Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalisten tilanteiden pelko pilaa elämäni
09.11.2021 |
Tänään taas tajusin, kuinka paha tuo sos. tilanteiden pelko minulla on. Kävimme siskoni kanssa kahvilla ja se sujui vielä ihan ok sillä istuimme kaukana muista ihmisistä. Heti kun siirryimme tavarataloon, alkoi hirvittävä hengenahdistus ja huimaus. Jalkani alkoivat täristä ja tuntui, että nieleminen on vaikeaa. Koronan vuoksi on tullut käytyä hyvin vähän missään ja se on selvästi vielä nostanut kynnystä poistua kotoa ja kohdata ihmisiä.
Joskus pystyn käymään kaupassa ilman paniikin tunnetta, usein kuitenkin ihan lähikaupassakin asiointi on suuri haaste. Jotkut todella läheiset kaverit eivät ahdista, mutta jos tiedän että tapaan aivan uuden ihmisen, paniikki iskee. Isot porukat ahdistavat ja helposti ennen niin sosiaalinen minä löytää usein itsensä hiljaa istumasta nurkassa ja häpeävänsä itseään.
Harmittaa, kun tämä rajoittaa elämääni niin paljon. Harmittaa läheisten puolesta joiden kanssa olisi kiva tehdä "normaaleita juttuja" ilman hirvittävää ahdistusta. Puoliso ei aina ymmärrä ja olen saanut kuulla rumiakin, epäymmärryksessä lauottuja kommentteja tästä. Alkoholi auttaa jos lähden istumaan iltaa ihmisten sekaan, mutta tiedän ettei se voi olla ratkaisu loppuelämäksi. Olen käynyt lääkärissä ja kertonut vuosia kestäneistä mt-ongelmista, tämä paniikkioireilu ja sos. tilanteiden pelko tuoreimpana kaikista. Viimeksi lääkäri kohteli minua kuin olisin nrkki, kun tärisin ahdistuneena kertoessani tilannettani hänelle. Olen pyytänyt lääkitystä jo kahdelta eri lääkäriltä, sillä vaikka hyvin lääkevastainen olenkin, olen ymmärtänyt että en pääse tästä eteenpäin ilman lääkettä. Molemmat ovat kieltäytyneet sillä nuo rauhoittavat ovat hyvin koukuttavia (tiedän). Turhauttaa. 😔 Uskon, että pelkästään tieto siitä, että tilannetta helpottava lääke löytyy laukusta, auttaisi minua. Olen kertonut näille lääkäreille, että työkyvyttömyyteni on pitkälti kiinni juurikin tästä. Sanonut, että tahdon kyllä töihin ja olen sitä kokeillutkin, mutta alani (asiakaspalvelu) ei suju tämän pelon ja ahdistuksen kanssa.
Muita? Miten eteenpäin? Taas kerran eri lääkärille vain ja toivoa parasta? Onko muille ollut terapiasta apua tähän? Olen turhautunut ja tahtoisin pikaista helpotusta tähän, ikävöin töihin ja raha-asiatkin stressaavat.
Kommentit (35)
Mulla on ihan samanlaista. Enkä myöskään ole saanut apua lääkäriltä (tk). Erikoissairaanhoidossa taas melkein tuputettiin lääkkeitä. Tavallaan nyt ymmärrän miksi: ilman lääkkeitä olen erakoitunut, koska en kykene liikkumaan ihmisten ilmoilla. Ystävät ovat jääneet, kun olen joutunut perumaan tapaamisia. Ei näy valoa tunnelin päässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilkeät ihmiset ja kiusaajat aiheuttaa ainakin osalle ihmisille näitä ongelmia. Jokainen kiusaaja oli sitten kyseessä koulukiusaaja tai työpaikkakiusaaja pitäisi saada vastuuseen teoistaan.
Pitkään kestänyt kiusaaminen aiheuttaa muutoksia kiusatussa ja sen myötä hän alkaa pelkäämään ja varomaan muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapiaa ja siedätystä. Itselläni ei lääkkeet ikinä auttaneet.
Asiakaspalvelutyössä pääsin lopulta eroon, mutta vei vuosia.
