pentu vai aikuinen koira?

Kiitän vastauksista.:)

[quote author="Vierailija" time="27.01.2015 klo 20:57"]

Suosittelisin ennemmin Tuire Kaimion Ja Tommy Wirenin koirakirjoja, jälkimmäiseltä ilmestynyt suht äskettäin aika hyvä ja kattava opus koiran kouluttamisesta, joka perustuu ihan faktoihin, ei mutu-oppiin niin kuin Peviläisten tiedot. Peviläisiä kannattaa välttää, heidän käsityksensä koirista ei vastaa todellisuutta eikä nykytietoa.
Sekarotuisestakin tietää suurinpiirtein millainen siitä tulee, jos ottaa vain parin, hyvin yhteensopivan rodun sekoituksen, esim. seurakoira x seurakoira, paimenkoira x paimenkoira jne. Aikuinen kodinvaihtaja voi olla sekä hyvä että huono vaihtoehto, hyvä, jos siihen pääsee etukäteen tutustumaan ja koirasta kerrotaan rehellisesti hyvät ja huonot puolet. Näin voi löytyä juuri se omaan elämäntyyliin sopiva koira. Huono, jos ottaa sian säkissä tai koirasta valehdellaan, ja ongelmat paljastuvatkin sitten myöhemmin. Rescue-koiraa jos mietit niin ehkä jo Suomessa kotihoidossa oleva koira olisi hyvä, vastuullinen rescuejärjestö kyllä kertoo sopiiko koira sinulle ja pääsisit tutustumaan koiraan hyvin etukäteen.

[/quote]

Juu juuri olin itsekin tulossa sanomaan että koko laumahierarkiaoppi on auttamattoman vanhentunut ja vääräksikin todistettu. Kaimion pentukirja on helppolukuinen ja selkeä, Wirenin kirjoihin en ole tutustunut. 

Jos aikuisella koiralla tarkoitat rescuekoiraa, pidä mielessä että sellainen saattaa olla jopa hankalampi kuin pentu. Näistä koirista kun ei tiedä mitä ovat aiemmassa elämässään joutuneet kokemaan eikä koira ehkä koskaan opi luottamaan sinuun tai toisiin ihmisiin/koiriin. Tietenkin osa on helppojakin, se on arpapeliä.

helpolla jos haluat päästä niin ehkä etsisin jonkun yhteistyöhaluisen ja järkevän oloisen perheen joka joutuu luopumaan koirasta esim. allergian vuoksi.

En pitänyt pentua kovin työläänä, mutta minusta koiran kouluttaminen pennusta asti onkin tavattoman kiinnostavaa. 

Ni meillä on nelikuinen pentu. Aivan ihana, mutta hommaa piisaa, puree kuin turkkilainen. Mikäli joskus otan toisen koiran, otan aikuisen.

Hei, hieno juttu, että olet koiraa hankkimassa perheenjäseneksi. Suosittelen lukemaan kirjan "Pentuneuvola", jos et ole aikaisemmin sitä jo lukenut. Hyvä peruskirja, löytyy kirjastostakin, ellet halua ostaa. Tulee kyllä luettua myöhemminkin aina uudelleen. 

Itselläni on kaksi rescuekoiraa, laumaideologialla mennään, eli mie johdan laumaani. Siksipä ollaan pääosin vapaana, koirat voivat jäädä mihin vain ihan rauhassa, koska niiden ei tarvitse häseltää (eroahdistusta jne.). Pelastetaan koirat ja Rekkurescuen kautta tulevilla koirilla on passi, mikrosiru, rokotukset ja mahdollisesti myös leikkaus tehty. Siellä on myös eri ikäisiä.

Ja varsinaiseen kysymykseesi: Ottaessa pennun, pitää ottaa asioista yhtä lailla selvää ja käydä mahdollisesti PeVi-kouluttajalla, että ymmärtää, minkä luonteinen koira oikeasti on ja miten sen kanssa kannattaa toimia, ettei tarvitse myöhemmin omia virheitään korjata. Pieni koira vaatii alussa paljon, ja kyllä, voipi vähän järsiä alussa irtotavaraa, mikä taas ei välttämättä koske aikuisempaa koiraa. Jos on peruskasvatettu aikuisempi koira, niin tiettyjen asioiden voi odottaa toimivan. =) Jokatapauksessa perheeseen kasvatetaan koira perheenjäseneksi omaan laumaan, jossa on tietyt säännöt. 

