Jos koulussa tulee itsetuhoinen olo, niin voiko opettajalta pyytää apua?
Jos siis on tilanne ettei muita aikuisia ole. Joskus oikeasti pelkään että teen itselleni jotain, esimerkiksi matkalla koulusta kotiin :/
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Koulu on vastuussa sinusta.
Ei ole. Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsestaan. Koulu on vastuussa vain siitä, että lapsi saa asianmukaista opetusta ja koulupäivä sujuu turvallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta tai ohjaajalta on varmasti helpointa pyytää apua. He ovat aina paikalla. Ja ehdottomasti voit ja kannattaa kertoa tuollaisesta tuntemuksesta. Sinun luvallasi sitten kerrotaan vanhemmillesi, terv. hoitajalle, kuraattorille tai psykologille siellä koulussa. Mitään ei tehdä ilman lupaasi ja kaikilla on vaitiolovelvollisuus.
Äläpä anna virheellistä tietoa. Opettajalla on jopa velvollisuus kertoa itsetuhoisuudesta vanhemmille ja/tai lastensuojelulle. Opettaja tekee myös yhteistyötä kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa ja se ei onnistu, jos ei tietoja jaeta. Ja oppilaan etuhan se on, että asiat menevät ammattilaisten tietoon eivätkä jää opettajan vastuulle. Opettajalla kun ei ole kokemusta tai koulutusta tuollaisten hoitamiseen, vaan itsetuhoisuus on ihan muiden tahojen asia.
Ei ilman oppilaan lupaa viedä asioita eteenpäin. Kerro ohjaajalle mieluummin kuin opettajalle. Meillä ohjaajilla on paremmat taidot auttaa sinua eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Koulu on vastuussa sinusta.
Ei ole. Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsestaan. Koulu on vastuussa vain siitä, että lapsi saa asianmukaista opetusta ja koulupäivä sujuu turvallisesti.
Sujuuko koulupäivä sun mielestä turvallisesti, jos lapsi vahingoittaa itseään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta tai ohjaajalta on varmasti helpointa pyytää apua. He ovat aina paikalla. Ja ehdottomasti voit ja kannattaa kertoa tuollaisesta tuntemuksesta. Sinun luvallasi sitten kerrotaan vanhemmillesi, terv. hoitajalle, kuraattorille tai psykologille siellä koulussa. Mitään ei tehdä ilman lupaasi ja kaikilla on vaitiolovelvollisuus.
Äläpä anna virheellistä tietoa. Opettajalla on jopa velvollisuus kertoa itsetuhoisuudesta vanhemmille ja/tai lastensuojelulle. Opettaja tekee myös yhteistyötä kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa ja se ei onnistu, jos ei tietoja jaeta. Ja oppilaan etuhan se on, että asiat menevät ammattilaisten tietoon eivätkä jää opettajan vastuulle. Opettajalla kun ei ole kokemusta tai koulutusta tuollaisten hoitamiseen, vaan itsetuhoisuus on ihan muiden tahojen asia.
Ei ilman oppilaan lupaa viedä asioita eteenpäin. Kerro ohjaajalle mieluummin kuin opettajalle. Meillä ohjaajilla on paremmat taidot auttaa sinua eteenpäin.
Kylläpä vaan viedään. Tutustu opettajan velvollisuuksiin. Huoltajat ovat vastuussa lapsestaan ja todellakin heille on velvollisuus kertoa, jos lapsi on itsetuhoinen. Jos on epäilys, että kotiolot liittyvät tähän oireiluun, sitten ilman muuta myös lasu kuvioihin. Ja ei, siihenkään ei tarvita alaikäiseltä lupaa. Kyse on lapsen suojelusta ja lapsi ei osaa välttämättä itse arvioida tarvitsemansa suojelun määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajalta tai ohjaajalta on varmasti helpointa pyytää apua. He ovat aina paikalla. Ja ehdottomasti voit ja kannattaa kertoa tuollaisesta tuntemuksesta. Sinun luvallasi sitten kerrotaan vanhemmillesi, terv. hoitajalle, kuraattorille tai psykologille siellä koulussa. Mitään ei tehdä ilman lupaasi ja kaikilla on vaitiolovelvollisuus.
