Lue keskustelun säännöt.
Jaetaan arjen säästövinkit
Puolikkaallakin konetiskitabletilla pesee koko koneellisen. Eikä pesutuloksesta huomaa että pesuainemäärä on puolitettu.
Säästövinkki nro 1
Kommentit (648)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä aloituksessa mainituk kaltaiset säästövinkit ovat ihan hyviä (itselläkin käytössä) MUTTA hyödyllisintä ja tehokkainta säästämistä on kieltäytyä jostain/useista ylimääräisistä ei-niin-välttämättömistä ostoksista.
Esim.
Puolitat koko vuoden joka kerta tiskikonetablettaja ja otat joka ikiseen kauppareissuun mukaan kotoa kestokassin. Säästät yhteensä vuodessa 50 €, joka on hyvä.
Mutta verraten vaikka siihen, että taas kerran kierrellessäsi ostoskeskuksessa tai halpamarketissa, jätätkin ostamatta sillä kertaa heräteostoksena sen alerekissä huomaamasi 19,90 eurolla roikkuvan neuleen ja 14, 90 euron pipon, sekä kassalle jonottaessasi jätätkin hyllyyn ne kaksi karkkipussia ja tupakka-askin, niin tadaa, oletkin säästänyt tässä 15 minuutissa jo sen saman 50 €.
Saati että toistat tota ostamattomuutta kerran kuukaudessa, oletkin säästänyt vuodessa jo yhtäkkiä 600 €.
Mihin nämä kestokassi ihniset laittaa roskat? Ostetaan paketti muovipusseja vai?
AINA tulee niin paljon kaikenlaisia pusseja, joihin voi sekajätteensä pakata. Jos nyt roskien erillispussitus edes on tarpeellista. MIKSI ne edes pitäisi pussittaa, mikä järki?
Koska paikalliset jätehuoltomääräykset velvoittavat niin tekemään. Täkäläisessä roska-astiassa EI saa olla irtoroskia, korkeintaan yksittäisiä erillisiä suuria roskia (rikkinäinen ämpäri lähinnä), pressut jne pitää pussittaa ennen roska-astiaan laittoa, ja mitään narumaisia roskia (esimerkiksi puutarhaletku) ei saa olla irtonaisina roska-astiassa, ne tulee olla pussitettu. Lisäksi on erikseen kielletty, että roska-astiassa olisi yksi iso jätesäkki, johon roskat kerätään (ilmeisesti siksi, että jos se yksi jätesäkki menee rikki, niin kaikki roskat ovat irrallaan, erillisiä jätesäkkejä, joissa on vähemmän roskaa, saa laittaa).
Ja tuota noudatetaan, koska tulee tuplalasku, jos pöntössä on väärin pakattua tavaraa.
Okt:ssa jäteastiassa on kertakäyttöinen 200 litrainen säkki, joka on siellä juuri siksi, että siihen ne jätteet pakataan. Erillispakkaamista EI TARVITA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä jätehuoltomääräykset on näköjään hyvin kuntakohtaisia. Täällä saa valita jätehuoltofirman ja tyhjennysvälin itse,kuten myös aatian koon. Lasku tietenkin tulee astian koon mukaan. Astiankin sai joko hankkia itse, tai ostaa/vuokrata jätehuoltoyhtiöltä.
Säkkiä ei tarvitse olla astiassa, en tiedä, saisiko olla. Ei myöskään ole mitään pussitusohjeita annettu, eikä ole lisämaksuja tullut. Voi toki olla firmakohtaisiakin ohjeita. Meillä jätteet tyhjentää paikallinen yrittäjä, ei esimerkiksi L&T.
No, elämäntilanteet ovat erilaisia, se mikä on hyvä vinkki lapsiperheelle, ei välttämättä ole sitä eläkeläiselle.
Itse eläkeikää lähestyvänä, osa-aikatyötä tekevänä:
Sama neuvo, kuin parikymppisestä alkaen: ruoka tehdään alusta asti itse! Säästää, ja tietää, mitä syö.
Auton myin pois, koska merkittävimmät matkani hoituvat hyötyliikuntana, pari kilometriä suuntaansa.
Nykyään on jopa kuukausi kerrallaan -leasing palveluita.
Aivan lahjana tuli sitten etätyöskentely: ei tarvitse täydessä ruuhkabussissa tuntia istua köhivän kanssamatkustajan vieressä, epäillen kumpikin toisiamme, että onkohan tuolla se korona?
Ja vielä sinkun säästövinkki: unohda tarjouskuvastot, ÄLÄ TEE mitään listoja. Mene kauppaan illalla katsomaan, mitä juuri sillä hetkellä löytyy edullisesti, osta pois, ja mieti, mitä niistä voit valmistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä aloituksessa mainituk kaltaiset säästövinkit ovat ihan hyviä (itselläkin käytössä) MUTTA hyödyllisintä ja tehokkainta säästämistä on kieltäytyä jostain/useista ylimääräisistä ei-niin-välttämättömistä ostoksista.
Esim.
Puolitat koko vuoden joka kerta tiskikonetablettaja ja otat joka ikiseen kauppareissuun mukaan kotoa kestokassin. Säästät yhteensä vuodessa 50 €, joka on hyvä.
Mutta verraten vaikka siihen, että taas kerran kierrellessäsi ostoskeskuksessa tai halpamarketissa, jätätkin ostamatta sillä kertaa heräteostoksena sen alerekissä huomaamasi 19,90 eurolla roikkuvan neuleen ja 14, 90 euron pipon, sekä kassalle jonottaessasi jätätkin hyllyyn ne kaksi karkkipussia ja tupakka-askin, niin tadaa, oletkin säästänyt tässä 15 minuutissa jo sen saman 50 €.
Saati että toistat tota ostamattomuutta kerran kuukaudessa, oletkin säästänyt vuodessa jo yhtäkkiä 600 €.
Mihin nämä kestokassi ihniset laittaa roskat? Ostetaan paketti muovipusseja vai?
AINA tulee niin paljon kaikenlaisia pusseja, joihin voi sekajätteensä pakata. Jos nyt roskien erillispussitus edes on tarpeellista. MIKSI ne edes pitäisi pussittaa, mikä järki?
Koska paikalliset jätehuoltomääräykset velvoittavat niin tekemään. Täkäläisessä roska-astiassa EI saa olla irtoroskia, korkeintaan yksittäisiä erillisiä suuria roskia (rikkinäinen ämpäri lähinnä), pressut jne pitää pussittaa ennen roska-astiaan laittoa, ja mitään narumaisia roskia (esimerkiksi puutarhaletku) ei saa olla irtonaisina roska-astiassa, ne tulee olla pussitettu. Lisäksi on erikseen kielletty, että roska-astiassa olisi yksi iso jätesäkki, johon roskat kerätään (ilmeisesti siksi, että jos se yksi jätesäkki menee rikki, niin kaikki roskat ovat irrallaan, erillisiä jätesäkkejä, joissa on vähemmän roskaa, saa laittaa).
Ja tuota noudatetaan, koska tulee tuplalasku, jos pöntössä on väärin pakattua tavaraa.
Okt:ssa jäteastiassa on kertakäyttöinen 200 litrainen säkki, joka on siellä juuri siksi, että siihen ne jätteet pakataan. Erillispakkaamista EI TARVITA!
Kultaseni, tämän ratkaiseen nimenomaan paikalliset jätehuoltomääräykset. Teillä ilmeisesti vaaditaan säkkiä, meillä se on kielletty.
Ja tähän on monia syitä, miksi määräykset ovat ristiriitaisia ja suoraan vastakkaisia, yksi on se, minkälaisia keräysautoja on käytössä, yksi se, mitä niille jätteille tapahtuu siirtokuormausasemalla, ja yksi on se, että mihin se jäte menee sen jälkeen, kun se on kerätty siihen autoon - jos se mene suoraan poltettavaksi, niin ihan sama miten se on pakattu. Jos se taas menee vielä erikseen lajiteltavaksi, niin silloin pakkaustavalla on merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä aloituksessa mainituk kaltaiset säästövinkit ovat ihan hyviä (itselläkin käytössä) MUTTA hyödyllisintä ja tehokkainta säästämistä on kieltäytyä jostain/useista ylimääräisistä ei-niin-välttämättömistä ostoksista.
