Yksityinen sairaus- ja tapat.vakuutus - harmittaako?

Mun lapsella on parikin kroonista sairautta ja paljon mieluummin maksaisin vakuutuksista turhaan . Lääkkeisiin menee monta sataa vuodessa ja pkl käyntreä myös. Sairaalapäiviä tulee myös, mutta niissä 7pv max maksua per vuosi. Ja ihan julkisella kaikki hoito

Näin vakuutettuna olen kyllä hyvin kiitollinen omille vanhemmilleni. Itselläni oli lapsivakuutus 20v asti. Muksuna kiikutettiin aina heti yksityiselle, jonka vuoksi olen edelleenkin täysin vieraantut terveyskeskuksen toiminnasta. Ei sillä että olisin kyllä kovin paljoa sairastellut. Ehkä kitarisaleikkaus ja korvien putkitus isoimmat. Myös teininä puhjennut akne ja sen hoito.
Kiva bonushan tuossa oli kun vakuutus päättyi, sain omalle tilille vakuutuksesta kertyneet rahat (en tiedä oikeaa termiä). Opiskelijalle tuolloin useampi tonni oli oikein lottovoitto :)

Minä en ymmärrä sitä, miksi psykologin tutkimusta ja hoitoa ei korvata. Useimmissa vakuutuksissa näin.

Just hain viime vuoden korvaukset esikoisen vakuutuksesta, 1700 eur. Kuopus on sitä vastoin ollut terve kuin pukki ja häneltä muutimmekin vakuutuksen pelkäksi tapaturmavakuutukseksi 3-vuotiaana. Eräänlaista riskienhallintaa tämäkin, että edes toisella lapsella on vakuutus vaikka toisella ei. 

uppis

Harmittaa itse asiassa, kyllä. Oma vakuutukseni siis. Menin ottamaan sellaisen sairausvakuutuksen, jossa omavastuu menee jokaisesta sairaudesta, vuosimaksun lisäksi. Olen sairastellut, sanotaanko, monimuotoisesti, en välttämättä mitään isoja sairauksia, mutta niin että kaikki ovat olleet eri nimikkeellä, Tyyliin poskiontelontulehdus, vatsatauti, vaivaisenluu, jännetuppitulehdus, selkäkipu...

Olen siis joutunut suht kalliin perusmaksun lisäksi maksamaan näistä kaikista vielä omavastuut päälle. Todella kalliiksi on tullut. Jos olisin hoidattanut nämä kaikki terveyskeskuksessa, niin ok, olisihan siinä enemmän aikaa kulunut ja välttämättä en olisi saanut parasta mahdollista hoitoa ja säästyin rasittavalta tappelulta henkilökunnan kanssa siitä millaiseen hoitoon minulla on oikeus vai odotetaanko vain spontaania paranemista. Pääsin helpommin kuvauksiin. Mutta on tämä todellakin siis myös maksanut paljon.

Olisinhan voinut olla ilman vakuutusta ja sitten suosiolla maksaa jonkun vaivan osalta yksityislääkärille hoidosta jos olisin halunnut hoitoa helpommin/nopeammin.

Vaikea sanoa...

Meillä on lapsella sairauskuluvakuutus. Lapsi nyt 11 v. Ja olen tosi tyytyväinen, että se otettiin. Mitään vakavaa ei ole hänellä koskaan ollut, mutta kaikenlaista pientä niin paljon, että taloudellisesti vakuutus on ollut meille tosi kannattava. Harmittomaankin pikkujutun voi liittyä esim. Lääkekuluja tosi paljon. Yksityisellä käynti on paljon nopeampaa ja helpompaa kuin terveyskeskuksessa jonottaminen. Ajan saa silloin kun itselle sopii ja pääsee suoraan erikoislääkärille. Epäselvissä tapauksissa tutkitaan ja ei tarvitse miettiä kalliiden tutkimusten kuluja.

Te, joita "turha" vakuutus harmittaa: harmittaako myös vaikkapa kotivakuutus, jos koskaan ei ole talo palanut tai sattunut iso vesivahinko tms.? Suunnitteletteko kotivakuutuksen irtisanomista?

ei harmita.

Otin vakuutuksen jo odotusaikana lapselle, lapsi perusterve eikä 11 vuoden aikana yhtä antibioottikuuria enempää tarvittu. Pari kertaa kuumeessa mutta ei mitään ihmeempää.

