Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Velaksi eläminen
26.01.2015 |
Ahdistaa nykyinen kulutushysteria. Lähipiiri vinguttaa luottokorttia minkä ehtii. Tavarat ja matkat ostetaan luotolla tai osamaksulla. Taloudet tiukillla, kun asuntolainaa, autolainaa, pankkien joustolainaa ja osamaksua, korttivelan erämaksuja niin pajon. Osalla asenne "mulle nyt, kaikki ja heti". Harva säästää suurempia hankintoja varten. Hirvittää, kuinka läheisten taloudet kestävät.
miten muut av:lla, elätkö velaksi?
Nim. Pienituloinen, joka säästää, eikä osta velaksi
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:44"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:59"]
Joo, kyllä minuakin huolettaa muutaman läheisen velaksi eläminen ja tuhlaaminen. En ole mikään kyttääjä, mutta on ihan ok olla huolissaan sukulaisistaan, kummilapsistaan jne. Itseäni huolettaa perhe, jossa 3 lasta, toinen vanhemmista työttömänä ja toinen pienipalkkainen, on iso omakotitalo ja laina, pari autoa ym. Perheen rouva tykkää shoppailla, ja tästä riitelevät miehensä kanssa.
Ei siis ole kyse pelkästään RAHASTA ja velasta vaan siitä, että monessa perheessä kiristyy tunnelma tällaisen takia. Sitten tulee burnoutia, masennusta, avioero ym. On kai ne taloushuolet + loppunpalaminen ollut taustalla monessa perhesurmassakin viime vuosina.
[/quote]
samaa mieltä! Lähipiirissä hyvinkin vastaavassa tilanteessa olevia.Mieluummin säästän ja olen sen aikaa ilman, kuin ostan velaksi.
[/quote]
Mitä jos ainoat kengät hajoavat? Pystytkö olemaan kokonaan ilman kenkiä esim pari kolme kuukautta?
[/quote]
ainoat kengät? Kyllä ihmisellä pitää olla useampi pari kenkiä. Itselläni kaksi paria nahkaisia talvikenkiä. Laadukkaat ja olen huoltanut hyvin. Jos toinen pari hajoaisi, veisin suutarille mikäli voi korjata. Sillä aikaa toinen pari käytössä.
Ja rahalla saa uudet tarvittaessa! Itse budjetoin perheen vaatemenoihin vuosittain tietyn summan. Tämä summa jaettuna 12 = n kk:n vaatemenot. Toki joka kuukaus ei osteta jotain, vaan isompina erina sitten esim talvihaalari ja kengät lapselle tai aikuiselle vaate. Siirrän joka kk tuon summan erilliselle taloustilille, josta sitten siirretään käyttöön tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen keskituloinen. En omista luottokorttia. Ostan rahalla mitä tarvitsen. Säästössä on muutama tonni. Jos olisi luottokortti, luultavasti olisi tapissa ennenkuin käteisvarani loppuisivat. En näe mitään järkevää syytä hankkia luottokorttia. Aina olen pärjännyt käteisellä ja pärjään vastedeskin.
Meillä ei ole muuta velkaa kuin asuntovelka, eikä tule! Emme osta mitään velaksi, mulla itselläni ei edes ole luottokorttia. Olen pienituloinen, mutta säästäväinen. Nyt kun aloitamme remontin, niin olemme säästäneet etukäteen, ei tarvita mitään lainoja remonttia varten. Remontin budjetti noin 8000 €, ja kaikki tuo raha jo säästössä! En ole kovin shoppailuintoinen, mies ei senkään vertaa. Nyt kun remontoidaan, niin tehdään sillä mielellä että sama sisustus yms pysyy pääpiirteissään samana (seinät, katot ja huonekalut) seuraavat kymmenen vuotta, jotakin verhoja yms voin vaihtaa. En osallistu minkäänlaiseen kulutuskilpailuun.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 19:01"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 16:17"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:44"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:59"]
Joo, kyllä minuakin huolettaa muutaman läheisen velaksi eläminen ja tuhlaaminen. En ole mikään kyttääjä, mutta on ihan ok olla huolissaan sukulaisistaan, kummilapsistaan jne. Itseäni huolettaa perhe, jossa 3 lasta, toinen vanhemmista työttömänä ja toinen pienipalkkainen, on iso omakotitalo ja laina, pari autoa ym. Perheen rouva tykkää shoppailla, ja tästä riitelevät miehensä kanssa.
Ei siis ole kyse pelkästään RAHASTA ja velasta vaan siitä, että monessa perheessä kiristyy tunnelma tällaisen takia. Sitten tulee burnoutia, masennusta, avioero ym. On kai ne taloushuolet + loppunpalaminen ollut taustalla monessa perhesurmassakin viime vuosina.
[/quote]
samaa mieltä! Lähipiirissä hyvinkin vastaavassa tilanteessa olevia.Mieluummin säästän ja olen sen aikaa ilman, kuin ostan velaksi.
[/quote]
Mitä jos ainoat kengät hajoavat? Pystytkö olemaan kokonaan ilman kenkiä esim pari kolme kuukautta?
[/quote]
ainoat kengät? Kyllä ihmisellä pitää olla useampi pari kenkiä. Itselläni kaksi paria nahkaisia talvikenkiä. Laadukkaat ja olen huoltanut hyvin. Jos toinen pari hajoaisi, veisin suutarille mikäli voi korjata. Sillä aikaa toinen pari käytössä.
Ja rahalla saa uudet tarvittaessa! Itse budjetoin perheen vaatemenoihin vuosittain tietyn summan. Tämä summa jaettuna 12 = n kk:n vaatemenot. Toki joka kuukaus ei osteta jotain, vaan isompina erina sitten esim talvihaalari ja kengät lapselle tai aikuiselle vaate. Siirrän joka kk tuon summan erilliselle taloustilille, josta sitten siirretään käyttöön tarvittaessa.
[/quote]
Mutta jos ei ole ollut varaa ostaa kuin ne yhdet kengät ja ei ole varaa senttiäkään laittaa uusiin. Et taida tietää kuinka vähällä pitää sairauseläkeiäisen tulla toimeen. Ei mulla ole mahdollista säästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan velaksi, ainakin suuremmat ostokset kuten matkat tms.
toisaalta omaisuutta on sen verran että pystyn velkani maksamaan koska vaan:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään osta mitään velaksi (no, asunnon olen ostanut) mutta en mieti muiden raha-asioita. Useimmat selviävät veloistaan, ja jos eivät selviä, niin sekään ei ole minun murheeni.
Mitä hittoa sinä muiden asiota murehdit? Se sinua taitaa ahdistaa että sinä et uskalla ottaa velkaa ja ELÄÄ. Suomalaisissa on joku omituinen velkaantumisenpelkogeeni.
Sanotaanko näin että ennen tilipäivää vingautan mielummin visaa, kuin pidän perheen nälässä pari päivää.
Tietysti järkevä ihminen välttää ylivelkaantumista, mutta ei se lainan ottaminen ole mikään mörkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kuin ne velkansa kuukausierät pystyy maksamaan, ihminen kyllä tavallaan säästää hankintojan varten - vaikkakin jälkeenpäin - eikä "elä velaksi". Velaksi eläminen tarkoittaa sitä, että velkaa on enemmän kuin pystyy järkiajassa lyhentämään.
Olen ns. keskituloinen. Itse en pysty maksamaan velkojani "koska vaan", vaikka omaisuutta onkin niihin nähden moninkertainen määrä - mutta se kaikki omaisuus on kiinni jossain, ja sen irrottaminen sieltä, missä se nyt on kiinni, vie parista kuukaudesta puoleen vuoteen.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:09"]
Ostan velaksi, ainakin suuremmat ostokset kuten matkat tms. toisaalta omaisuutta on sen verran että pystyn velkani maksamaan koska vaan:)
[/quote]
Ostat suuremmat ostokset velaksi? Matkat!? Mukava maksaa puolikin vuotta vanhoja matkoja. Omaisuus eri asia kuin käteinen. Luotoissa aina ylimääräisiä kuluja. Säästä ainakin ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:09"]
Ostan velaksi, ainakin suuremmat ostokset kuten matkat tms. toisaalta omaisuutta on sen verran että pystyn velkani maksamaan koska vaan:)
[/quote]
Matkat on kyllä sellainen asia jota minä en osta koskaan lainarahalla. Jos ei saa säästetty matkarahaa, niin sitten ei tarvi käydä matkoilla, se on turhaa.
Mutta asunnot, autot ja joskus kodinkoneita ja jopa ruokaa olen ostanut lainarahalla.
-6-
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:27"]Velaksi eläminen tarkoittaa sitä, että velkaa on enemmän kuin pystyy järkiajassa lyhentämään.
[/quote]
Sitten velkaa on liikaa kun tulot ei riitä edes korkoihin.
Jossain tilanteessa voisi olla hyvinkin järkevää ottaa velkaa, jota ei pysty koskaan lyhentämään, mutta selviää koroista.
Jospa vaikka isoisä olisi nuorena saanut puhuttua itselleen jättivelan jolla olisi ostanut pari asuntoa Eirasta, kyllä perilliset olisi mielissään. Ja isoisänkin elämä olisi ollut vähän mukavapaa kuin pientilallisena hirsimökissä keskellä korpea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:27"]
Mitä hittoa sinä muiden asiota murehdit? Se sinua taitaa ahdistaa että sinä et uskalla ottaa velkaa ja ELÄÄ. Suomalaisissa on joku omituinen velkaantumisenpelkogeeni.
Sanotaanko näin että ennen tilipäivää vingautan mielummin visaa, kuin pidän perheen nälässä pari päivää.
Tietysti järkevä ihminen välttää ylivelkaantumista, mutta ei se lainan ottaminen ole mikään mörkö.
[/quote]
Velka joka ei ole asuntovelka tai sijoitusvelka on lopun alku eli itsemurhavelka.
Me ei osteta mitään velaksi, paitsi toki asunto ja autolainoja on ollut. Nyt viimeksi vaihdettiin auto säästörahoilla. Ollaan ihan tavallinen, keskituloinen perhe. Laitetaan molemmat joka ikinen kuukausi säästötilille rahaa, ja sinne kertyy sitä sitten. Matkat, kodinkoneet, muut isommat hankinnat maksetaan sieltä. Pyritään siihen, että siellä on aina sen verran rahaa, että luottokorttia ei tarvitse käyttää jos vaikka joku kodinkone hajoaa. Aina näin toki ei ole ollut. Vastavalmistuneina, juuri työelämässä alottaneina eletteiin kädestä suuhun. Tiskikoneen hajotessa tiskattiin käsin muutama kuukausi, kunnes saatiin säästettyä rahat uuteen koneeseen. Sama nyt. Jos ei ole tarpeeksi rahaa säästössä, matkalle ei lähdetä. Ensin säästetään, sitten vasta matkustellaan. Asuntolainakin on lyhentynyt ihan kivasti tässä samalla. Kaikki ei tosiaankaan näin tee, olen huomannut. Sinänsä minulle ihan sama, mutta me olemme päättäneet elää näin.
Joo, kyllä minuakin huolettaa muutaman läheisen velaksi eläminen ja tuhlaaminen. En ole mikään kyttääjä, mutta on ihan ok olla huolissaan sukulaisistaan, kummilapsistaan jne. Itseäni huolettaa perhe, jossa 3 lasta, toinen vanhemmista työttömänä ja toinen pienipalkkainen, on iso omakotitalo ja laina, pari autoa ym. Perheen rouva tykkää shoppailla, ja tästä riitelevät miehensä kanssa.
Ei siis ole kyse pelkästään RAHASTA ja velasta vaan siitä, että monessa perheessä kiristyy tunnelma tällaisen takia. Sitten tulee burnoutia, masennusta, avioero ym. On kai ne taloushuolet + loppunpalaminen ollut taustalla monessa perhesurmassakin viime vuosina.
Elän velaksi. Velkarahalla olen ostanut mm ruokaa ja maksanut pakollisia laskuja. Tulot on niin pienet, ettei ole mahdollista saada kaikkea tarpeellista niillä.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:59"]
Joo, kyllä minuakin huolettaa muutaman läheisen velaksi eläminen ja tuhlaaminen. En ole mikään kyttääjä, mutta on ihan ok olla huolissaan sukulaisistaan, kummilapsistaan jne. Itseäni huolettaa perhe, jossa 3 lasta, toinen vanhemmista työttömänä ja toinen pienipalkkainen, on iso omakotitalo ja laina, pari autoa ym. Perheen rouva tykkää shoppailla, ja tästä riitelevät miehensä kanssa.