Esim.
Puolitat koko vuoden joka kerta tiskikonetablettaja ja otat joka ikiseen kauppareissuun mukaan kotoa kestokassin. Säästät yhteensä vuodessa 50 €, joka on hyvä.
Mutta verraten vaikka siihen, että taas kerran kierrellessäsi ostoskeskuksessa tai halpamarketissa, jätätkin ostamatta sillä kertaa heräteostoksena sen alerekissä huomaamasi 19,90 eurolla roikkuvan neuleen ja 14, 90 euron pipon, sekä kassalle jonottaessasi jätätkin hyllyyn ne kaksi karkkipussia ja tupakka-askin, niin tadaa, oletkin säästänyt tässä 15 minuutissa jo sen saman 50 €.
Saati että toistat tota ostamattomuutta kerran kuukaudessa, oletkin säästänyt vuodessa jo yhtäkkiä 600 €.
Mihin nämä kestokassi ihniset laittaa roskat? Ostetaan paketti muovipusseja vai?
AINA tulee niin paljon kaikenlaisia pusseja, joihin voi sekajätteensä pakata. Jos nyt roskien erillispussitus edes on tarpeellista. MIKSI ne edes pitäisi pussittaa, mikä järki?
Koska paikalliset jätehuoltomääräykset velvoittavat niin tekemään. Täkäläisessä roska-astiassa EI saa olla irtoroskia, korkeintaan yksittäisiä erillisiä suuria roskia (rikkinäinen ämpäri lähinnä), pressut jne pitää pussittaa ennen roska-astiaan laittoa, ja mitään narumaisia roskia (esimerkiksi puutarhaletku) ei saa olla irtonaisina roska-astiassa, ne tulee olla pussitettu. Lisäksi on erikseen kielletty, että roska-astiassa olisi yksi iso jätesäkki, johon roskat kerätään (ilmeisesti siksi, että jos se yksi jätesäkki menee rikki, niin kaikki roskat ovat irrallaan, erillisiä jätesäkkejä, joissa on vähemmän roskaa, saa laittaa).
Ja tuota noudatetaan, koska tulee tuplalasku, jos pöntössä on väärin pakattua tavaraa.
Okt:ssa jäteastiassa on kertakäyttöinen 200 litrainen säkki, joka on siellä juuri siksi, että siihen ne jätteet pakataan. Erillispakkaamista EI TARVITA!
Kultaseni, tämän ratkaiseen nimenomaan paikalliset jätehuoltomääräykset. Teillä ilmeisesti vaaditaan säkkiä, meillä se on kielletty.
Ja tähän on monia syitä, miksi määräykset ovat ristiriitaisia ja suoraan vastakkaisia, yksi on se, minkälaisia keräysautoja on käytössä, yksi se, mitä niille jätteille tapahtuu siirtokuormausasemalla, ja yksi on se, että mihin se jäte menee sen jälkeen, kun se on kerätty siihen autoon - jos se mene suoraan poltettavaksi, niin ihan sama miten se on pakattu. Jos se taas menee vielä erikseen lajiteltavaksi, niin silloin pakkaustavalla on merkitystä.
Erikseen lajittelu tehdään jo kotona, ei vasta jossain hallissa liukuhihnan äärellä. Mutta jatka toki vaan turhaa jätteen tuottamista erillispakkaamalla jokikinen roska eri pussiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä osta varastoon. Osta vasta kun oikeasti tarvitset. Opi myös erottamaan tarve ja halu toisistaan.
Jos kyse on pelkästä halusta, niin mieti mitä haluat pitkällä tähtäimellä. Sopiiko sen hetken hetkittäinen haluaminen pitkän tähtäimen suunnitelmiisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keitä tiskiluutu. Chifonetinkin (käytännössä halvempi vastaava pirkka-tuote) kestää keittää pari kertaa ainakin
Niin tai sitten ostaa vaan muutaman kankaisen mikrokuituliinan, jotka voi pestä koneessa. Kestävät vuosia.
Keittämällä puhdistuu parhaiten, koneessa ei ole 100 asteen ohjelmaa.
