Olen huomannut omassa tuttavapiirissäni seuraavaa

Olen puheterapeuttina neuvolassa. Olen huomannut, että korkeasti koulutetut ottavat vakavammin neuvolan yritykset ohjata lasta eteenpäin. Duunaritaustaiset helposti vähättelevät ja toppuuttelrvat, että kaikki kehittyvät omaan tahtiin. Tuntuu, että tietyt ihmiset ottavat kuntoutustarpeen jotenkin loukkauksena omaa vanhemmuuttaan kohtaan.

[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 12:32"]Monesti henkisen puolen ongelmat korreloivat korkean älykkyyden kanssa. Fiksut vanhemmat myös huomaavat lapsessaan jotain vikaa helpommin, koska he ovat ottaneet selvää asioista. Heidän lapsensa siis saavat diagnoosin useammin kuin duunariperheiden lapset, jotka antavat lasten pyöriä jaloissa asenteella "No se on tuollainen vähän hassu, mut mitäs siitä. Elämä opettaa."
[/quote]
Lukihäiriöllä ja puhevioilla ei ole mitään tekemistä "henkisen puolen ongelmien" kanssa.

Muuten olen kyllä ihan toista mieltä ap:n kanssa omien havaintojeni perusteella.

[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 12:38"]

Lääkäri kyllästyi tekemään terveistä sairaita

Normaaleja vaivoja diagnosoidaan nykyään sairauksiksi, väittää asiantuntijalääkäri Iris Pasternack. Hänen mielestään syynä on kehittynyt teknologia, lääkäreiden kunnia ja lääketeollisuuden edut. Seurauksena taas on ihmisten turha pelottelu.

Pasternackin mielestä tämänkaltainen terveyshysteria kertoo ylidiagnosoinnista. Ilmiö ärsyttää häntä niin, että hän on kirjoittanut aiheesta kirjan. Teos ilmestyy maaliskuussa.

Ylidiagnosointiin liittyy se, että yhä useampi tavallinen vaiva, kuten hiustenlähtö, ylivilkkaus tai vanhempien naisten virtsankarkailu määritellään hoitoa vaativaksi sairaudeksi.

Terveyshysterian Pasternack arvelee johtuvan kolmesta eri syystä. Ensinnäkin, teknologia mahdollistaa sen. Mitä kehittyneemmät laitteet, sitä terveemmistä ihmisistä pystytään löytämään mahdollisesti haitallisia muutoksia.

Toiseksi, lääkärit haluavat tehdä kaikkensa potilaan eteen. Jos potilas ei parane, lääkäri kokee epäonnistuneensa.

Merkittäväksi, mutta vasta kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi Pasternack nostaa taloudelliset intressit. On lääketeollisuuden ja yksityisten lääkäriasemien etu, että mahdollisimman moni ostaa heidän tuotteitaan ja palveluitaan.

Vastaanotolleen tulleen kolesterolipotilaan jälkeen Pasternack alkoi vastustaa ylidiagnosointia eli turhaa sairaaksi nimeämistä.

Pasternackin mielestä liiallisesta seulonnasta ja tutkimisesta seuraa turhaa pelottelua.

"Kun terveitä ihmisiä seulotaan, löydetään valtavasti kaikenlaista. Se on kuin Googlen karttaa zoomaisi: mitä lähemmäs menee, sen pienempiä järviä näkee."

http://www.hs.fi/elama/a1422420275584

[/quote]

Kommentti linkin takaa:

"Lääkärinä helppo yhtyä näihin ajatuksiin. Kaiken SOTE-hössötyksen sijasta olisi hyvä miettiä asioita ruohonjuuritasolta eli potilaan kannalta. Nythän koko systeemi on rakennettu ja mitoitettu
jutussa kuvattujen olettamien pohjalta. Sinänsä lääketieteen etiikan mukaan lääkäripotilassuhteessa lääkäri ei saa ajatella omaa tai kolmannen osapuolen etuutta. Asia, jota
monet nykyiset ilmiöt, määräykset ja käytännöt lyövät korville."

[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 12:26"]

akateemisista perheistä tulevilla lapsilla on kaikenlaisia diagnooseja, on lukihäriötä, ylivilkkautta, puhevikaa, adhd:ta ym. diagnosoituja ongelmia mutta duunarivanhempien lapsilla ei ole mitään. Mistä tämä voisi johtua?

[/quote]

Akateemiset ei jaksa kasvattaa.

[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 12:44"]

[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 12:26"]

akateemisista perheistä tulevilla lapsilla on kaikenlaisia diagnooseja, on lukihäriötä, ylivilkkautta, puhevikaa, adhd:ta ym. diagnosoituja ongelmia mutta duunarivanhempien lapsilla ei ole mitään. Mistä tämä voisi johtua?

[/quote]

Akateemiset ei jaksa kasvattaa.

[/quote]

Ehkä ajattelevat että heidän fiksuutensa periytyy lapsilleen, ilman että tarvitsee tehdä mitään.

Minä taas olen omassa tuttavapiirissäni huomannut, että diagnooseja saavat herkimmin ne lapset, joiden vanhemmilla on aina ura mennyt lasten edelle. Kun lapset sitten vaativat huomiota tai reagoivat käytöshäiriöillä vanhempien puutteeseen, niin siinähän lastenlikka sitten juoksuttaa lapsia neuropsykologilta toiselle.