Lue keskustelun säännöt.
Omien vanhempien teitittely. Onko teidän suvussanne ollut tällaista?
12.11.2021 |
Tuli toisesta ketjusta mieleen. Kuulostaa aivan ihmeelliseltä. Miten siinä pystyy syntymään mitään vanhempi-lapsi -suhdetta, jos omia vanhempia teititellään? Luulisi, että lapsiparat jäävät aivan vaurioituneiksi.
Mitä mieltä?
Kommentit (18)
Mummini, synt. 1900, teititteli vanhempiaan. Lapset seisoivat ruokaillessa ruokapöydän ääressä. Vanhemmat tietysti istuivat. Semmosta vähän ,parempaa’ svenskatalande poppoota, tulliylitarkastajan perhe. Kuvista näkyy että oli komea kaupunkitalo, ja mummin puheista päätellen oli ainakin 2 palvelijaa ja yksi puutarhuri/talonmies/kuski. Heistä käytettiin vain etunimeä ja puhuteltiin kolmannessa persoonassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun äitini (s. 1925) teititteli äitiään (s. 1890) ja isäpuoltaan (s. 1895). Ei kuulemma teititellyt pikkulapsena, mutta alkoi kouluiässä, kun paras kaveri kauhistuneena kyseli, että et kai sinä nyt sentään sinuttele vanhempiasi. Minä (s. 1965) aina tuota suuresti ihmettelin ja sinuttelin mummua ja pappaa niin kauan kuin he elivät (mummu kuoli v. 1979 ja pappa v. 1983). Ja omia vanhempiani myös.
Romanit teitittelee. Vanhempiaan kutsuvat etunimillä. Isovanhempia ja muita vanhempia romaneja teitittelevät.
Tätini on syntynyt 40-luvulla ja teittitteli äitiään, kuulosti omituiselle.
Äitini s. 1938 alkoi teititellä isäänsä, kun hän oli iäkäs. Tiedän muitakin saman ajan ihmisiä, jotka teititteli vanhempiaan. Länsi-Suomessa teititeltiin pitkään vanhempiaan ja isovanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kamalaa teitittelyssä on? Ne on pelkkiä sanoja.
Päiväkodissa on pari lasta, jotka ei sano sanaa "sinä", vaan käyttävät kolmatta persoonaa kysyessään kaverilta "tuleeko hän leikkimään".
Oikein hyvin voi tulla hyvä suhde. Ei se puhuttelupronominista ole kiinni, millaiset välit ovat.
Oma äitini teititteli vanhempiaan ja myös minä teitittelin mummoani. Molemmat rakastimme häntä syvästi ja hän meitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini teitiiteli isäänsä, tai ehkä oikeammin, puhutteli kolmannessa persoonassa, mutta ei sinutellut. Isoiisä oli syntynyt 1898 ja äiti 1925.
Vanhan kansa tapoja ja esim. Ranskassa täysin yleistä. Brigitte Bardot teititteli vanhempiaan ja de Beauvoir ja Sartre toisiaan vielä 50-luvullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarkkaan ottaen teitittelyä, mutta äitini suvussa on kylläkin ollut tapana puhutella sukulaisia kolmannessa persoonassa, eli käyttäen etunimeä tai esim. sanoja äiti, isä, mummu ja pappa sinä-pronominin asemesta. Joskus aiemmin pidin sitä aika outona, mutta ilmeisesti tuo on ollut pitkään hyvinkin yleinen tapa ainakin Länsi-Suomessa, mistä sukuni on kotoisin.
Isäni teititteli äitiänsä, siis mummoani. Minä tietty myös. Pikkuveli sinutteli röyhkeästi. Pikkuveli oli kuitenkin mummon lempilapsi, koska poika ja rauhallinen ja kiltti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo (s. 1922) kuulemma teititteli vanhempiaan. Kysyin joskus että eikö se tuntunut hullulta ja se sanoi että se oli sen ajan tapa ja tuntui ihan samalta kuin olisi sanonut "sinä". Eli ei ollut yhtään muodollista tai että sinuttelustakaan olisi suututtu. Kunhan vaan teitittelivät.
Vierailija kirjoitti:
Isäni teititteli äitiänsä, siis mummoani. Minä tietty myös. Pikkuveli sinutteli röyhkeästi. Pikkuveli oli kuitenkin mummon lempilapsi, koska poika ja rauhallinen ja kiltti
Veisattiin mummon kanssa Siionin virsiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarkkaan ottaen teitittelyä, mutta äitini suvussa on kylläkin ollut tapana puhutella sukulaisia kolmannessa persoonassa, eli käyttäen etunimeä tai esim. sanoja äiti, isä, mummu ja pappa sinä-pronominin asemesta. Joskus aiemmin pidin sitä aika outona, mutta ilmeisesti tuo on ollut pitkään hyvinkin yleinen tapa ainakin Länsi-Suomessa, mistä sukuni on kotoisin.
Täsmennän vielä, että saman tai nuoremman sukupolven sukulaisia, kuten sisaruksia, serkkuja ja myös omia lapsia on ollut, ja on osittain vieläkin, äitini suvussa tapana puhutella etunimellä ja vanhemman sukupolven sukulaisia, kuten vanhempia, isovanhempia, tätejä, setiä ja enoja, sukulaisuussuhteeseen viittaavalla sanalla.
Vierailija kirjoitti:
Romanit teitittelee. Vanhempiaan kutsuvat etunimillä. Isovanhempia ja muita vanhempia romaneja teitittelevät.
He myös ovat yliedustettuina rikollisuudessa.
Suomessa oltiin ennen sivistyneitä ja kohteliaita. Minun 1900 luvun alkupuolella syntyneet vanhempani teitittelivät 1870-luvulla syntyneitä vanhempiaan vielä 1960-luvulla. Sitten tuli yksi Joensuulainen kyläpäällikkö, joka pilasi tämänkin hienon tavan 1960-70 luun taitteessa. Taisin ennättää tehdä vain yhdet sinunkaupat ja sen jälkeen olen tökerösti sinutellut kaikkia paitsi tietenkin presidenttejä ja muita kuninkaallisia.
AP:n mielestä mitkään aiemmat sukupolvet eivät ole rakastaneet lapsiaan tai lapset vanhempiaan.
Vain hänen oman sukupolvensa menetelmä on virallinen oikea menetelmä.
Oletko sinä ap ihan tosissasi vai pitääkö saada palstalle täytettä? Ihminen on ihmeen mukautuva olento. Erilaiset ajat ja tavat tuntuvat aivan normaaleilta niistä jotka siinä ympäristössä kasvavat. Jos haluavat muuttaa asioita, sepä onkin vaikeaa koska osa aivoista koko ajan huutaa, että näinhän sen kuuluu olla.