Siedätystä olen yrittänyt paljon, mutta tuntuu että jokaisen kerran jälkeen tilanteista tulee vain vaikeampia, kun tapahtuu "epäonnistuminen" ja menen paniikkiin. Positiiviset kokemukset ja onnistumiset varmasti auttaisivatkin. Huono homma kun yrittää ja paniikki iskee, pelko yrittää uudestaan kasvaa kerta kerralta. Ap
Perehdy eläinten kouluttamiseen. Et ole siedättänyt vaan tuossa on tapahtunut flooding. Eli ärsyke on ollut liian iso ja säätelemätön, ja vahvistit pelkoa selviytysmiskokemuksen sijaan. Sekin saattaa joskus toimia jos vaihtoehtoa ei ole mutta on aika kova koulu ja voi johtaa muihin ongelmiin. Itsensä kouluttaminen on jännää puuhaa ja siinä voi oppia taitavaksi.
Onnistunut siedättäminen perustuu siihen, että ei mennä huolestumisen yli sinne pienen paniikin puolelle, ja sitten vasta nostetaan annosta kun reaktio on lieventynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmisissä pelottaa? Harvemmin ne purevat.
Kiusaaminen, tuomitseminen yms yms huonot kokemukset.
Esim jos 0 vuotiaasta asti on pelännyt ihmisiä.Jep. Ja sitten kun rohkaiset itsesi puhumaan jotain ylimääräistä ja kepeää eli sitä kuuluisaa "small talkia" niin vastapuoli katsoo halveksien ja tekee kaikin tavoin selväksi että häivy..
Juu ja kun ihmiset ei osaa kuunnella paitsi minä.
Ja kun mun työ/ työpaikkakin on yhdessä oloa mutta missä ei keskustella eilä opi tuntemaa toisia kun kaikki tekee itsenäisesti.
Kun 8 tuntia on omissa ajatuksissaan, ei osaa edes lausua sanoja ääneen kun vaikka töistä lähtiessä tulee soskontakti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapiaa ja siedätystä. Itselläni ei lääkkeet ikinä auttaneet.
Asiakaspalvelutyössä pääsin lopulta eroon, mutta vei vuosia.
Siedätystä olen yrittänyt paljon, mutta tuntuu että jokaisen kerran jälkeen tilanteista tulee vain vaikeampia, kun tapahtuu "epäonnistuminen" ja menen paniikkiin. Positiiviset kokemukset ja onnistumiset varmasti auttaisivatkin. Huono homma kun yrittää ja paniikki iskee, pelko yrittää uudestaan kasvaa kerta kerralta. Ap
Perehdy eläinten kouluttamiseen. Et ole siedättänyt vaan tuossa on tapahtunut flooding. Eli ärsyke on ollut liian iso ja säätelemätön, ja vahvistit pelkoa selviytysmiskokemuksen sijaan. Sekin saattaa joskus toimia jos vaihtoehtoa ei ole mutta on aika kova koulu ja voi johtaa muihin ongelmiin. Itsensä kouluttaminen on jännää puuhaa ja siinä voi oppia taitavaksi.
Onnistunut siedättäminen perustuu siihen, että ei mennä huolestumisen yli sinne pienen paniikin puolelle, ja sitten vasta nostetaan annosta kun reaktio on lieventynyt.
Kiva tietää. 8kk terapiassa en tuotakaan oppinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla auttoi mielialalääkitys. Yksityiselle lääkärille jouduin menemään, kun terveyskeskuksessa ei haluttu lääkkeitä antaa. Olisi pitänyt selvitä vain hengitysharjoituksilla kun ahdistus tulee esim. sosiaalisissa tilanteissa. Kaksi kuukautta meni lääkityksen aloittamista niin vapina käsissä loppui, joka vaivasi pitkään ja muutenkin olo koheni. Vielä jännittyy helposti ihmisten seurassa, mutta paremmin selviää. Turhaa negatiivisuutta aiheutetaan lääkevastaisuudella, kun joku voi saada oikeasti apua siitä. Olisiko lääkäreiden mielestä parempi työkyvyttömyys, joka voi seurata pahimmillaan kun ei saa oikeanlaista apua.
Itsellä on sama ongelma, mutta johtuu lähinnä siitä, että pelkään kiusallisia tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapiaa ja siedätystä. Itselläni ei lääkkeet ikinä auttaneet.