Sitten napsahti, lapsi aloitti harrastuksen mutta se keskeytyi monta kertaa kun nilkat turposivat. Julkisella  puolella kuitattiin kasvukipuina ja nyrjähdyksinä (joita ei tapahtunut). Kyllästyin julkisen puolen saamattomuuteen ja menin yksityiselle, löytyi rakenteellinen vika nilkoista kun otattivat magneettikuvat. Nilkat operoitiin vakuutukseen piikkiin, hinta yhteensä n. 8000 euroa kaikkineen. Minä maksoin omavastuut molempien nilkkojen operoinnista, eli yht. 120 euroa. Tuosta on nyt viisi vuotta aikaa, lapsi harrastaa mitä haluaa eikä nilkat vaivaa.

Joo harmittaa ihan kamalasti kun lapsi on terve ni tuli turhaa vakuutettua. Ootko vähän tyhmä ap?

Meillä myös pojalla hoitokuluvakuutus, eikä harmita! Olen erittäin tyytyväinen tietysti siihen että on mahdollisuus käydä yksityisellä hoidattamassa milloin mitäkin lasten sairauksia, vakuutus voimassa kaikessa harrastustoiminnassa 18 vuotiaaksi asti (ei tarvitse ottaa seuran kautta hintavaa vakuutusta), vakuutus voimassa kunnes lapsi täyttää 25v. Itselläni on myös hoitokuluvakuutus, mutta 1200euron omavastuulla. En sairastele juuri lainkaan, mutta haluan hoitokuluturvan vakavan sairastumisen varalta.

Mä en taas jaksa tuota vakuutusrumbaa, jossa käydään turhan takia lääkärillä. En tajua. Miten jollekin tulee mieleenkään viedä lasta jatkuvasti, joka nuhatipasta, lääkäriin? Hirveä vaiva ja turhia lääkekuureja laumoittain, kun aina jotain löytyy, kun siellä käy. Ei siis huvita osallistua tuohon lääkäreiden rahastustouhuun, jota typerät mammat pitää kannattavana, kun vievät lasta turhaan lääkäriin.

Kaksi lasta ja kummallakaan ei ole ollut vakuutusta. Tänään muuten käytin sattumalta toisen yksityisellä. Hintaa tuli 55 Euroa ja saimme antibiootit. Edellisen kerran käytiin pari vuotta sitten terkkarissa lääkärillä (sai ajan samalle päivälle) ja sitä ennen on käytetty yksityisellä ehkä 3-4 kertaa ja ikää jo 11! Normaali, perusterve muksu. Minkä ihmeen takia terveen ihmisen pitäisi lääkärillä jatkuvasti ravatakaan? Normaalit sairaudet sairastetaan ja erikoistapauksissa mennään lääkärille. Pysyy terveempänäkin, kun ei syö liikaa lääkkeitä. Toinen lapsi on 7 ja ollaan käyty neuvolalääkäreiden lisäksi lääkärillä muutama kerta. Välillä terkkarissa, välillä yksityisellä. Neuvolassa huomattiin kuulonalenema, saatiin lähete julkiselle kuulotesteihin, joihin oli aika noin 1kk terkkariajan jälkeen. Siellä taas löytyi liimakorva kaikkien yllätykseksi, kun lapsi on ollut niin terve aina. Saatiin lähete putkitukseen, joka tapahtui noin 5 viikkoa kuulokokeen jälkeen, vaikka kuulotestit oli heinäkuun alussa eli lomakaudella ja putket sai elokuun alkupuolella. Ei paha odotusaika.

Ei harmita. Mulla itselläni oli lapsivakuutus, joka muuttui ollessani 20-vuotias aikuisten sairauskuluvakuutukseksi. Kyse on vakuutuksesta, jossa ei ole lainkaan omavastuuosuutta (näitähän ei ole ollut markkinoilla enää pitkään aikaan). Useita vuosia maksoin köyhänä opiskelijana kalliit vakuutusmaksut ilman, että olisi ollut sille käyttöä. Pohdin useampaan otteeseen vakuutuksen irtisanomista mutta äitini puhui minut aina ympäri ja pidin vakuutuksen. Myöhemmin olen joutunut käymään läpi 2 vuoden psykoterapian omakustanteisesti ja mulla on todettu kaksi parantumatonta pitkäaikaissairautta. Kaikkien näiden kustannukset saan vakuutuksesta takaisin. Ei harmita siis enää.

