Lue keskustelun säännöt.
HS taloudellisesti ahtaalla eron jälkeen - kokemuksia?
11.11.2021 |
En ole hesarin tilaaja, mutta otsikko kiinnosti. Onko kellään täällä kokemuksia että olisi yllättäen ollut taloudellisia haasteita eron jälkeen? Aihe on sikäli ajankohtainen, että olen lyömässä hynttyyt yhteen mieheni kanssa lähitulevaisuudessa, ja mietin miten mahdollista eroa varten kannattaisi varautua. Kyynistä, tiedän, mutta eipä sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Kommentit (10)
ei kai sulla eron jälkeen ole sen huonompi tilanne kuin nytkään. Tietenkin jos nostat elintasoasi muuttamalla yhteen niin sitten tiput takaisin ellet laita säästämiäsi rahoja tilille/pörssiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha-asioista kannattaa jutella ennen yhteen muuttamista. Jos toinen ei halua edes jutella aiheesta, niin kannattaa painaa jarrua. Tulojen määrää tärkeämpi on kummankin rahankäyttötavat ja se, miten yhteiset menot jaetaan.
Itse en halua, että tulot on yhteiset. Yhteinen taloustili ja muuten omat tilit on minusta paras. Tulevia huonoja aikoja, kuten vaikka eroa tai työttömyyttä, varten pitää kummankin säästää. Itse otin 2000-luvun alussa yksityisen eläkevakuutuksen paikkaamaan hoitovapaavuosia, mutta olen säästänyt myös rahastoihin.
Ilman muutahan elintaso laskee kun ero tulee, suurimmalla osalla. Asumiskustannusten nousu, hetkellisesti paljon kustannuksia kun ostaa perushuonekalut jne. Itse naisena olin se oman asunnon ostaja ja muuttaja, jätin lapsille kaiken vanhaan kotiin, ostin toiseen kaiken tarvittavan. Yhteishuoltajuus tarkoitti kahta tietokonetta jne. Hetkellisesti oli tiukkaa, mutta asuntolainaa ottaessa laskin sen hieman yläkanttiin (tarvitsin 5000 e vähemmän kun huomioin osituksessa saamani) , sain tuolla "ylimääräisellä pelivaralla" huonekalut, koneet jne. Paljon ostin käytettynä, jonkin verran käytin isoissa ostoksissa osamaksua. Muutamassa vuodessa talous oli tasapainossa. Mutta olen hyvätuloinen, varmasti monilla muilla paljon tiukempaa.
Kyllä voi viedä koko elämäntyön. Pohjan kaikelta.
Takana ero, jossa mies käytti taloudellisesti hyväksi. Nyt olen koditon, asun sukulaisen nurkissa. Velkaa jäi setvittäväksi, ei isoa summaa mutta kuitenkin.
Avioliitto oli pitkä.
Sairastuin ja ex otti asiat ns hoitaakseen.
Luotin 100%, että hoitaa. Omaa sinisilmäisyyttä.
Talon myynti meni penkin alle, tappiota jäi.
Hänellä oli kiire uuden naisensa kanssa.
Minä sairastuin vielä pahemmin ja nyt yritän toipua, mutta tulevaisuuden näkymät ovat onnettomat.
Lyhyesti, turvaa aina omat asiasi niin kylmältä kuin se tuntuukin.
Perusasiat koti, auto jos tarvitsee työn takia ja edes pieni puskurirahasto.
Eikä minusta päällepäin tätä näe. ;)
Vakituinen työ, sosiaalinen elämä hyvä ja tukiverkostot.
Ennen oli omakotitalo, lapset kasvatettuja, työ mitä tykkää tehdä.
Toinen kuitenkin päätti valita kaiken niin, että päädyn polvilleni. Sairaan ihmisen mieli, ja kun tarpeeksi kieroilee voi saada toisen tähän pisteeseen.
Enkä ole katkera, yritän vain selviytyä.
Elämällä varallisuuden mukaan. Tottakai maksukyky yleensä heikkenee, kun maksajia on kahden sijasta yksi. Vaikka omat varallisuuteni erossa varmasti pieneni ja käytettävissä on vain oma palkkani kaikkiin kustannuksiin (olen matalahkopalkkaisella alalla) niin silti koen taloudellisen tilanteeni parantuneen eron jälkeen. Ex oli holtiton rahan käyttäjä ja osteli milloin mitäkin kyselemättä, hassasi rahaa turhuuksiin. Laskunmaksupäivänä kävisikin usein niin, että valtaosa laskuista jäi minun maksettavaksi, kun mies oli tuhlaillut käyttövaransa ja sai maksettua vain "omat laskunsa". Nyt saan hoitaa talouttani järkevästi itse ja olen perillä koko ajan rahavirtojen suunnasta, en ostele turhia. Hyvin olen pärjännyt, lapsiakin kolme saanut kasvatettua ongelmitta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2 ihmistä tienaa enemmän kuin 1 ja usein myös asunto hankitaan sen mukaan "mihin on varaa", kun ero tulee niin yhdellä ei olekaan siihen enää varaa, kurjinta siinä monesti ne lasten koulujen ja päiväkotien ja harrastusten vaihtamiset ja mahdollinen naapuruston/kaveripiirin hylkääminen niin itsellä kuin lapsillakin.
Vierailija kirjoitti:
2 ihmistä tienaa enemmän kuin 1 ja usein myös asunto hankitaan sen mukaan "mihin on varaa", kun ero tulee niin yhdellä ei olekaan siihen enää varaa, kurjinta siinä monesti ne lasten koulujen ja päiväkotien ja harrastusten vaihtamiset ja mahdollinen naapuruston/kaveripiirin hylkääminen niin itsellä kuin lapsillakin.
moni kivalla paikalla espoossa pitelee kivoja synttärijuhlia naapuruston kesken ja käydään yhdessä ulkoilemassa...yhtäkkiä ollaankin kontulassa, ei tunneta ketään ja kukaan ei enää puhukaan suomea tai ruotsia eikä tutustuminenkaan oikein luonnistu, siinä sitä sitten ollaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumiskustannukset ovat kyllä Suomessa niin järjettömät, että yhdessä asuessa säästää pitkän pennin. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asutaan yhdessä vain taloudellisista syistä, mikä ei välttämättä ole ideaalia.
Vierailija kirjoitti:
Raha-asioista kannattaa jutella ennen yhteen muuttamista. Jos toinen ei halua edes jutella aiheesta, niin kannattaa painaa jarrua. Tulojen määrää tärkeämpi on kummankin rahankäyttötavat ja se, miten yhteiset menot jaetaan.
Itse en halua, että tulot on yhteiset. Yhteinen taloustili ja muuten omat tilit on minusta paras. Tulevia huonoja aikoja, kuten vaikka eroa tai työttömyyttä, varten pitää kummankin säästää. Itse otin 2000-luvun alussa yksityisen eläkevakuutuksen paikkaamaan hoitovapaavuosia, mutta olen säästänyt myös rahastoihin.
Aloititteko yhteisen taloustilin käytön jo yhteen muuttaessa?
Olen miettinyt jotain vastaavaa systeemiä, sillä mies on melko huoleton rahankäyttäjä. Tosin niin olen itsekin, mutta toisin kuin miehellä, minulla on varakas perhe kenen puoleen kääntyä tarvittaessa... Ei sekään ihan aikuisen toimintaa, mutta haluaisin nyt alkaa järkeistää talouttani ja opetella itsenäisemmäksi.
Ajatuksia kellään?