Sinä joka saat lapsesi syömään!

[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 17:56"]

Jos nirsoilee ruoka lähtee roskiin. Seuraavan kerran saa ruokaa seuraavaan ruoka-aikaan. Ei oo yksikään lapsista tappanut itseään nälkään eikä oo tarvinnut montaa kertaa käskeä pois pöydästä ja kipata ruokaa roskiin ja kieltää ottamasta välipalaa

[/quote]Ole siis onnellinen että teidän lapset ovat hyviä syömään. Kaikkien eivät ole. Siinä alkaa hymy hyytyä kun lapsi ei syö seuraavallakaan ruoalla mitään, eikä sitä seuraavalla. Eikä oikein juokaan.

2 ensimmäistä lasta syövät ihan kaikkea, menee etanat ja homejuustot ja muut. Kuopus on aina syönyt huonosti, painoa seurattiin neuvolassa. Pikkuhiljaa oppii uusia makuja mutta on ollut kyllä välillä hemmetin rasittavaskin. Ikää jo 12v ja edelleen löytyy ruokia joita ei vaan syö.

Syöttekö itse muka kaikkia ruokia? Uppoaako lampaan aivot, hapan silakka tai islantilainen mädätetty kala?

Teitä paremmalla makuaistilla varustetulle tavallinen kotiruoka voi olla yhtä vastenmielinen kokemus. Makuaisti ei todellakaan ole kaikilla samanlainen!

Meillä ei ole vaihtoehtoja, kaikkea on pakko maistaa useampaan otteeseen. :) sitten jos vielä useamman maistamisen jälkeen ei jostain tykkää niin se on ok. näin on kaikista viidestä tullut kaikkiruokaisia.

Tiedän, että tälle sataa alapeukkuja, mutta kerron kuitenkin: meidän taapero syö parhaiten silloin, kun saa katsoa samalla telkkaria. Istumme yhdessä sohvalla ja katsomme yhden jakson vaikka Late Lammasta, ja tänä aikana lapsi syö sen verran kuin syö. Olemme saaneet tälle menetelmälle ravitsemusterapeutin siunauksen: pääasia kuulemma on, että lapsi saa ruokaa ja hänelle syntyy positiivisia mielikuvia syömisestä (kävimme ravitsemusterapeutilla lapsen ollessa vähän yli vuoden ikäinen, koska lapsi ei tuolloin suostunut syömään melkeinpä yhtään ja selvästi kammosi ruokailutilanteita).

minä oon kans langennu väliin siihen, että otetaan lusikallisia esim mummulle, vaarille, isille jne.. välillä se sitte ite keksii tyyppejä kelle ottaa ja lusikoi naamaansa, joskus vaan luettelee ihmisiä, muttei sitte syökään mitään :D

Lopeta stressaaminen. Kyllä sille nälkä ennenpitkää tulee.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 17:12"]

Kerro salaisuutesi, kiitos!

Neuvoja kaivataan kaksivuotiaan kanssa!

[/quote]

Ei siinä ole mitään salaisuuksia. Annetaan ruoka lapsen eteen, syö siitä mitä syö. Jos ei jotain syö, ei siihen  kiinnitetä huomiota. Ei houkutella, ei toruta, ei lahjota. Välipaloja ei ole, ruokaa on seuraavalla aterialla. Ruokailu on osa arkea, ei siitä tarvitse eikä pidä tehdä numeroa. Valta on vanhemmalla, ei lapsella, mutta sen vallan ei anneta näkyä.

Lapsi oppii todella helposti käyttämään ruokailua vallan välineenä. Kun kerran huomaa, miten reagoit syömättömyyteen, niin kierre on valmis. Olen pph ja mulle tuli kerran hoitoon lapsi joka oli mestari tässä asiassa. Mutta niinpä vain söi meillä. Kun pöydässä ei ollut pakko syödä mitään mitä ei halua. Ja lisää sai vasta kun lautanen oli tyhjä, ei auttanut syödä lihapullia ja sitten sanoa, että ei jaksa mutta haluaa lihapullia lisää. Eikä auttanut vaikka oli äitiä ikävä aina kun oli hänen mielestä pahaa ruokaa, ei meillä ole pakko syödä, palan leipääkin sai aina ruuan kanssa. Meillä ruokailu on ruokailu, ei leikkihetki, ei lauluhetki tai sirkusareena.