Asiakaspalvelutyössä pääsin lopulta eroon, mutta vei vuosia.
Siedätystä olen yrittänyt paljon, mutta tuntuu että jokaisen kerran jälkeen tilanteista tulee vain vaikeampia, kun tapahtuu "epäonnistuminen" ja menen paniikkiin. Positiiviset kokemukset ja onnistumiset varmasti auttaisivatkin. Huono homma kun yrittää ja paniikki iskee, pelko yrittää uudestaan kasvaa kerta kerralta. Ap
Perehdy eläinten kouluttamiseen. Et ole siedättänyt vaan tuossa on tapahtunut flooding. Eli ärsyke on ollut liian iso ja säätelemätön, ja vahvistit pelkoa selviytysmiskokemuksen sijaan. Sekin saattaa joskus toimia jos vaihtoehtoa ei ole mutta on aika kova koulu ja voi johtaa muihin ongelmiin. Itsensä kouluttaminen on jännää puuhaa ja siinä voi oppia taitavaksi.
Onnistunut siedättäminen perustuu siihen, että ei mennä huolestumisen yli sinne pienen paniikin puolelle, ja sitten vasta nostetaan annosta kun reaktio on lieventynyt.
Kiva tietää. 8kk terapiassa en tuotakaan oppinut.
Siinä on huonot puolensa, että korostetaan ihmisten ja eläinten eroja liikaa ja kiistetään ihmismielen eläimellisyys. Kuitenkin monen ongelmat pahenevat kun ei ymmärretä ehdollistumisen periaatteista mitään.
Toki sinussa on muitakin puolia, ja niitä varten terapiasi saattaa olla hyvästä vaikka terapeuttisi ei ymmärtäisi eläimistä mitään. Älä kuitenkaan jätä reagoimatta jos hän vaatii sinua menemään rohkeasti vain tilanteisiin, jotka ylittävät liian selkeästi sietokykysi eikä niissä ole vetäytymismahdollisuutta, jolloin pystyisit itse säätelemään altistumisen voimakkuutta.
Jos tiedät kuka on Temple Grandin niin kannattaa lukea hänen lapsuusmuistojaan. Autistinen nainen oivalsi olonsa helpottuvan tiukassa otteessa ja kehitti jonkinlaisen mullinhoitokoneen itselleen, jossa pystyi itse säätelemään puristusta vivusta.
Uteliaasti vain lähde kartoittamaan tuntematonta ja ehkä kykenet itsekin auttamaan itseäsi. En tiedä yhtään millä tolalla altistusterapia on Suomessa nykyisin, ehkä joku tietää?
Kyllähän tämä tekee ihmisen todella yksinäiseksi kun missään ei uskalla/voi/halua liikkua.
Parisuhde on mahdoton saada kun ei ihmisiä edes voi tavata eikä ihmisiin voi tutustua.
Yksin neljän seinän sisällä menee kaikki muu aika paitsi työelämä(sekin on välillä taistelua) ja kaupassa käynti.
Jonkinlainen masennus tämän sos.tilanteiden pelon takia ainakin minulle on vuosien saatossa kehittynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämä tekee ihmisen todella yksinäiseksi kun missään ei uskalla/voi/halua liikkua.
Parisuhde on mahdoton saada kun ei ihmisiä edes voi tavata eikä ihmisiin voi tutustua.
Yksin neljän seinän sisällä menee kaikki muu aika paitsi työelämä(sekin on välillä taistelua) ja kaupassa käynti.
Jonkinlainen masennus tämän sos.tilanteiden pelon takia ainakin minulle on vuosien saatossa kehittynyt.
Tästä olisin eri mieltä.
Nettideiteistä on mahdollista saada treffit ja ennen treffejä voi ottaa bentson ja beetasalpaajan. On se täysin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämä tekee ihmisen todella yksinäiseksi kun missään ei uskalla/voi/halua liikkua.
Parisuhde on mahdoton saada kun ei ihmisiä edes voi tavata eikä ihmisiin voi tutustua.
Yksin neljän seinän sisällä menee kaikki muu aika paitsi työelämä(sekin on välillä taistelua) ja kaupassa käynti.
