Ylempi keskiluokka/yläluokkainen koti - kuvailkaa sisustusta!

up

Kyllä vanhemmassa polvessa on niitä työssäkäyviä äitejä , joita kiinnosti sisustus.Siihen aikaan myös edustettiin paljon kotona. Pakkohan sen kodin piti olla tyylikäs kun kotiin kutsuttiin aivan vieraita ihmisiä tuttujen lisäksi.  Ulkomaalaiset sisutuslehdet näyttivät suuntaa.  Silloin Suomesta oli todella vaikea saada tyylikkäitä kokopuisia kalusteita. Tilanne on sikäli paljon muuttunut. Suuria ruokapöytiä ei edes ollut huonekalukaupoissa.

Hanki seinäkello jossa lukee London tai Paris. Sitten pari siroa tyynyä tekstillä Love.

Mitä on ylemmän keskiluokan tai yläluokan sisustus 2020-luvulla? Onko viisi vuotta niin lyhyt aika, ettei mikään ole muuttunut?

Itsekin mietin, mikä mahtaa olla tyyli 2020 -luvulla.

Olen kulttuurisuvusta kuudennessa polvessa ja asunut eteläisessä Helsingissä koko ikäni, kuten myös vanhempani. Asuntoja vanhemmiltani löytyy myös muualta maailmasta muutama, ovat perittyjä ja lisäksi yksi itse ostettu. Ulkomailla sijaitsevat asunnot ovat pieniä kaupunkikoteja, kun taas Helsingin kodissa on 6 huonetta ja yli 200m2. Lapsuudenkotini sisustus oli värikäs, runsas ja antiikkikalusteita täynnä. Sisustus oli perintöä isovanhemmiltani eikä oma äitini koskaan ollut kovin kiinnostunut sisustamisesta. Kirjahyllyt olivat omassa huoneessaan ja ne oli rakennettu paikalleen, ei ollut Lundiaa eikä Böknasia. Meillä oli villamattoja, mutta ei itämaista tyyliä vaan Belgiasta tuotuja 1920-1940 lukujen välillä. Lapsuudenkodissa asuu nyt veljeni perheineen ja vanhempani viettävät eläkepäiviään 105m2 kokoisessa jugendtalosta ostamassaan kattohuoneistossa. Sisustus on kuin yö ja päivä vanhaan kotiin verrattuna, pelkistetty ja vaalea. Hinta kodille ja sisustukselle on tähtitieteellinen, siivooja käy kahdesti viikossa ma ja pe, kirjoja vanhempani ottivat mukaansa vain kolme laatikollista ja loput jäivät veljelleni. Uuden kodin perusteella heitä varmasti arvioitaisiin uusrikkaiksi, mutta ovat vanhaa rahaa kuten minäkin.

Sisustus nyt voi olla mitä vaan riippuen mausta, mutta kyllä tuo aloitussivulla jo oleva ruokasali suurine ruokapöytineen saattaisi olla se tärkein merkki. KOska se kielii että asunnossa on tilaa - mikä maksaa - ja sosiaalisesta elämästä, että järjestetään illallisia, enimmäkseen epämuodollisia, mutta joskus vaikka vain suvunkin kesken vähän parempia.

Ylä- ja ylempää keskiluokkaa on monenlaista. Siksi kirjat ja kirjahyllyt, vaikka varmaan yleisempia kuin taviskeskiluokalla niitäkään ei aina ole. Osa varsinkin talousyläluokasta on aika tietämättömiä ja pinnallisia. Silloin voi olla paljon vanhaa antiikkia tai sisustusblogimuodikasta sisustusta tai sekaisin. Raha ei aina takaa oikeasti hyvää makua.  Sivistysyläluokka taas päin vastoin akateemista, jolloin voi olla joko perinteisempää tai vaikka boheemimpaakin sisustusta ja paljon kirjoja. Tai jotain hyvin modernia tai minimalistissen tyylikästä tai mitä vaan.

https://is.mediadelivery.fi/img/468/48ffa4f77d0c4c879a585bc165e154ad.jpg

Onpa hänestä itsestään mitä mieltä vain, niin eipä näkymä tuosta tyypillisemmäksi suomalaiseksi useamman sukupolven ylemmäksi keskiluokaksi/yläluokaksi oikein voi mennä.

