Teenkö kovin väärin jos aloitan seurustelemaan naisen kanssa, jonka vaihtaisin heti erääseen toiseen (Jos vain mahdollisuus tulisi=

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan roikkuisi jossain 12 vuoden takaisessa ihastuksessa?

Jos on saumat päästä panemaan.

Kun nimenomaan ei ole, vaan on saumat toisen kanssa ja silti itkee jonkun aikaa sitten olleen perään.

Aina kannattaa pitää takaportti auki, se on miehen elämää.

Mutta pöljä mies se etuportin sulkee sen takaportin takia.

Älä jätä elämääsi elämättä siksi, että nuoruuden rakkaus jäi tuntumaan Ainoalta Oikealta. Itsekin sanoit, että mukava nainen kyseessä, niin seurustele ja kokeile. Jos se vuosien takainen pyörii pakon lailla ja voimakkaastiajatuksissa päivittäin, niin hanki keskusteluapua niin pääset jatkamaan elämääsi.

Suuri rakkautesi lemppaa sinut jo treffeillä ja valitsee paremman miehen, joka on fiksu ja uskollinen.

Anna palaa, koska on todella epätodennäköistä että se elämän rakkautesi ja sinä päädytte yhteen. Jossain määrin olisi kiva että nykyinen ”vara valintasi” olisi tietoinen, että sinulla on ollut elämässä tällainen rakkaus jota et ole pystynyt unohtamaan. Ehkä hän osaa alitajuntaisesti olla investoimatta koko sydäntä sinuun. Tsemppiä! Itsellä on ollut tuollainen kuvio ja nyt noin 15 vuoden jälkeen hän on vain mukava muisto ja kaukainen ystävä, uusia rakkauksia on tullut elämään onneksi.

Sen kun seurustelet. Monilla (ainakin miehillä) on jossain se joku joka pääsi karkuun. Eikä sille enää mitään saa. Joten yksinkö pitäisi nyhjätä loppuikä. En minä ainakaan niin tehnyt. Mun the one pääsi karkuun, kun en nuorena ymmärtänyt että täytyy olla asialla eikä kuvitella, että samanlaisia kävelee jatkossa vastaan joka nurkan takaa sitten kun on elellyt huoletonta nuoruutta ja sitoutuminen ei enää pelota. No omaa tyhmyyttä tietysti. Parhaat viedään päältä. Mutta ei ole hyvä yksinkään. Elämä on kompromisseja.

Yök.

K u s ettajille käy lopulta huonosti.