olet fiksu!

Olen itse pikapuoliin saamassa ekan lapsenlapsen ja voi sitä riemua. En yhtään epäile

etteikö tyttäreni pärjäisi vauvan kanssa. Tosin aion herkillä korvilla ja silmillä seurata

tyttäreni jaksamista. Päsmäröimään en aio ruveta.

Itse ainakin sain aikoinaan äidiltäni hyviä vinkkejä vauvanhoitoon, ei aina kannata

lähteä siitä oletuksesta, että mummo ei mitään tajua.

Antakaa nuoret äidit vähän armoa mummoille. Pliis.

Kas kun se on ihan yhdentekevää, mitä se sukulainen tietää tai ei tiedä. Hän ei ole hommassa se päähenkilö, ei ole henkilö ollenkaan. On ulkopuolinen. Hanki oma elämä, jossa saat briljeerata tiedoillasi! Älä mene toisen kotiin ja perheeseen niillä pätemään.

Täsmennätkö vähän. Siis kuka ei ole henkilö ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä annan molempien mummien neuvoa, niin paljon kuin haluavat.

En viitsi loukata heitä, kun ovat niin innoissaan ja tohkeissaan lapsenlapsesta.

Teemme kuitenkin aina asiat niinkuin parhaaksi itse näemme.

Mutta toki täytyy sanoa, että vauva-aikaan tuli tärkeitäkin ohjeita, joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vanhaa sananlaskua mukaillen.

Olet fiksu!

Olen itse pikapuoliin saamassa ekan lapsenlapsen ja voi sitä riemua. En yhtään epäile

etteikö tyttäreni pärjäisi vauvan kanssa. Tosin aion herkillä korvilla ja silmillä seurata

tyttäreni jaksamista. Päsmäröimään en aio ruveta.

Itse ainakin sain aikoinaan äidiltäni hyviä vinkkejä vauvanhoitoon, ei aina kannata

lähteä siitä oletuksesta, että mummo ei mitään tajua.

Antakaa nuoret äidit vähän armoa mummoille. Pliis.

Tässä näkee kaiken sen mikä on pielessä.

A) Kyllä se sun tyttäresi osaa ihan itse sanoa, onko väsynyt, jaksaako jne. Ei sitä tarvitse pitää silmällä.

Hän osaa myös itse päättää, keneltä pyytää apua, jos nyt jostain syystä on väsynyt tai ei jaksa.

B) Kyse on tyttäresi ja hänen puolisonsa lapsesta. Kyse ei ole siitä, että kuka teistä tietää paremmin, vaan he tekee kuten parhaaksi näkevät. Sinä et siis voi alkaa kilpailla vauvan/lapsen vanhempien kanssa tiedoilla ja kuvitella, että jos vaan tiedät mielestäsi paremmin, se sinun kantasi "voittaa" tämän tietokisan.

C) Jos joku aikuinen tarvitsee neuvoa, hän kysyy sitä. Hän päättää tarvitseeko, kysyykö ja jos kysyy, keneltä kysyy.

Kiitos sinulle, joka annoit tuon listan. Itse en edes halua miettiä, mitä olisi jos saisin lapsia. Äitini on päättämässä jo nyt minun asioistani ja sitten kiukuttelee kun aikuisena ihmisenä yllättäen tiedän omasta elämästäni hieman enemmän ja osaan myös itse niitä toisinaan ratkoa. Mutta ei, kun tulee se pätemisen tarve ja sehän ympärillä olevia vituttaa. Noin 32 vuotta nyt tullut kuunneltua sitä pätemistä ja kertomista, miten minun pitäisi elämäni elää niin katkaisen sen kyllä täysin viimeistään omaan lapseeni. Hän ja isäni ovat yksiä viimeisiä ihmisiä kertomaan, miten lapsia tulee kasvattaa tai miten minun pitäisi väsymyksessä olla ja elää. Hän kasvatti minut henkisellä ja fyysisellä väkivallalla ja vaikka enää ei ehkä käyttäisi fyysistä väkivaltaa niin henkinen jatkuisi. Jatkuvaa alistamista ja asioihin puuttumista, vaikka niitä ei hänelle suoranaisesti kertoisi tai asia ei häneen edes mitenkään liittyisi. Minun ollessani kaikista pahimmassa burn outissa, olisi minun pitänyt hänen mielestään jatkaa töissä ja sietää ja kestää sitä kohtelua. Suuttui silmittömästi kun lääkärin ja psykologin ohjeistuksesta irtisanouduin. Hänen mielestään minun olisi vain pitänyt häntä kuunnella niin olisin vahvistunut henkisesti. Hän kun "kuuntelee tarkalla korvalla" minun asioitani.

Mummon osuus elämässä on vain olla se pullaa leipova kiva täti, joka ei puutu lasten kasvatukseen tai olemiseen. He eivät myöskään päätä lapsiperheen asioista tai ole kertomassa mitä pitää tehdä missäkin tilanteessa. He eivät elä sitä elämää, joka sillä lapsiperheellä on. Jokainen aikuinen ihminen on yleensä pätevä itse päättämään mitä tekee.