Koneessa pestessä ei laiteta sitten muuta kuin ne rievut. Keittäminen on kyllä hygieenisempää. Itse laitan pyykinpesuainetta lisäksi. Keitinvedellä pesen keittiön altaat. Johan kiiltää ja tulee puhdasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkia astioita ei tarvitse tiskata joka käytön jälkeen. Mulla on tapana tiskata esim. kahvimukini kerran kuussa enkä edes huuhtele sitä läheskään joka päivä. Samaa ruokalautastakin voi yleensä käyttää monta päivää putkeen ihan ongelmitta, ainakin jos syö kasvisruokaa.
Luovu polttomoottoriautosta. Sen kulut vaan kasvaa joka vuosi.
Bensoihin menee helposti yli 2500e / vuosi.
Osta käytetty sähköinen kun niitä vuoden tai parin vuoden päästä alkaa tulla markkinoille.
Jos ajat 20 000 vuodessa säästät 20 000 kymmenessä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienikin summa joka kuukausi tekee jo vuodessa paljon rahaa. Katso kokonaishintaa, älä haksahda kaupustelijoiden "hinta on niin pieni ja tämänkin saat neljään maksuerään." -vedätyksiin. Vähintään saman verran se yhteissumma kuitenkin on. Tai enemmänkin, kun kuitenkin joku erä unohtuu ja siitä tulee huomautusmaksulla ryyditetty uusi lasku.
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sinkun säästövinkki: unohda tarjouskuvastot, ÄLÄ TEE mitään listoja. Mene kauppaan illalla katsomaan, mitä juuri sillä hetkellä löytyy edullisesti, osta pois, ja mieti, mitä niistä voit valmistaa.
Tuo on hyvä vinkki, useimmille PALJON parempi kuin se että tekee ruokaostoksia kerran viikossa ennalta laaditun ostoslistan mukaan.
Poikkean itse melkein joka ilta läheisessä K-Marketissa, koska vaikka sen normaalihinnat on kalliit, siellä tekee yleensä monta kertaa viikossa hyviä punalappulöytöjä. Lisäksi käyn pari kertaa kuussa Sittarissa, koska vaikka senkään normaalihinnat ei ole halpoja, siellä on ruuan outlet-osasto jossa myydään huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita tosi edullisesti. Ja sitten tarpeen mukaan, ehkä kerran kuussa tai harvemmin, menen Prismaan tai Lidliin täydentämään kuivaruokakaappia ja tekemään vähän muita ostoksia. Tällä tavalla syön hyvin ja ruokakuluni pysyy tosi pieninä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut töissä jätehuollon parissa, joten yllättäen tiedän, mistä puhun.
Jätteitä lajitellaan edelleen niissä jätteenkeräyskeskuksissa, joita kutsutaan esimerkiksi kaatopaikoiksi, siirtokuormausasemiksi, jätekeskuksiksi jne.
Lajittelu tapahtuu koneellisesti (joko konenäön avulla liukuhihnalla tai sitten kauhakuormaajan kouralla ihmissilmän -ja -käden avulla) tai sitten käsin (mikä on mielestäni mielettömän ällöä työtä).
Kaikkialla tätä lajittelua ei tapahdu, vaan jäte menee suoraan polttoon.
Ihan voi kiukutella kuinka paljon vaan.
Jätehuoltomääräykset poikkeavat tämän vuoksi reippaasti eri paikkakunnilla/alueilla.
Olen pahoillani, mutta kiukuttelu ei muuta asiaa miksikään.
Vierailija kirjoitti:
Älä osta varastoon. Osta vasta kun oikeasti tarvitset.
Mikä idea tuossa on? Kannattaa ennemmin ostaa halvalla isoja eriä silloin kun siihen on mahdollisuus, koska siinä säästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lounas eväät pakataan eväslaatikkoon, eikä joka päivä revitä niitä pakaste pusseja tai foliota.. Meillä mies tekee juuri noin, ottaa aina pakaste pussin erikseen eväs leiville👹
Eniten säästää kun muuttaa hki pois.
Esim asunto joka maksaa hki 350 000 e voi olla pikkukunnassa 50 000... 150 000 euroa.
Myös etelä suomessa on halpoja asuntoja, täytyy vain uskaltaa murtautua pois kehältä...
