Mistä ujous johtuu?

Ei saa ilmaista tunteitaan kotioloissa.

Ujous on synnynnäinen temperamenttipiirre, näin ovat psykologit tutkimuksissaan todenneet. Itse olin ja olen nelikymppisenäkin hyvin ujo. Enkä yhtään häpeä tätä piirrettäni enkä halua siitä eroon. Eläinmaailmassa esimerkiksi ujojen naaraiden jälkeläiset jää varmemmin henkiin kuin rohkeiden. Ujous on kehittynyt koska se on hyödyllinen piirre. Tässä asiaa Hesarin tiede-sivuilta asiasta:

""Älä ujostele!" on monille varsin tuttu hokema lapsuusajalta.

Ujous ei tunnu sopivan nykyiseen länsimaiseen asenneilmapiiriin, jossa korostuvat määrätietoisuus ja vankka itsevarmuus.

Amerikkalaistutkimukset kertovat, että ujot persoonallisuudet menevät myöhemmin naimisiin, saavat lapsia myöhemmin ja ylenevät hitaammin työelämässä.

Mitä tästä kaikesta SITTEN pitäisi ajatella – onko ujous ihmisillä heikkous?

Ihmisen ujous on eläimeen verrattuna huomattavasti moniulotteisempi ilmiö. Ujous-käsitteen määritelmä ei ole useinkaan yksiselitteinen.

Ihmisyksilöiden ujoudella tarkoitetaan tyypillisesti sitä, että henkilö ei tuo itseään esille sosiaalisissa tilanteissa eikä sano kaikkea, mitä tulee mieleen. Näin käsitteen määrittelee ammattiasioiden vastaava psykologi Teemu OllikainenPsykologiliitosta.

Ollikaisen MUKAAN ihmisten luokittelu vain skaalalla "ujo–sosiaalisesti rohkea" on vastoin nykyistä käsitystä persoonallisuuden rakenteesta. Hänen mukaansa ujoutta määriteltäessä mennäänkin monesti metsään niin, että rytisee.

"Jos joku on ujo, ajatellaan helposti, että hän on myös muuten epävarma osaamisestaan: ei ehkä osaakaan samaa mitä muut, on ehkä päättämätön ja voi olla sosiaalisesti taitamaton. Nämä ovat KAIKKI oletuksia, joilla ei ole SUORAAN mitään tekemistä ujouden kanssa", Ollikainen kertoo.

Ujous on ihmisillä osa synnynnäistä temperamenttia. Temperamenttitutkimuksen asiantuntija Liisa Keltikangas-Järvinen havainnollistaa temperamentin ja persoonallisuuden eroa näin: kun menet työhaastatteluun ja käsi pysähtyy ovenkahvalle, se on osoitus temperamentista eli pysyvästä reagointityylistä. Kun avaat oven ja kävelet työhaastattelijoiden eteen, se on osoitus persoonallisuuspiirteestä.

Jo eläinmaailma sen meille kertoo: evoluutio on suonut tarkoituksensa myös ujoudelle. Jos kaikki olisivat riskinottajia, ihmislaji olisi voinut jo tuhoutua."

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 19:06"]

Ei saa ilmaista tunteitaan kotioloissa.

[/quote]

Tuohon en usko ollenkaan, usein ne ujot lapset ovat päinvastoin hyvin vapautuneita kotona ja siellä sitten purkavat tunteitaan, kun esim. koulussa ovat joutuneet niitä hillitsemään ujouden vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 20:32"][quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 19:06"]

Ei saa ilmaista tunteitaan kotioloissa.

[/quote]

Tuohon en usko ollenkaan, usein ne ujot lapset ovat päinvastoin hyvin vapautuneita kotona ja siellä sitten purkavat tunteitaan, kun esim. koulussa ovat joutuneet niitä hillitsemään ujouden vuoksi.
[/quote]

Omalta osaltani voin kuitenkin sanoa, että korostuneen kontrolloiva ja vaativa suhtautuminen vanhempien taholta vaikutti osaltaan siihen, että olin ujo lapsi. En uskaltanut olla oma-aloitteine ja avoin, koska yllä roikkui pelko siitä, että teen jotakin väärin ja vanhemmat häpeävät jälleen minua. Minut kasvatettiin siihen, että lapsen pitää olla hyvin kiltti, nöyrä ja huomaamaton.

Huono itsetunto ja heikko perusturvallisuus. Joko jompikumpi tai yhdistelmä näistä.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 20:32"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 19:06"]

Ei saa ilmaista tunteitaan kotioloissa.

[/quote]

Tuohon en usko ollenkaan, usein ne ujot lapset ovat päinvastoin hyvin vapautuneita kotona ja siellä sitten purkavat tunteitaan, kun esim. koulussa ovat joutuneet niitä hillitsemään ujouden vuoksi.

[/quote]

Meilläkin on just näin, esikoinen on todella ujo ja hiljainen sosiaalisissa tilanteissa mutta kotona on täysin eri lapsi! Kotona on räiskyvä ja pitää elämöintiä kun koulussa on tosi hiljainen. Kuopus taas on hyvin ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen temperamentiltaan, ovat siis toistensa vastakohdat.