Ei siis ole kyse pelkästään RAHASTA ja velasta vaan siitä, että monessa perheessä kiristyy tunnelma tällaisen takia. Sitten tulee burnoutia, masennusta, avioero ym. On kai ne taloushuolet + loppunpalaminen ollut taustalla monessa perhesurmassakin viime vuosina.
[/quote]
samaa mieltä! Lähipiirissä hyvinkin vastaavassa tilanteessa olevia.Mieluummin säästän ja olen sen aikaa ilman, kuin ostan velaksi.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:39"]
Me ei osteta mitään velaksi, paitsi toki asunto ja autolainoja on ollut. Nyt viimeksi vaihdettiin auto säästörahoilla. Ollaan ihan tavallinen, keskituloinen perhe. Laitetaan molemmat joka ikinen kuukausi säästötilille rahaa, ja sinne kertyy sitä sitten. Matkat, kodinkoneet, muut isommat hankinnat maksetaan sieltä. Pyritään siihen, että siellä on aina sen verran rahaa, että luottokorttia ei tarvitse käyttää jos vaikka joku kodinkone hajoaa. Aina näin toki ei ole ollut. Vastavalmistuneina, juuri työelämässä alottaneina eletteiin kädestä suuhun. Tiskikoneen hajotessa tiskattiin käsin muutama kuukausi, kunnes saatiin säästettyä rahat uuteen koneeseen. Sama nyt. Jos ei ole tarpeeksi rahaa säästössä, matkalle ei lähdetä. Ensin säästetään, sitten vasta matkustellaan. Asuntolainakin on lyhentynyt ihan kivasti tässä samalla. Kaikki ei tosiaankaan näin tee, olen huomannut. Sinänsä minulle ihan sama, mutta me olemme päättäneet elää näin.
[/quote]
Näin mekin ollaan toimittu ja toimitaan yhä. Juuri asunnon ostaneena oltiin kuukausi jopa ilman pyykinpesukonetta, kun muuton ja asunnon oston vuoksi meni rahat tiukalle. Ei kuitenkaan haluttu alkuun lyhennysvapaata, vaan mieluummin kitkuteltiin hetki. Meillä ei siis ollut sitä ennen ollut konetta ollenkaan, vaan oltiin käytetty taloyhtiön pesutupaa.
Silloin ei ollut lapsia, jos olisi ollut, niin silloin olisi ollut pakko hankkia kone. Kahdella aikuisella kuitenkin pärjäsi noinkin. (Ja noihin aikoihin mies siis oli ollut pitkään töissä, mutta mieluummin pihistettiin kaikki raha asuntosäästötilille.)
Tällä rahankäytöllä on onneksi rahoja kertynyt sen verran, että viimeisimmässä muutossa voitiin kävellä suoraan kauppaan ja maksaa säästöistä tarvittavat huonekalut ja muut ilman odotteluja.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 11:44"]
[quote author="Vierailija" time="26.01.2015 klo 09:59"]
Joo, kyllä minuakin huolettaa muutaman läheisen velaksi eläminen ja tuhlaaminen. En ole mikään kyttääjä, mutta on ihan ok olla huolissaan sukulaisistaan, kummilapsistaan jne. Itseäni huolettaa perhe, jossa 3 lasta, toinen vanhemmista työttömänä ja toinen pienipalkkainen, on iso omakotitalo ja laina, pari autoa ym. Perheen rouva tykkää shoppailla, ja tästä riitelevät miehensä kanssa.
Ei siis ole kyse pelkästään RAHASTA ja velasta vaan siitä, että monessa perheessä kiristyy tunnelma tällaisen takia. Sitten tulee burnoutia, masennusta, avioero ym. On kai ne taloushuolet + loppunpalaminen ollut taustalla monessa perhesurmassakin viime vuosina.
[/quote]
samaa mieltä! Lähipiirissä hyvinkin vastaavassa tilanteessa olevia.Mieluummin säästän ja olen sen aikaa ilman, kuin ostan velaksi.
[/quote]
Mitä jos ainoat kengät hajoavat? Pystytkö olemaan kokonaan ilman kenkiä esim pari kolme kuukautta?