Äläpä anna virheellistä tietoa. Opettajalla on jopa velvollisuus kertoa itsetuhoisuudesta vanhemmille ja/tai lastensuojelulle. Opettaja tekee myös yhteistyötä kuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa ja se ei onnistu, jos ei tietoja jaeta. Ja oppilaan etuhan se on, että asiat menevät ammattilaisten tietoon eivätkä jää opettajan vastuulle. Opettajalla kun ei ole kokemusta tai koulutusta tuollaisten hoitamiseen, vaan itsetuhoisuus on ihan muiden tahojen asia.
Ei ilman oppilaan lupaa viedä asioita eteenpäin. Kerro ohjaajalle mieluummin kuin opettajalle. Meillä ohjaajilla on paremmat taidot auttaa sinua eteenpäin.
Kyllä viedään, jos on vaarana että oppilas vahingoittaa itseään tai muita. Muutoin on kyseessä heitteillejättö ja/tai virkavelvollisuuden rikkominen.
Täällä on ap sulle apua
Apua on paljonkin tarjolla, kunhan vaan otat sitä vastaan.
Tuolta saat apua paremmin kuin opettajalta, sillä opettajan koulutukseen ei kuulu tällaisten tilanteiden hallitseminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Koulu on vastuussa sinusta.
Ei ole. Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsestaan. Koulu on vastuussa vain siitä, että lapsi saa asianmukaista opetusta ja koulupäivä sujuu turvallisesti.
Sujuuko koulupäivä sun mielestä turvallisesti, jos lapsi vahingoittaa itseään?
Onko opettaja mielestäsi psykiatrian alan asiantuntija, jolla on keinot hoitaa itsetuhoista oppilasta? Aivan, ei ole. Siksi ei myöskään ole opettajan vastuulla toimia terapeuttina. Opettaja opettaa ja huoltajat huolehtivat siitä, että lapsi saa terveydenhuollon palveluita, jos niitä tarvitsee.
Voi, kun olisit minun oppilaani, auttaisin mielelläni ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Koulu on vastuussa sinusta.
Ei ole. Lapsen huoltajat ovat vastuussa lapsestaan. Koulu on vastuussa vain siitä, että lapsi saa asianmukaista opetusta ja koulupäivä sujuu turvallisesti.
Sujuuko koulupäivä sun mielestä turvallisesti, jos lapsi vahingoittaa itseään?
Ei tietenkään. Siksipä soitetaankin huoltajille, että nyt on aika hakea lapsi pois koulusta ja viedä hänet hoitoon. Opettajalla ei ole resursseja huolehtia oppilaiden mielenterveyspalveluista, kun siellä on ne 30 muutakin, joita pitää opettaa. Eikä opettajalla ole edes ammatillista osaamista mielenterveysalalta.
Kun oma ysiluokkalainen valvontaoppilaani korona-aikana kertoi itsetuhoisista ajatuksistaan, vein asian välittömästi oppilashuoltoon (kuraattori/psykologi). Heidän tehtäväkseen jäi arvioida, onko syytä olla yhteydessä huoltajiin (tunsivat oppilaan ennakolta). Itse koin tilanteen ahdistavana ja olin kovasti oppilaasta huolissani. Helpotti kuitenkin tietää, että hän uskalsi kääntyä puoleeni ja sai apua.
Tässä ketjussa on ollut muutama sellainen ope, joita tarkoitin aiemmin kirjoittaessani, etteivät kaikki hallitse tällaisia tilanteita. Joillain ei vain ole tunneälyä, vaikka tässä ammatissa toimivatkin. On totta, ettei aineenopettaja ole psykologi, mutta kyllä meidän kaikkien on tarkoitus olla koulussa turvallisia aikuisia ja kasvattajia, myös yläkoulussa ja lukiossa. Sen verran tulee kyetä, että ottaa tositilanteessa nuoren hädän vastaan ja ohjaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kerran oppilas tuli kertomaan tuollaisista tuntemuksista. Jos nyt suoraan sanon, niin ottaa päähän. Emme me opettajat ole terapeutteja. Sanoin tälle oppilaalle, että minä en ole tällaisia tilanteita varten, vaan kuraattori tai terveydenhoitaja. Jos on oikeasti tekemässä itselleen jotain, niin ei se säälin kerjääminen opettajalta auta. Huomiota saa muillakin keinoin.
