Lue keskustelun säännöt.
Onko väärin lopettaa työnteko nelikymppisenä?
14.11.2021 |
Mieheni on ollut yrittäjä koko aikuisen ikänsä. Hän myi firmansa, sijoitti rahat ja laski että pärjäämme rahallisesti loppuelämämme jos elämme normaalia keskitaso elämää. Hän tahtoo viettää nyt aikaa lastemme kanssa enemmän mikä on ihan hyvä mutta minusta tuntuu niin oudolta että kumpikaan meistä ei enää kävisi töissä.
Pelkään että lapsemme myös tulevat vierastamaan työnteko jos emme toimi heille esimerkkeinä.
Ajatuksia..?
N35
(M40)
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Jos tuon tilanteen kertoo selvästi lapsille, niin eikös se kannusta työntekoon? Eli kun jaksaa painaa kunnolla hommia tarpeeksi pitkään, voi Suomessakin rikastua. Siis yritysmyynnillä. Mutta sitä myytävää yritystä ei synny ilman työntekoa.
No jaa. Isäni teki yrittäjänä hommia, toitä oli vähän niin ja näin, joskus teki paljon ja välillä lepuutti. Ja tietysti aina kun minä tulin, oltiin kuin Ellun kanat. Jotenkin se on mielimoodini nykyisinkin, vaikka maisterinpaperit löytyykin.
Ja kun mietin, samanlainen löyhäyrittäjähän minäkin olen ollut koko ikäni. En tosiaankaan ajattele niin, että huhkinpa nyt tähä vihaamaani asiaa niin saan sitten kokeilla ehtiikö saappaat riisua ennen kuin kaatuu sen viimeisen kerran. Välillä teen hulluja määriä töitä ja rakastan työtäni, mutta isältä tulee nimenomaan se leppoisen elämän ihannointi. Vaikka hänen tapauksessaan se tosiasiassa tarkoitti hiipivää alkoholismia.
Itse olen sitä mieltä, että ihmisen on syytä osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen jollain tavoin aina. Jos on vapauttanut itsensä työn ikeestä, sitten voi osallistua muuten. Toimimalla yhdistyksissä, politiikassa, vapaaehtoistyössä, auttamalla sukulaista tai naapuria tms. Jotain, joka pitää näkökulman avarana ja pakottaa näkemään muita todellisuuksia kuin se oman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän jenkeissäkään ne rikkaat kotirouvat mitään muuta tee kun juoruilevat ja ostavat krääsää, haaveiletko samanlaista elämää siis?
Minusta on vain mahtavaa jos vanhemilla on mahdollisuus olla kotona ja aina tukena lapsille. Eihän lapset laiskaksi tule jos heille on pientä puuhaa kotona ja rahanarvo opetetaan pienestä pitäen.
Muistakaa itse myös kuntoilla kun "eläkeläisillä" on tapana turvota aika monta kiloa ekana vuotena kun annokset pysyy saman kokoisina mutta liikkuminen on pienentynyt kahdeksalla tunnilla.
On se kumma miten ihmisiä on aivopesty tuntemaan syyllisyyttä jos ei raada koulusta hautaan saakka.?!
Miksei elämästa saisi nauttia jos on siihen varaa?!
Jos elää omilla rahoillaan eikä yhteiskunnan avustuksilla niin on ok vaikka ei koskaan aloittaisikaan työntekoa.