Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sairastin nuorena syövän. Sisko muistuttelee siitä
15.11.2021 |
Säännöllisesti jokaisella kerralla kun riidellään puhelimessa, kuinka "se aika oli rankkaa minulle, et voi käsittää kuinka rankkaa se meille oli!" "Kyllä minä saan huolestua jos käyttäydyt mielestäni oudosti, niin saat nopeasti hoitoa"
Vaikka olen ollut terve jo 5 vuotta, siskoa en tapaa kuin kerran vuoteen, joten ei hän edes tiedä millainen ihminen olen nykyään, joten tuo, että hän saa huolestua on outoa.
Tulee olo, että hän vain syyllistää minua siitä että sairastuin, tuo ei tunnu välittämiseltä, vaan syyllistämiseltä.
Ja se että se aika nostetaan esille koko ajan, on rankkaa, mä menetin muistiakin, joten jos nostan esiin keskustelussa jonkun jutun minkä unohdin. Hän repii pelipöksyt ja raivoaa minulle siitä, että miksi minulla on oikeus nostaa joku sovittu asia menneisyydestä, joten saako hänkin alkaa muistuttelee mua jostain vanhoista jutuista. Silleen, hmm. No sulla ei oo aivoi sörkitty niin, että unohdat asioita sen takia, joten mietippä hetki...
Ja jos se vieläkin häntä vaivaa, niin hänen varmaan pitää hakea apua itselleen.
Miten puhuisin hänelle, koska olen hänelle puhunut ja ei ota kuuleviin korviin, kun selitän, ettei elämää pidä heittää hukkaan pelkojen takia vaan pitää elää nyt, kun on olo että mä pystyn tähän!
Ja hän "huolestuu" jokaisesta asiasta mitä teen elämässäni, lähdin opiskelemaan, niin hän huolestui siitä, että nyt sinä käyttäydyt oudosti, saan huolestua.
Kommentit (10)
Ehkä hänellä on joku ahdistuneisuushäiriö, johon tarvitsee terapiaa tai lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jassoo ja huokaus kommentoijat, jos ei kiinnosta, niin miksi kommentoitte?
Tää on keskustelupalsta ja tulin pyytämään apua mun ongelmaan, joten miksi käyttäydytte tolleen?
Ap
Sano siskollesi nuo samat asiat jotka kirjoitit aloitukseen, tai muokkaa tekstistä samansisältöinen viesti hänelle. Ei sitä sen kummemmin tarvitse miettiä "miten" sanoisit hänelle. Tuossa on kaikki suoraan ja selvästi ilmaistuna.
Kirjoita siskolle kirje. Kerro että sairastamis aika oli rankkaa sinulle ja ymmärrät että myös siskolle. Nyt haluat kuitenkin jättää tuon sairaus ajan muistot taakse ja keskittyä nauttimaan nykyhetkestä. Pyydät nätisti että sisko ei muistuttaisi sinua enää niistä ajoista. Ja sitten kirjoitat jotain kivaa loppuun nykyhetkestä esim minä odotan innolla joulua kun on niin kiva leipoa pipareita ja polttaa kynttilöitä. Odotatko sinäkin joulun aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Sano siskollesi nuo samat asiat jotka kirjoitit aloitukseen, tai muokkaa tekstistä samansisältöinen viesti hänelle. Ei sitä sen kummemmin tarvitse miettiä "miten" sanoisit hänelle. Tuossa on kaikki suoraan ja selvästi ilmaistuna.
Mä olen noilla sanoilla asiasta sanonut, mutta ei ota sitä tosissaan, pyytää anteeksi, mutta seuraavassa riidassa taas nostaa asian esille.
Eli ei oo ollu hyötyä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten ei varmasti auta kuin etäisyys. Jos siitä alkaa sitten valittaa, sanot suoraa ettet häntä jaksa!
Vierailija kirjoitti:
Sitten ei varmasti auta kuin etäisyys. Jos siitä alkaa sitten valittaa, sanot suoraa ettet häntä jaksa!
Isä sanonut samaa, mutta en haluis omasta siskosta eroon, mutta tuo käytös kyllä häiritsee meidän suhdetta tosi paljon :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä, sisko valittaa sinulle, että sinun syöpäsi oli hänelle rankkaa? Se on kyllä nyt itse hoidon tarpeessa, jos velloo vieläkin siinä. Juu oli mun siskollakin syöpä, joka uusikin vielä, mutta hallelujaa se parani ja nyt nokka tuuleen ja menoksi.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä, sisko valittaa sinulle, että sinun syöpäsi oli hänelle rankkaa? Se on kyllä nyt itse hoidon tarpeessa, jos velloo vieläkin siinä. Juu oli mun siskollakin syöpä, joka uusikin vielä, mutta hallelujaa se parani ja nyt nokka tuuleen ja menoksi.
No tämäpä, minäkin ihmettelen, unohtaa jotenkin, että minähän se sairastin. Olin silloin hänelle ilkeä ja tiuskin ja että kun oli kuolemanpelkoa yms. Niin se oli hänelle rankkaa aikaa.
Joten tuntuu että mä olisin tyyliin valinnut että nyt sairastan syövän, joten muut voi valittaa mulle asiasta.
Ainkun hän sanoo ton, niin tulee sellainen olo, että oli väärin sairastaa, että ei ois pitäny kertoo kellekkään, että olis pitänyt yksin pärjätä ilman että muut joutuu kärsimään minun takiani.
Että oli väärin tää koko sairastaminen.
Että enkö minä ollut se uhri tässä?
Sisko unohtaa täysin sen, että minä sairastin.
Alue: Aihe vapaa
Hän on itsekäs. Hän haluaa tuntea ja huolestua juuri niin kuin itse tahtoo ja hänen tunteensa ja huolensa ovat arvokkaammat kuin sinun asiasi.