Lapselle tarjotaan ruoka-aikoina sitä ruokaa, mitä milloinkin sattuu olemaan. Jos ei syö, niin ei syö. Yleensä kyllä syö. Ei tästä mitään numeroa tehdä. Ruokailu on mukava hetki, eikä mitään pakottamista. Niin, ja muuten ei napostella.

Syömisestä ei tehdä mitään numeroa. Paljon ulkoilua ja liikkumista, ei MITÄÄN välipaloja. Nälkäinen lapsi pöytään ja ruoka eteen. Syö itse minkä syö ja pois pöydästä. EI MITÄÄN HÄRPÄKKEITÄ, EI SYÖTTÄMISTÄ.

Syöminen on ihmisen perustarve. Tyhmät vanhemmat vain pilaavat tämän ja tekevät syömisestä jonkin valtataistelun. Ei se lapsi kuole, vaikka päivän pari olis huonommalla ruokinnalla. Kyllä se siitä lähtee, kun otetaan järki käteen. Loppujen lopuksi syömiseen ei tarvita kuin nälkä ja ruoka. 

Mulla siis kolme lasta, jotka ovat syöneet alusta asti itse ja saaneet määritellä sen, minkä syö. Ei koskaan ongelmia eikä nirsoilua. 

No huh!

Eihän alle 12 vee syö vielä mitään kun ei kasva, lukiossa se maha sitten kurnii kun energiaa kuluu isommalla enemmän!

Kyllä ihminen syö jos on nälkä. Miksi sitä ruokaa pitäisi tuputtaaa?

Meillä kaksi lasta, toinen syö ihan kaikkea, toinen ei juuri mitään. En osaa edes nimetä lempiruokaa, sellaista ei ole. Todella harvoin syö lautasen tyhjäksi. Paino huitelee miinuskäyrällä, mutta ilmeisesti syö juuri sen verran kuin tarvitsee.
Luulen, että hänellä on herkkä makuaisti, esimerkiksi ruoka ei saa olla liian kuumaa ja perunamuussi on hänelle painajainen (suutuntuma inhottava?).
Parhaani mukaan yritän olla kiinnittämättä mitään huomiota hänen nirsoiluun. Olemme sopineet lapsen itsensä kanssa että niin monta lusikallista on maistettava, kun on vuotta (5 vuotias, 5 lusikallista) ja salaatista pitää aina maistaa valitsemaansa vihannesta. Hän tietää itse säännöt, jotka olemme yhdessä sopineet ja hoitaa ruokailun sen mukaan. Syömme aina yhtäaikaa.
On se raskasta kun lapsi ei syö, mutta minkäs teet? Samalla tavalla molemmat lapsista on hoidettu ja sisar syö kaikkea mahdollista!

Meillä kaksivuotias syö sushista ja miso-keitoista etanoihin. Ei se lapsenkaa suu tuohesta ole. Hyviä, monipuolisia ruokia ja paljon vaihtelua eikä meillä ainakaan mausteita säästellä

[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 22:18"]

Meillä kaksi lasta, toinen syö ihan kaikkea, toinen ei juuri mitään. En osaa edes nimetä lempiruokaa, sellaista ei ole. Todella harvoin syö lautasen tyhjäksi. Paino huitelee miinuskäyrällä, mutta ilmeisesti syö juuri sen verran kuin tarvitsee. Luulen, että hänellä on herkkä makuaisti, esimerkiksi ruoka ei saa olla liian kuumaa ja perunamuussi on hänelle painajainen (suutuntuma inhottava?). Parhaani mukaan yritän olla kiinnittämättä mitään huomiota hänen nirsoiluun. Olemme sopineet lapsen itsensä kanssa että niin monta lusikallista on maistettava, kun on vuotta (5 vuotias, 5 lusikallista) ja salaatista pitää aina maistaa valitsemaansa vihannesta. Hän tietää itse säännöt, jotka olemme yhdessä sopineet ja hoitaa ruokailun sen mukaan. Syömme aina yhtäaikaa. On se raskasta kun lapsi ei syö, mutta minkäs teet? Samalla tavalla molemmat lapsista on hoidettu ja sisar syö kaikkea mahdollista!

[/quote]

Lopeta se maistamaan pakottaminen! Jos lapsella on herkkä suu, niin et saa häntä ikinä oppimaan pakkomaistamisella. Anna syödä mitä syö, ei siihen kuole ja muulla ei ole väliä. lapset ovat erilaisia, myös sisarukset, ei heitä voi kohdella samalla tavoin. Kaikki ei opi syömään salaatteja koskaan, toiset oppii syömään tomaatin tomaattina ja kurkun kurkkuna, mutta salaatinlehtiä ei koskaan. Toiselle maistuu muussi ja toiselle ei. Anna pastaa tilalle, tai keitetty peruna, ravintoarvo on ihan yhtä pyöreä nolla. Miksi tehdä elämästä yhtään hankalampaa kuin se on?

