Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nelikymppiset palstailijat! Onko ystäviänne jo kuollut?

Vierailija
24.01.2015 |

Kuinka monta ystävää tai ystävän ystävää teillä nelikymppisillä palstailijoilla on jo tähän mennessä kuollut? Itse laskeskelin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana lähipiiriäni on kohdannut jo useita kuolemia: yksi itsemurha, kolme onnettomuutta, kolme sairastumista ja yksi kuolleena syntynyt vauva. Eli kahdeksan nuorta aikuista ja yksi lapsi on kuollut lähipiiristäni - tai ainakin niin läheltä, että olen joutunut tukemaan ystävääni surussa ja tirauttamaan siinä itsekin muutaman kyyneleen. Onko tämä normaali saldo tähän ikään mennessä?

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähipiiristä kymmenen ihmistä.

Vierailija
22/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksi koulukaveria (tiedän) jos samanikäisistä puhutaan, vanhenpia tietenkin paljon enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulta kuoli 5 ystävää kun olin 21-vuotias, he menehtyivät autokolarissa. Sen jälkeen meni melkein 20 vuotta ilman ystävien kuolemia, mutta viime vuonna menetin ystäväni rintasyövälle. 

Vierailija
24/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 34

On kuollut lapsen isä tapaturmaisesti, ystävä hukkumalla, luokkakaveri syöpään, hyvä kaveri henkirikoksen uhrina

Vierailija
25/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eivät he ole lopullisesti kuolleet. Sielut siirtyivät taivaaseen, vaikka ruumis kuolikin.

Vierailija
26/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ikä 43. Kuollut yksi ystävä lukiossa. Lisäksi isovanhemat. Ei kyllä ketään muita, edes tuttuja. Ei me nyt niin vanhoja olla, että automaattisesti tässä iässä olisi läheltä paljon ihmisiä mennyt. Sairauksia olen kohdannut itse, samoin lähipiiri, muttei kuolemia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 41 ja viimeisin kuolema sattui joskus alle 10-vuotiaana... Ja nekin oli silloin isovanhempia yms. Molemmat vanhemmat on vielä elossa, samoin kaverit, suku on aivan hirveän pieni ja melko etäinen, että en laske tiettyjä kuolemia tähän nyt mukaan (esim. serkku, jota en ollut koskaan nähnytkään, tai eno, jonka olin tavannut viimeksi tarhaikäisenä). Pelottaa aivan suunnattomasti se kun porukka oikeasti lähtee, en mä ole missään vaihessa kunnolla joutunut kokemaan sitä, en tiedä onko voimavaroja :( vanhemmatkin alkavat olla sen ikäisiä että huonoja uutisia voi tulla milloin vain.

Vierailija
28/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen 26v ja viimeisen 1,5vuoden aikana on mennyt paljon ihmisiä pikkusisko syövälle, isovanhemmat (alle 80v toinen syöpään ja toinen kuukauden päästä suruun), miehen isä syöpään, parhaan ystäväni äiti syöpään, setä alkoon ja yksi harrastusten kautta tuttu oman käden kautta. 

Sitä ennen ei ole mennyt ketään. Tämä tuntuu jo jotenkin toivottomalta. Sitten kolmella ystävällä tullut keskenmeno alle kahden vuoden aikana. Jotain hyvääkin. Minusta tuli täti ja isäni syöpä voitettiin <3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.01.2015 klo 18:02"]

Minulta kuoli 5 ystävää kun olin 21-vuotias, he menehtyivät autokolarissa. Sen jälkeen meni melkein 20 vuotta ilman ystävien kuolemia, mutta viime vuonna menetin ystäväni rintasyövälle. 

[/quote]

Niin ja onhan tietysti ollut niitä normaaleja kuolemia, vanhempia sukulaisia vanhuuttaan kuolleita.

Vierailija
30/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kymmenen kohdalla lopetin laskemisen. Olin silloin 25v.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
24.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi luokkakaveri syöpään, kun olin alle parikymppinen. Sen jälkeen ei oikeastaan ainakaan tietoa kenestäkään oman ikäisestä kuolleesta. Vähäinen yhteydenpito entisiin luokkakavereihin voi vaikuttaa. Omat isovanhempani kuolivat, kun olin lapsi. Puolisoni isovanhemmat ovat kuolleet tasaisesti parinkymmenen vuoden sisään. Vanhempien ystäväpiiri on vielä hengissä, samoin tädit ja sedät. Itse olen vakavasti sairaana, mutta en ainakaan ole vielä lähelläkään kuolemaa.