Voiko työelämässä oleva saada kela-terapiaa?
Tarkoittaako se automaattisesti, ettei saa terapiaa, jos on työelämässä?
Kommentit (18)
Paremminkin jos on työelämässä, se tarkoittaa lähes automaattisesti että sitä kuntoutuspsykoterapiaa saa, koska se katsotaan työssäjaksamisen tueksi.
Eikö sitä saa juuri työkyvyn tukemiseksi, että pystyy olemaan töissä.
Kriteereissä on työkyvyn (lue veronmaksukyvyn) ylläpitäminen, joten työssäkäynti on ennemminkin plussaa. Vetoa siihen että on uhattuna.
Ei sitä saa, jos ei ole työssä/opiskelussa. En ainakaan tiedä ketään, joka olisi ilman noita saanut.
Hyvä kuulla. Sellainen ajatus on tullut, että on liian pärjäävä, kun käy töissä. Ja kun samaan aikaan tulee koko ajan uusia juttuja, joita vaaditaan ennen kuin terapiaa voidaan hakea / myöntää. Niin tuntuu, ettei sinne terapiaan asti edetä ikinä. Ap
Minä sain kalliin terapian työnantajani laskuun, terapeuttini järjesti jutun. Merkitsi työnohjauksena koko monen vuoden hoidon. Minulla oli huipputerapeutti. Enää en saa ilmaiseksi kun olen juuri jäänyt eläkkeelle, mutta homma käytiinkin jo läpi.
Minä sain aina kun halusin, olen käynyt terapiassa ja kaikenlaisissa muissakin jutuissa, improissa jne., aina on kela maksanut ja olen saanut töistä palkallista vapaata. Työkaverit ei oikein tykkää.
😂
Saa jos on diagnoosi ja hoitosuhde, eli kriteerit täyttyvät.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kuulla. Sellainen ajatus on tullut, että on liian pärjäävä, kun käy töissä. Ja kun samaan aikaan tulee koko ajan uusia juttuja, joita vaaditaan ennen kuin terapiaa voidaan hakea / myöntää. Niin tuntuu, ettei sinne terapiaan asti edetä ikinä. Ap
Ihan normaaliahan se on, että sen saamiseen menee aikaa. Joku 3 vuotta voi helpostikin mennä ennen kuin päätöksen saat. Sitten pitää lähteä etsimään sopivaa terapeuttia.
Ei sitä tartte kelan kautta saada, kysy omasta työeläkelaitoksestasi
Vierailija kirjoitti:
Minä sain aina kun halusin, olen käynyt terapiassa ja kaikenlaisissa muissakin jutuissa, improissa jne., aina on kela maksanut ja olen saanut töistä palkallista vapaata. Työkaverit ei oikein tykkää.
😂
Olen minäkin saanut, olen vain pyytänyt. Olen ollut monen päivän jutuissakin, hotellinkin on maksettu. Eihän tuossa ole mitään, pyytää vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kuulla. Sellainen ajatus on tullut, että on liian pärjäävä, kun käy töissä. Ja kun samaan aikaan tulee koko ajan uusia juttuja, joita vaaditaan ennen kuin terapiaa voidaan hakea / myöntää. Niin tuntuu, ettei sinne terapiaan asti edetä ikinä. Ap
Ihan normaaliahan se on, että sen saamiseen menee aikaa. Joku 3 vuotta voi helpostikin mennä ennen kuin päätöksen saat. Sitten pitää lähteä etsimään sopivaa terapeuttia.
2,5 vuotta on jo mennyt, joten kärsivällisyyttä on jo vaadittu. Ap
Olet siis umpihullu? Kuule eiköhän tässä maassa ole muitakin jotka sitä terapiaa vaatii enemmän kuin sinä! Terapiasta on tullut jotain työssäkäyvien luxusta. Aivan älytöntä!
Vierailija kirjoitti:
Olet siis umpihullu? Kuule eiköhän tässä maassa ole muitakin jotka sitä terapiaa vaatii enemmän kuin sinä! Terapiasta on tullut jotain työssäkäyvien luxusta. Aivan älytöntä!
Minäkin toivoisin, että luksusterapiassa kävijät eivät tuhlaisi julkisen terveydenhuollon resursseja. Jotta meille pahoista ongelmista kärsiville riittäisi resurssia. Ap
Se on juuri työkyvyn ylläpitämiseksi tarkoitettu. Psykiatrilta puoltava lausunto a sitten etsit terapeutin. Se on vaikeaa kub on tunkua terapiaan.jos sulla on psykoottinen sairaus, terapia ei ole ajankohtaista.
Psykoosit pitää olla hoidettu, eli psykoterapian käyntiprosessi ei sovi psykoosisairaille.
Jos saat työterveydenhoidosta lähetteen terapiaan, niin sitten pääset. Ilman lähetettä työssäkäyvä ei ainakaan Vantaalla pääse julkiselle puolelle mihinkään kuin korkeintaan lanssilla.
Kerrotko, että mistä olet tällaisen käsityksen saanut?