Itse aikoinaan olin köyhä opiskelija ja sitten köyhä opintolainan maksaja ja sitten köyhä perheenäiti yhteisen asuntolainan kera. Piti penniä venyttää.
1) Huonekalut ostin/sain kaikki käytettyinä ja puisina. En huolinut lastulevyä enkä kalustelevyä. Vanhimmat huonekalut ja valaisimet oli sukulaisten nurkista "no toi nyt on tommonen vanha 50-luvun".......Samat huonekalut on edelleen, sillä ne ovat puisina 30 vuotta kestäneet lastenkin kolhut, joitain on tuunattu uusiksi. Ja se 50-luku tuntuu nyt olevan muodikasta. Tongin myös roskiksia ja lavoja ja tuunasin löytöjä, ja myös myin niitä. Mm. kolme lasta palvellut syöttötuoli löytyi roskiksesta. Bongasin myös hiljan Tripp Trapp -syöttötuolin roskakatoksesta ja myin muutamalla kympillä Torissa. (Ihan järkyttävää mitä käyttökuntoista tavaraa täällä päin ihmiset nakkoo roskiin.)
(En ole huonekalukaupasta käynyt ostamassa kuin sohvia ja uusia patjoja ja vaatekaapit, niitä on vaikea löytää puisina ja käytettävyydeltään toimivina.)
2) Jos nurkissa on toimiva ompelukone, niin aina ei sitä aikuisen vaatetta kannata heittää pois, siitä saa uuden vaatteen lapselle purkamalla saumat auki. Kirppikset vilisee käsityölehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Olen tehnyt housuja, mekkoja ja hameita lapsille myös vanhoista verhoista.
3) pakastin säästää rahaa. Kun käyn kaupoissa, etsin punalaputettuja, ja laitan pakkaseen. Älä osta sellaista mitä et oikeasti käytä.
4) käyn etnisissä kaupoissa etsimässä esim. riisiä ja mausteita. Säkkiriisi on halvempaa kuin ostaa pikku paketeissa. Ostan tiuhaan käytetyt mausteet isoissa pakkauksissa.
5) mene kauppaan kerran viikossa ostoslistan kanssa ja pysy siinä. Heräteostot jää pois, ja säästyy myös bensarahaa.
6) keskitän kaikki vaateostot alennusmyynteihin. Tiedän jo ostaessani, mitä tarvitaan, älä heräteshoppaile.
7) sen imurin pölypussin voi tyhjentää roskikseen ja käyttää n. 2 kertaa uudelleen.
8) en heitä ylijäänyttä kahvia pois vaan lämmitän mikrossa ja juon tässä työn lomassa.
9) en heitä tähteitä pois, vaan niistä tehdään uutta ruokaa tai ne heitetään munakkaaseen.
Kun te puolitatte noita pesutablettejäa riittää minulla töitä. Käyn kalliilla hinnalla avaamassa poistoputketn, kun se rasva ja töhkä jää sinne. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Itse aikoinaan olin köyhä opiskelija ja sitten köyhä opintolainan maksaja ja sitten köyhä perheenäiti yhteisen asuntolainan kera. Piti penniä venyttää.
1) Huonekalut ostin/sain kaikki käytettyinä ja puisina. En huolinut lastulevyä enkä kalustelevyä. Vanhimmat huonekalut ja valaisimet oli sukulaisten nurkista "no toi nyt on tommonen vanha 50-luvun".......Samat huonekalut on edelleen, sillä ne ovat puisina 30 vuotta kestäneet lastenkin kolhut, joitain on tuunattu uusiksi. Ja se 50-luku tuntuu nyt olevan muodikasta. Tongin myös roskiksia ja lavoja ja tuunasin löytöjä, ja myös myin niitä. Mm. kolme lasta palvellut syöttötuoli löytyi roskiksesta. Bongasin myös hiljan Tripp Trapp -syöttötuolin roskakatoksesta ja myin muutamalla kympillä Torissa. (Ihan järkyttävää mitä käyttökuntoista tavaraa täällä päin ihmiset nakkoo roskiin.)
(En ole huonekalukaupasta käynyt ostamassa kuin sohvia ja uusia patjoja ja vaatekaapit, niitä on vaikea löytää puisina ja käytettävyydeltään toimivina.)