Ope
Ei kai kukaan opettaja voi kirjoittaa tuollaista. Aivan järkyttävä asenne. Paikkasi ei ole koulussa opettajana.
Terveydenhoitaja sanoi yläkouluikäiselle tyttärelleni että hänen on velvollisuus ilmoittaa vanhemmille jos on itsetuhoisia ajatuksia. Siinä ei ole vaihtoehtoja ja luulisin että jokainen vanhempi haluaa tietää jos lapsella menee noin huonosti. Opettajien tehtävä on opettaa, mutta pitää ohjata huonostivoiva lapsi terveydenhoitajalle tms. Itsetuhoiselle lapselle ei voi kukaan kääntää selkäänsä. Tekee vaan oman osansa minkä pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi sinulla on paha olla?
En tiedä. Ainakin mulla on olematon itsetunto, johtuen ehkä siitä että mua on vuosia kiusattu monin eri tavoin. Häpeän olla minä. Muistan kun vitosluokalla päätin että muutan itsessäni kaiken että kelpaisin. Yritin muuttaa mun luonnetta, vaihdoin vaatetyyliä jne. En koe olevani riittävä pärjäävien sisarusteni rinnalla. Vanhemmat on kaikella tavalla pettyneitä muhun. Sitten mua on myös käytetty hyväksi ja fyysisesti pahoinpidelty saman tekijän toimesta. Ap
Minkä ikäinen olet? Oma tyttäreni on 15v ja kärsii voimakkaasta kouluahdistuksesta. Sai lähetteen erikoissairaanhoitoon ja koulu on myös auttanut erityisjärjestelyillä että koulussa oleminen olisi siedettävää. Kannattaa jutella vanhemmille jos mahdollista ja kouluterveydenhoitajalle. Oma nuoreni käy myös kuraattorin kanssa keskustelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi sinulla on paha olla?
En tiedä. Ainakin mulla on olematon itsetunto, johtuen ehkä siitä että mua on vuosia kiusattu monin eri tavoin. Häpeän olla minä. Muistan kun vitosluokalla päätin että muutan itsessäni kaiken että kelpaisin. Yritin muuttaa mun luonnetta, vaihdoin vaatetyyliä jne. En koe olevani riittävä pärjäävien sisarusteni rinnalla. Vanhemmat on kaikella tavalla pettyneitä muhun. Sitten mua on myös käytetty hyväksi ja fyysisesti pahoinpidelty saman tekijän toimesta. Ap
Ap, sinun on saatava apua. Poliisiasia olisi tuo hyväksikäyttö ja pahoinpitely ja myös kiusaaminen. Itse jouduin äitinä aikoinaan viemään poikani koulukiusaamisen poliisille, kun se täytti monet kerrat pahoinpitelyn tunnusmerkit. Kiusaaminen loppui kun poliisi puuttui asiaan, koulu ei siihen valitettavasti pystynyt Voisitko saada jonkun poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen sinun kanssa? Sen jälkeen apua tulee. Loppu on tuolle kaikelle tultava ja sitten pääsee olo paranemaan. Älä jää yksin!
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Oma tyttäreni on 15v ja kärsii voimakkaasta kouluahdistuksesta. Sai lähetteen erikoissairaanhoitoon ja koulu on myös auttanut erityisjärjestelyillä että koulussa oleminen olisi siedettävää. Kannattaa jutella vanhemmille jos mahdollista ja kouluterveydenhoitajalle. Oma nuoreni käy myös kuraattorin kanssa keskustelemassa.
Täytän joulukuussa 14. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi sinulla on paha olla?
