Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pihalintujen ruokinnan alkuperä

Vierailija
10.11.2021 |

"Vainaja saattoi myös ilmestyä linnunhahmossa vanhalle kotipihalle omaisia tapaamaan. Pihapiirin pikkulintujen ruokkiminen, erityisesti joulun aikaan, onkin merkinnyt suvun vainajien kutsumista mukaan yhteiseen juhlaan. Samanlainen ajatus on suositussa Topeliuksen sanoittamassa joululaulussa, jossa jouluaamuna pihamaalle ilmestyvä varpunen onkin lintua ruokkivan tytön kuollut veli."

https://www.taivaannaula.org/2012/11/16/jumalten-ja-vainajien-linnut/

Karjalassa vainajan uskottiin näyttäytyvän muun muassa lintuna, perhosena, kukkana tai kukkalatvaheinänä. Karjalaisissa itkuissa kuvastuva sielunvaellususko on säilynyt pitkään. Se ilmenee muun muassa niissä kielloissa, jotka koskevat erikoisesti pikkulintuja ja perhosia. Lapsia kiellettiin koskemasta pikkulintuihin, sillä niissä saattoi elää kuolleen pikkulapsen sielu. Sielunvaelluskoa tavataan myös saamelaisilta, jotka muun muassa uskoivat että kuolleen metsämiehen sielu siirtyy kuukkeliin. Suomalaisessa kansanuskossa merimiesten sielujen on nähty lentävän lokkeina meren selällä.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
10.11.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laulujoutsen on pyhin linnuista. Se on karhun ja hirven rinnalla yksi itämerensuomalaisten heimojen jumalallisista esi-isistä. Joutsenen uskottiin pitävän yhteyttä maailmojen välillä, eikä ihmissuvun esi-isää saanut vahingoittaa tai syödä. Keski-Suomesta tallennetun sanonnan mukaan joutsenen tappaminen ja syöminen oli verrattavissa enkelin tappamiseen. »Joutsen on ihmisestä rikottu linnuksi», sanottiin. Joutsenen surmaajaa kohtasikin varma kuolema. Kansanrunoudessa Lemminkäinenkin menetti henkensä, kun hän lähti »pyhän linnun pyyäntähän».

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla