Ääh isänpäivä lähestyy...
Joka vuosi inhottaa enemmän. Isäni on jo pari viikkoa sitten muistuttanut että "kohta onkin isänpäivä" Odottaa juhlia, kakkua ja lahjoja. Isäni ei ole koskaan minulle, neljäkymppiselle naiselle, ostanut yhtäkään lahjaa henkilökohtaisesti. Kaikki lahjat jotka olen häneltä saanut ovat äitini hankkimia ja sanoin " tämä on meiltä molemmilta". Taas pitäisi jaksaa muistaa ihmistä joka ei koskaan tajua muistaa muita heidän merkkipäivinään. Onko muilla tälläista?
Kommentit (12)
Isätön kirjoitti:
Ois edes se isä. Ensimmäinen isänpäivä ilman.
Otan osaa, tosi kurjaa jos hän oli rakas isä.
Todennäköisesti se sun isäs on painanu duunia (hankkinu rahaa) että äitis on voinut ostella sulle kivoja lahjoja.
Aika tuttua on. Vanhemmat miehet taitaa usein olla tuollaisia? Kehuakaan ei omaa lasta voi että tämä vaan ylpisty? Oma isä kuitenkin on auttanut monessa asiassa jossa olen apua kaivannut, otan sen sitten rakkaudenosoituksena.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti se sun isäs on painanu duunia (hankkinu rahaa) että äitis on voinut ostella sulle kivoja lahjoja.
Kumma oletus? Ihan samalla tavalla on molemmat töissä käyneet. Toisella vaan on tapana huomioida muita ihmisiä ja toisella ei, odottaa vaan huomiointia itselleen.
Muistakaa soimata, solvaa ja haukkua isänne tänäkin isänpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Isätön kirjoitti:
Ois edes se isä. Ensimmäinen isänpäivä ilman.
Otan osaa, tosi kurjaa jos hän oli rakas isä.
Kiitos. Oli hän mulle rakas ja tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti se sun isäs on painanu duunia (hankkinu rahaa) että äitis on voinut ostella sulle kivoja lahjoja.
Kumma oletus? Ihan samalla tavalla on molemmat töissä käyneet. Toisella vaan on tapana huomioida muita ihmisiä ja toisella ei, odottaa vaan huomiointia itselleen.
Väitätkö että isäs on hoitanu sua pienenä, kun äitisi on käynyt töissä. Sorry vaan mutten usko.
40 vuotias ja yhä tekee isänmurhaa.
Se on oikein mollata vanhempiaan. Mitäs menivät sinut tekemään, senkin siat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti se sun isäs on painanu duunia (hankkinu rahaa) että äitis on voinut ostella sulle kivoja lahjoja.
Kumma oletus? Ihan samalla tavalla on molemmat töissä käyneet. Toisella vaan on tapana huomioida muita ihmisiä ja toisella ei, odottaa vaan huomiointia itselleen.
Väitätkö että isäs on hoitanu sua pienenä, kun äitisi on käynyt töissä. Sorry vaan mutten usko.
40 vuotias ja yhä tekee isänmurhaa.
Mitenkäs nuo vanhempainvapaat -80 luvulla? Olivatko pitkiä ja myös isän käytettävissä?
Jos oli, antoiko äiti isän jäädä kotiin ja kuinka pitkäksi aikaa?
Kaikessa on se ajatus tärkein. Ap:n kohdalla tämä on jo vaikeaa.
Mulla on tosi ihana ja rakas isä. Lujatahtoinen ja voimakas, mutta kauhean herkkä ja tunteellinen. On jäänyt orvoksi ja elämä ollut aika rankkaa, mutta ei ole kostanut sitä jälkeläisilleen.
Ois edes se isä. Ensimmäinen isänpäivä ilman.