Sukulaistäti kuoli. Koko suku riemuitsee.
Kuulostaa ihan hirveältä, mutta niinpä se tätikin oli hirveä noita-akka.
Lopetti koulun kesken, koska arvosti vain ruumiillista työtä. Yliopisto-opiskelu oli järjen köyhyyttä pahimmillaan. Eihän sellaiset pellet osanneet edes peltoa kyntää (no, en osaakaan).
Ei mennyt koskaan naimisiin. Syy: miehet haisevat. Muisti kertoa tämän joka kerta, kun jouduin sitä näkemään.
Vihasi lapsia. Jos joku erehtyi sanomaan jotain lastenhoidon vaativuudesta tai synnytystuskista, täti riemuiten kertoi omasta järkevästä lapsettomuudestaan.
Oli umpirasisti. Vihasi naapuripitäjänkin ihmisiä, niitä mulkosilmäisiä vieraita.
Ei koskaan matkustanut mihinkään ja haukkui kaikki reissaajat lyttyyn.
Käytti päivänsä soittelemalla ihmisille ja haukkumalla niiden elämää. Soitti myös kaikkiin virastoihin ja huusi puhelimeen, miten asiat pitäisi hoitaa paremmin.
Kehtasi elää vielä 84-vuotiaaksi ja järki leikkasi viimeiseen hetkeen asti. Viimeiset sanat hoitajalle oli "Te ootte kaikki ihan paskoja. Minä elin hyvän elämän itteni kanssa." Kuoli kaksi päivää tuon lauseen jälkeen.
Huhhuh.
Kommentit (11)
otan osaa. Varmasti on ollut kestämistä.
Itsellä kuoli kans mummo pari vuotta sitten ja luonne oli ei ehkä ihan noin paha mutta itse ooli pilannut oman elämänsä ja aiheutti muille vain mielipahaa. Kyynisyyttä.
Omapahan on ollut noiden elämä, ei niistä kannata välittää (missään tapauksessa enää). Itse annoin anteeksi. On helpompi elää kun ei kanna kaunaa kuollutta kohtaan.
Oletpa ilkeä häntä kohtaan. Rauha hänen sielulleen.
Kuulostaa ihan mun kolmekymppiseltä kaverilta toi sun edesmenny mummosi...
Ehkäpä olisi kannattanut puuttua asiaan.. jos hänelläoli vaikka masennus tai sisimmissään kaipasi rakkautta :( olette ilkeitä!! Kenenkään kuolemasta ei pidä riemuita noin.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 13:14"]
Ai ai, ja nyt jännitätte onko testamenttia vai meneekö kaikki valtiolle.
[/quote]
Tutustu perintökaareen.
Lapsettoman henkilön perivät vanhemmat ja näiden jälkeläiset. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut ennen perittävää, perintö menee näiltä osin sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Eli tässä tapauksessa,mikäli ei ole testamenttia, lähisuku perii.
Muori parka. Vanhoilla ihmisillä on omat oikkunsa joita meidän täytyy valitettavasti sietää.
Toisen kuolemalla iloitseminen on hävytöntä. Joskus saatat vielä ajatella tästäkin asiasta eri tavalla kun aika kuluu ja muistot kultaantuvat.
Ja kyllä, minullakin on ollut vaikeita sukulaisia ja hankalia ihmissuhteita. Kenenkään kuolemasta en silti osaa iloita, päinvastoin.
Kulostaa että sinulla on olut harvinaisen ÄLYKÄS täti. Hän nyt vaan sattui saamaan tomppelit sukulaisikseen,ja laiskurit hoitajikseen, vähempikin risoisi! Tosiasia on että ennen vanhaan (ja varmasti maaseuduilla)miehet todellakin HAISI, ja edelleen! Ei siellä sikaloissa lantaa luoda Bossin partavedet lemuten! Älykäs nainen pysyi erossa lapsiperheen murheista ja eli vapaata sinkkuuttaan! Viisas nainen, otappa oppia! Itsenäinen feministi pärjäsi yksin eikä antanut sitoa itseään haiseviin ukkoihin ryhtymällä heidän piiakseen.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 14:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 13:14"]
Ai ai, ja nyt jännitätte onko testamenttia vai meneekö kaikki valtiolle.
[/quote]
Tutustu perintökaareen.
Lapsettoman henkilön perivät vanhemmat ja näiden jälkeläiset. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut ennen perittävää, perintö menee näiltä osin sisaruksille tai heidän lapsilleen.
Eli tässä tapauksessa,mikäli ei ole testamenttia, lähisuku perii.
[/quote]
Niin, sitäpä siellä jännitetään, onko tehnyt testamentin valtiolle tai kissanhoitoyhdistykselle vai josko kuitenkin suku on sen verran hyvin elänyt, että on perintönsä ansainnut.
Veljeni oli tätimme lempilapsi, näitä oli kaksikin joita täti vedätti heidän toisistaan tietämättä, eikä täti omista yhtikäs mitään.
Ai ai, ja nyt jännitätte onko testamenttia vai meneekö kaikki valtiolle.