Molemmilla lapsillani on myös lapsivakuutukset. Toisen kohdalla on ollut enemmän sairauksia ja vakuutus on ollut tarpeen kaikkina vuosina. Toinen lapsi on puolestaan pysynyt terveempänä ja parina vuotena (lapsi on 7 v) vakuutuksen omavastuuosuus 100e ei ole täyttynyt eli se on ollut "turha". Ei harmita nämäkään vakuutukset.

Parasta vakuutuksissa on se, että hoitoon pääsee ilman jonottamisia yksityiselle puolelle ilman, että se vaikuttaa perheen talouteen. Asutaan kaupungissa, jossa julkiselle puolelle joutuu aina odottamaan pitkään ja esim. korvatulehduksessa menen huomattavasti mieluummin parin tunnin sisällä yksityiselle lääkäriasemalle hoidattamaan lapseni kuin jonottamaan sairaalan päivystykseen narkkareiden ja sairaiden keskelle useiksi tunneiksi.

Nosto

[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 17:02"][quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 11:02"]EI todellakaan harmita ! Molemmilla lapsillani on astma ja monia allergioita. Sairaalahoitoja , tutkimukisa moninaisia lääkkeitä jne. Nuo kulut on olleet suuremmat kuin vakuutuksen vuosimaksut. Mikä ihaninta meillä on upea, asiantunteva, empaattinen lääkäri, aina sama saatavilla. Varalla on kaksi muuta joille päivystysaikana mennään. Ajat saa heti, ei tartte tunti kaupalla odotella päivystyksissä ja saada huonoa kohtelua ja suomea puhumattomia lääkäreitä jne

Iselläni on myös tapaturma ja sairaalakulukorvausvakuutus, sekä oli syöpävakuutus. Minulle tuli syöpä, joka leikattiin lisäksi sain sytosstaatteja puolen vuoden ajan. Syöpävakuutus maksoi diagnoosista kertasumman, ihan hyvän. Lisäksi leikkauksesta sain korvauksen. Saraalakulukorvasuvakuutus korvasi kaikki sairaalamaksut, joista joka hoitojaksolla oli 3 ekaa päivää omavastuuna. Lisäksi sairaalassa oloajan jälkeisistä sairaslomista sain vieläpä päivärahaa !

Eli ilolla maksan nuo vakuutukset :)

Ilman tuota omaa vakuutusta tuo vuosi syövän kanssa taistelua olisi ollut taloudellisestikin rankka, nyt helpotti nuo korvaukset meidän taloutta valtavasti.

Suosittelen kaikille , tosiasia on että moni joutuu maksumieheksi, koska kaikkihan eivät sairastu. Syöpään sairastuu kuitenkin nykyään joka kolmas.

Itse olen infektioiden vuoksi joutunut nosmi päivystyksissä käymään, ja kyllä on yhtä....

Nyt just päällä hankala e´hengitystie-infektio,  menein tervariin, sieltä lähetä päivystykseen, yhteensä istuin 7 tuntia ! Kovat penkit, ei juotavaa, .... en uskaltanut lähteä kahvioon, tuurillani olisi varmasti silloin kutsuttu just lääkäriin. KUKAAN ei välissä kysellyt tai informoinut tilanteesta mitään, nukuin istuallani puoli pökerryksessä... kuten kai muutkin odottelijat...

 
[/quote]

Mikä on sairaalakuluvakuutus? En ole koskaan kuullutkaan.

Ja ei, ei harmita otetut vakuutukset. Ei omat eikä lasten.
[/quote]

Sairaalakuluvakuutus korvaa sairaalan vuorokausimaksuja. Ne kun tuppaa yksityisessä sairaalassa olemaan aika huimia eikä kuulu hoitokuluvakuutuksen piiriin

up

Hassua että moni ajattelee edelleen että vakuutukset on sitä varten että pääsee kunnallisen sijasta yksityiselle hoitoon.

[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 18:06"]Hassua että moni ajattelee edelleen että vakuutukset on sitä varten että pääsee kunnallisen sijasta yksityiselle hoitoon.
[/quote]
Ja että hoito julkisella olisi ilmaista.

up

Tyttölle tuli jatkuva angiina ja aika monta a-kuuria veti mutta aina tuli uudestaan. Julkiselle olisi ollut puolen vuoden jono. Mehiläiseen pääsi heti seuraavalla viikolla ja vakuutus maksoi leikkauksen ja palvelu+hoito oli erinomaista. Jo pelkästään tuo leikkaus vei meidät vakuutusmaksuissa + puolelle.