Ennen oli kirjoja, voi olla yhä, mutta urheiluvälineitä on joka paikassa. Etenkin triathlon-pyörä on melkein must.

https://www.hs.fi/nyt/art-2000006507329.html

Kirjahylly on muotia. Voi se olla yläluokkaakin.

Mieheni on miljonääri. Talo on aika tyhjä. Yksi minun maalaama taulu ja yksi ostettu maalaus, yksi iso ostettu valokuva.

Eipä ole liiemmin mitään roinaa ostettu. Kaikki ylimääräinen heitetään pois.

Treenivälineitä on.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on miljonääri. Talo on aika tyhjä. Yksi minun maalaama taulu ja yksi ostettu maalaus, yksi iso ostettu valokuva.

Eipä ole liiemmin mitään roinaa ostettu. Kaikki ylimääräinen heitetään pois.

Treenivälineitä on.

Onnea.

upp.

Sivistyneen ja vauraan yläluokan koti on lähes aina värikkäämpi ja boheemimpi kuin wannabe rikkaan.

Siksi vaikkapa kaikilla turhakevaikuttajilla on samanlaiset persoonattomat kodit, joiden värimaailma on beigeä, harmaata ja valkoista ja kodin ainoat kirjat on jotain Chanelin ja Vuittonin kahvipöytäkirjoja ja katalogeja. Niitä sitten samanmieliset sopulit hehkuttavat innoissaan.

Olen ylemmästä keskiluokasta ja tässäpä lapsuuden kotini kulmakiviä:

Valkoinen lastulevy

Lasten tekemiä maalauksia ja piirroksia seinät täynnä

Iloisen väriset Marimekon tms. verhot (vaihtuvat)

Mummolasta saadut mummon tekemät räsymatot

Paljon, paljon, paljon kirjoja Lundian hyllyssä

Piano

Kitara

Iso ja hieman luonnontilassa oleva piha, jossa voi vaikka rakentaa majan puuhun

Vanhempien työpöytiin panostettu

Paljon sotkua

Hyvä sauna

Ylempi keskiluokka voi olla melkein mitä vaan riippuen vanhempien innosta sisustaa. Jotkut käyttää rahansa matkusteluun, harrastuksiin ja ravintoloihin ja koti on vaatimaton, jopa ruma ja ankea.

Verotuksen ansiosta ylempi keskiluokka ei ole Suomessa mitenkään valtavan rikasta joten jos keskustelun ideana on matkia ylempää keskiluokkaa, annan vihjeeksi: ole ensin aidosti kiinnostunut kirjallisuudesta, designista, taiteesta, käsitöistä tai luonnosta ja anna tämän näkyä kodissasi. Sisusta sydämellä ja sielulla.

Ylemmän keskiluokan ja yläluokan kodissa on usein ruokasali, jossa on iso ruokapöytä, työhuone tai kirjastohuone, jossa on kirjahylly ja kodissa on myös jotain aitoja soittimia. Nykyään on usein myös urheiluvälineitä. 

Sisustustyylit vaihtelevat, voi olla rento räsymattotyyli tai peritty antiikkityyli. Sisustusta yhdistää hyvä maku, persoonallisuus ja esineiden historia ja tarinat.

Ei liikaa pingottamista eikä sellaista harmaa-valkoista blogityyliä, josta alempi keskiluokka ottaa vaikutteensa. 

Ylempiä luokkia yhdistää usein haikailu entisten aikojen perään, koska silloin ylemmillä luokilla oli enemmän etuja, ja kansa palveli heitä. Siksi varmaan säilyttävät myös perinteistä tyyliäkin? 

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset ihmiset iltapuhteeksi miettivät tällaisia? 

Taikka näin sunnuntain ajankuluksi myöskin?