Tietysti toivon, että voisit antaa aikuiselle koiralle kodin, mutta tosiaan on eri ikäisiä koiria saatavilla. Ensimmäinen koirani oli 5 kk tullessaan, ja kolmantena päivänä pystyi metsään menemään vapaana, kun leimautui(myöhäisellä tavalla) minuun niin pian. Kannattaa tuo Pentuneuvola lukea, niin avautuu varmaan monta seikkaa, ja ehkä sisäistyy paremmin, ennen kuin uusi koira tulee kotiin. =)

Kokemusta on kolmesta pennusta ja yhdestä "aikuisesta". Tuo "aikuinen" oli siis 1½ vuotias kun tuli mutta ei siis enää pieni pentu. Tällä kokemuksella sanoisin että ehdottomasti pentu. Se kiintyy omistajiin ihan eri tavalla vaikka onkin pienenä pentuna hieman rasittava ja siivottavaa tulee paljon. Meillä rajattiin juuri rempattu keittiö pois koirien käytöstä kun pentu oli pieni, muualla sai mennä ihan vapaasti.

Ja tarpeeksi puruluita, oli sitten pentu tai aikuinen. Huonekalujen, ovien ymv puremista voi hillitä sivelemällä mielenkiintoiset kohdat etikalla.

T: puolivuotiaan pennun ja 3½ vuotiaan aikuisen koiran emäntä

Kiitos vastauksista teille. :) 4: millä tavalla tuo erilainen kiintymys näkyi pentuun verrattaessa?
AP

.

Itse otin pennun. Haimme koiran kaukaa, jo matkan aikana sylitellessä tuntui syntyneen erikoinen side välillemme. Koira tottui pennusta asti juuri meidän talon tapoihin jne. Aikuista koiraa ottaessa olisin pelännyt syitä, miksi koira annetaan pois. Onko koira omistajan toimesta ikäänkuin 'pilattu' ja minulle kokemattomana liian vaikea pala opettaa pois jo opitusta huonosta käytöksestä. Toisaalta aikuisesta koirasta voi saada jo perustavoille oppineen kaverin ja välttyy ainakin tukemasta yhtäkään pentutehtailijaa :)

Suosittelisin ennemmin Tuire Kaimion Ja Tommy Wirenin koirakirjoja, jälkimmäiseltä ilmestynyt suht äskettäin aika hyvä ja kattava opus koiran kouluttamisesta, joka perustuu ihan faktoihin, ei mutu-oppiin niin kuin Peviläisten tiedot. Peviläisiä kannattaa välttää, heidän käsityksensä koirista ei vastaa todellisuutta eikä nykytietoa.
Sekarotuisestakin tietää suurinpiirtein millainen siitä tulee, jos ottaa vain parin, hyvin yhteensopivan rodun sekoituksen, esim. seurakoira x seurakoira, paimenkoira x paimenkoira jne. Aikuinen kodinvaihtaja voi olla sekä hyvä että huono vaihtoehto, hyvä, jos siihen pääsee etukäteen tutustumaan ja koirasta kerrotaan rehellisesti hyvät ja huonot puolet. Näin voi löytyä juuri se omaan elämäntyyliin sopiva koira. Huono, jos ottaa sian säkissä tai koirasta valehdellaan, ja ongelmat paljastuvatkin sitten myöhemmin. Rescue-koiraa jos mietit niin ehkä jo Suomessa kotihoidossa oleva koira olisi hyvä, vastuullinen rescuejärjestö kyllä kertoo sopiiko koira sinulle ja pääsisit tutustumaan koiraan hyvin etukäteen.

Jos et kaipaa esim. sisäsiisteysrumbaa, niin etsi koira joka on vielä pentu, mutta ei enää vauva. Sellainen n. 5-8kk