Jonkinlainen masennus tämän sos.tilanteiden pelon takia ainakin minulle on vuosien saatossa kehittynyt.Tästä olisin eri mieltä.
Nettideiteistä on mahdollista saada treffit ja ennen treffejä voi ottaa bentson ja beetasalpaajan. On se täysin mahdollista.
Olisipa "hienoa" treffailla ihmistä, joka pystyy tapaamaan minua ja lähtemään paikkoihin (kahvilat, ravintolat, konsertit, harrastukset jne) vain bentsoissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämä tekee ihmisen todella yksinäiseksi kun missään ei uskalla/voi/halua liikkua.
Parisuhde on mahdoton saada kun ei ihmisiä edes voi tavata eikä ihmisiin voi tutustua.
Yksin neljän seinän sisällä menee kaikki muu aika paitsi työelämä(sekin on välillä taistelua) ja kaupassa käynti.
Jonkinlainen masennus tämän sos.tilanteiden pelon takia ainakin minulle on vuosien saatossa kehittynyt.Tästä olisin eri mieltä.
Nettideiteistä on mahdollista saada treffit ja ennen treffejä voi ottaa bentson ja beetasalpaajan. On se täysin mahdollista.
Olisipa "hienoa" treffailla ihmistä, joka pystyy tapaamaan minua ja lähtemään paikkoihin (kahvilat, ravintolat, konsertit, harrastukset jne) vain bentsoissa...
Baareista monet saa seuraa sekä yhden yön että pidempiä suhteita aikaiseksi koska siellä ollaa humalassa ja humalassa usein ihmiseltä häviää estot eikä jännitä niin paljon uudet ihmiset.
Jos ottaa bentsoja ja beetasalpaajaa niin kauan että jännitys häviää sen uuden ihmisen seurassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä oli paniikkihäiriö. Hikoilua, sosiaalisten tilanteiden pakoilua yms. Hän pääsi siitä eroon n.30-vuotiaana. Hän ei käyttänyt mitään lääkkeitä, käynyt terapiassa tms. Vaan se oli oikeasti vain hänen oma päätöksensä muuttua. Hänen oli pakko työnsä vuoksi esiintyä yleisön edessä ja siitä se lähti. Hänellä toimi siis täydellisesti ”kohtaa pelkosi”-menetelmä.
Vai että ihan päätti muuttua. 🙄
Niin juuri tapahtui. Ette tietenkään mitään usko, mutta kun se pelko on päänsisäinen asia. Jos saa päänsä kuntoon, niin ongelma poistuu. Se oli hänen kohdallaan täysin kiinni motivaatiosta ( ja siitä, että hän kasvoi aikuiseksi. )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämä tekee ihmisen todella yksinäiseksi kun missään ei uskalla/voi/halua liikkua.
Parisuhde on mahdoton saada kun ei ihmisiä edes voi tavata eikä ihmisiin voi tutustua.
Yksin neljän seinän sisällä menee kaikki muu aika paitsi työelämä(sekin on välillä taistelua) ja kaupassa käynti.
Jonkinlainen masennus tämän sos.tilanteiden pelon takia ainakin minulle on vuosien saatossa kehittynyt.Tästä olisin eri mieltä.
Nettideiteistä on mahdollista saada treffit ja ennen treffejä voi ottaa bentson ja beetasalpaajan. On se täysin mahdollista.
Olisipa "hienoa" treffailla ihmistä, joka pystyy tapaamaan minua ja lähtemään paikkoihin (kahvilat, ravintolat, konsertit, harrastukset jne) vain bentsoissa...
Ihmeellisen demonisoiva asenne sulla lääkkeisiin. Mitä vikaa on käyttää lääkkeitä alussa pahimpaan jännitykseen ja myöhemmin kun tottuu ihmiseen niin lääkkeet voi lopettaa..
Kuten toinen ehti jo sanoa niin tutustuuhan ihmiset alkoholinkin avulla..
Itsetunnon parantaminen ja se, että hyväksyy itsensä ja muut sellaisenaan voisi auttaa :) Onko sinulla mitään lääkitystä mt-ongelmiin? Minulla venlafaxin helpotti ihmisten kanssa olemista selvästi.