2) Jos nurkissa on toimiva ompelukone, niin aina ei sitä aikuisen vaatetta kannata heittää pois, siitä saa uuden vaatteen lapselle purkamalla saumat auki. Kirppikset vilisee käsityölehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Olen tehnyt housuja, mekkoja ja hameita lapsille myös vanhoista verhoista.
3) pakastin säästää rahaa. Kun käyn kaupoissa, etsin punalaputettuja, ja laitan pakkaseen. Älä osta sellaista mitä et oikeasti käytä.
4) käyn etnisissä kaupoissa etsimässä esim. riisiä ja mausteita. Säkkiriisi on halvempaa kuin ostaa pikku paketeissa. Ostan tiuhaan käytetyt mausteet isoissa pakkauksissa.
5) mene kauppaan kerran viikossa ostoslistan kanssa ja pysy siinä. Heräteostot jää pois, ja säästyy myös bensarahaa.
6) keskitän kaikki vaateostot alennusmyynteihin. Tiedän jo ostaessani, mitä tarvitaan, älä heräteshoppaile.
7) sen imurin pölypussin voi tyhjentää roskikseen ja käyttää n. 2 kertaa uudelleen.
8) en heitä ylijäänyttä kahvia pois vaan lämmitän mikrossa ja juon tässä työn lomassa.
9) en heitä tähteitä pois, vaan niistä tehdään uutta ruokaa tai ne heitetään munakkaaseen.
Säälittää lapset, jotka joutuvat pukeutumaan äidin virttyneisiin vaatteenjämiin tai vanhoihin verhoihin. Arvostan itse tehtyä, mutta aina jaksan ihmetellä, mikseivät käsityötaitoiset ompele kauniita vaatteita kauniista, hyvälaatuisista kankaista?
Ihminen on sekasyöjä joka elää pitkään mainiosti mitä kummallisimmilla ruokavalioilla. Jos on tiukka paikka ja on muuten terve eikä esim. alipainoinen niin voi ihan rauhassa syödä vaikka kuukauden kaurapuuroa ja makaronia eikä vielä keripukki koputa ovelle ja vaadi hampaita mukaansa.
Halpoja vitamiineja ei välttämättä kannata ostaa vaan pitää katsoa ne pienet präntit: paljonko ainetta on, onko se imeytyvässä muodossa, montako pilleriä otetaan päivässä ja paljonko pakkauksessa on tavaraa. Jos ostaa vaikka d-vitamiinia niin ostaa kunnollista
Ei kannata hurahtaa säästämiseen niin, että ostelee hulluna kaikkea alennuksesta ja hävikkikaupoista, tyyliin karkkia ja keksejä, eikä sitten jaksa edes syödä kaikkia vaan kaapit ja varastot on täynnä purkkeja TAI syö kaikki ja lihoo 10 kiloa.
Jos on ostanut vaikkapa dieettiruokaa (edellisen harha-askeleen seurauksena) ja se on niin pahaa, että samat pussit seisovat kaapissa useampana vuonna pölykerroksen alla niin ON IHAN OK mennä ja panna ne roskiin ja syödä vähän enemmän kaurapuuroa ja vähän vähemmän niitä keksejä ja konvehteja.
Hyvät ihmiset, nämä vinkit ovat kokemuksella hankittuja.
Pakkausmuovit menee erilliskeräykseen, joten niillä ei tarvitse sekajätettä täyttää. Biojätteet voi pakata paperisiin leipä- tai perunapusseihin; niitäkin kertyy enemmän kuin on tarvetta. Muovipusseja meille ostetaan äärimmäisen harvoin, muutama kappale vuodessa. Ei ole enempään tarvetta.
Oikeastaan kyse on kokonaisvaltaisesta toiminnasta, ei joutavasta näpertelystä tyyliin vessapapereita puolittaen. Kaiken maailman joutavuudet, kuten kuukausimaksulliset jäsenyydet musiikki- ja elokuvavirtaan pois. Jumppaamiseenkin voi hoitaa tehokkaammin kotonaan kuin jossain matkojen päässä olevalla salilla.
Hanki se, mitä oikeasti tarvitset ja karsi pois ne ostokset, joita vain tekee mieli.