En tiedä. Ainakin mulla on olematon itsetunto, johtuen ehkä siitä että mua on vuosia kiusattu monin eri tavoin. Häpeän olla minä. Muistan kun vitosluokalla päätin että muutan itsessäni kaiken että kelpaisin. Yritin muuttaa mun luonnetta, vaihdoin vaatetyyliä jne. En koe olevani riittävä pärjäävien sisarusteni rinnalla. Vanhemmat on kaikella tavalla pettyneitä muhun. Sitten mua on myös käytetty hyväksi ja fyysisesti pahoinpidelty saman tekijän toimesta. Ap
Ap, sinun on saatava apua. Poliisiasia olisi tuo hyväksikäyttö ja pahoinpitely ja myös kiusaaminen. Itse jouduin äitinä aikoinaan viemään poikani koulukiusaamisen poliisille, kun se täytti monet kerrat pahoinpitelyn tunnusmerkit. Kiusaaminen loppui kun poliisi puuttui asiaan, koulu ei siihen valitettavasti pystynyt Voisitko saada jonkun poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen sinun kanssa? Sen jälkeen apua tulee. Loppu on tuolle kaikelle tultava ja sitten pääsee olo paranemaan. Älä jää yksin!
En tiedä onko kiusaaminen tällä hetkellä sellaista johon poliisi voisi puuttua. Se on sellaista ulkopuolelle jättämistä, ilkeitä katseita, ei suostuta istumaan viereen tai tekemään ryhmätöitä. Joskus se oli myös lyömistä, tönimistä, ulkonäön kommentointia, tavaroiden piilottelua, mutta ei enää tällä hetkellä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi sinulla on paha olla?
En tiedä. Ainakin mulla on olematon itsetunto, johtuen ehkä siitä että mua on vuosia kiusattu monin eri tavoin. Häpeän olla minä. Muistan kun vitosluokalla päätin että muutan itsessäni kaiken että kelpaisin. Yritin muuttaa mun luonnetta, vaihdoin vaatetyyliä jne. En koe olevani riittävä pärjäävien sisarusteni rinnalla. Vanhemmat on kaikella tavalla pettyneitä muhun. Sitten mua on myös käytetty hyväksi ja fyysisesti pahoinpidelty saman tekijän toimesta. Ap
Ap, sinun on saatava apua. Poliisiasia olisi tuo hyväksikäyttö ja pahoinpitely ja myös kiusaaminen. Itse jouduin äitinä aikoinaan viemään poikani koulukiusaamisen poliisille, kun se täytti monet kerrat pahoinpitelyn tunnusmerkit. Kiusaaminen loppui kun poliisi puuttui asiaan, koulu ei siihen valitettavasti pystynyt Voisitko saada jonkun poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen sinun kanssa? Sen jälkeen apua tulee. Loppu on tuolle kaikelle tultava ja sitten pääsee olo paranemaan. Älä jää yksin!
En tiedä onko kiusaaminen tällä hetkellä sellaista johon poliisi voisi puuttua. Se on sellaista ulkopuolelle jättämistä, ilkeitä katseita, ei suostuta istumaan viereen tai tekemään ryhmätöitä. Joskus se oli myös lyömistä, tönimistä, ulkonäön kommentointia, tavaroiden piilottelua, mutta ei enää tällä hetkellä. Ap
Mutta voisiko joku koululla auttaa tähän kiusaamisen nykytilanteeseen? Tuokaan kiusaaminen ei ole hyväksyttävää. Opettaja voisi luoda parempaa ryhmähenkeä jollakin keinoilla. Entä kuraattori tai psykologi, koulun velvollisuus on kuitenkin puuttua kiusaamiseen. Eiko oma opettaja näe sinun tilannetta luokassa? Entä pystyisitkö vaihtamaan luokkaa? Ei sinulla kasvaisi paha olo liian suureksi.
En mä niiden kotiolojen takia ole itsetuhoinen. Kotiolot vaan lisäävät ahdistusta jonkun verran, mutta en näe että se olisi syy mun itsetuhoisiin ajatuksiin. Vaikka kyllähän kaikki tietysti vaikuttaa kaikkeen. Ap