[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 22:15"]

No huh!

Eihän alle 12 vee syö vielä mitään kun ei kasva, lukiossa se maha sitten kurnii kun energiaa kuluu isommalla enemmän!

Kyllä ihminen syö jos on nälkä. Miksi sitä ruokaa pitäisi tuputtaaa?

[/quote]

Ai alle 12-vuotiaat ei kasva? Salli mun nauraa!

Joo se kaks-vuotias jääkin aina sen kokoiseksi.

Ehdottomasti syö lapsen kanssa!

Olin lapsenvahtina erään tuttavan kahdelle alle 5-vuotiaalle. Tuttava sanoi että lapset syö yleensä tosi huonosti ja jättää ainakin puolet syömättä. Mä sitten söin lasten kanssa samaan aikaan ja samaa ruokaa niin ei jääny muuten murustakaan :) Ei tarvinnu edes lentokoneita tai autoja ruveta tekemään.

Tietenkin ihan yksittäistapaus ja lapsillahan on tapana käyttäytä erillä lailla muiden aikuisten kun vanhempien seurassa. Jäi kuitenkin mietityttämään, varsinkin kun tämä tuttava kertoi että lasten syödessä hän puuhailee aina muita asioita.

Häh? Eli sun keino on antaa olla syömättä? Hän ei todellakaan syö MITÄÄN, jos ei "pakota", ja tätä meidän tapaa hoitaa ruokailu, en edes kutsuisi pakottamiseksi. Olemme yhdessä sopineet, miten hän syö ja lapsi on tähän tyytyväinen! Ja ne lusikalliset mitä syö, saa hän ihse valita. Yleensä esimerkiksi syö pelkästään 5 makaronia.

Meillä 14v poika,menee välillä päiviä ettei syö mitään.ollu 5-vuotiaasta asti tommonen. Syömättömyys vaikuttaa kaikkeen.Apua on haettu lasten sairaalasta mutta saatiin vain aika ravitsemusterapeutille joka kirjoitta lapulle että pitää syödä aamupala sekä vitamiinipilleri.Tämä lappu maksoi 27e sekä jouduin olemaan pois töistä puoli pvää.Lääkäri sanoi ettei ole mitään hoitoa.ottavat vasta sitten osastolle kun tarvitsee laittaa tiputukseen. Tänäänkään ei jaksanut mennä kouluun...Kaikki muut 5 lastamme syövät ok joten vika ei ole meidän sapuskoissakaan. Koulussakaan ei koskaan syö mitään. Tänään söi 2 hapankorppua. eilen päärynän...

Kannattaa ottaa lapsi mukaan ruuan laittoon. anna laittaa pilkottuja asioita yhdesaä pannulle tai sekoittaa jotakin. Näin tietää mitä sitten syö kun on ruoka edessä.
Kyllä mun oma 2v on mukana keittössä. Ei silti syö kaikkea mutta maistaa aina. Tosiaan se että lapsi ei paljon syö kerralla ei paha kunhan syö. Meidän tyttö syö edelleenkin vaihtelevasti mutta joka päivä jonkun ruuan..

[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 18:00"]

Syökää yhdessä, samaan tyyliin kuin paikalla olisi vain aikuisia. Luokan mukava ruokailuhetki, rupatelkaa aikuisten kesken ja antakaa lapsen syödä siinä sivussa. Meillä toiminut aina. Tilanne jossa lapsi ainoana ruokailijana istuu omassa tuolissaan jä äiti hössöttää joka suupalaa on täysin luonnoton, söisitkö itse sellaisessa tilanteessa? Normaalia ruokailua koko perheen kesken, nätisti katettu pöytä ja rentous, siinä se!

[/quote]

Mä kannatan tätä! Ja värikkäitä ruokia kivasti esille laitettuna. Vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä eri muodoissa voi yhdistellä monen ruoan kanssa. Ja aina olen itse jo pienestä ottanut lapset mukaan tekemään ruokaa ja ollaan puhuttu mitä kaikkea terveellistä missäkin ruuassa on. Lapset tykkää oppia uusia asioita :-) En pakota, mutta kannustan joka kerta maistamaan ruokaa.