Voiko sinne huomiseen suurmielenosoitukseen lahtea kahden vaunuissa istuvan lapsen kanssa, vai onko ihan hulinaa tiedossa niinkuin uutisissa varoittelevat?

mitä niistä on seurannut. Nälkää, puutetta, sairautta vaikeuksia.



Kun riittävä luonteen kovuus ja jämäkkyys puuttuu sekä todellinen arkielämän vastuuntunto itsestä ja muista myös vaikeina ja ikävinä aikoina puuttuu, kaikki kärsivät, erityisesti pienimmät ja heikoimmat.

Luodaan kuva, että miekkarin tarkoituksena on vain luoda kaaosta ja hajotaa paikkoja, todellinen päämäärä unohtuu. Olen itse ollut mielenosoituksissa joskus 80-luvulla (iik, olen siis tosi vanha ämmä) ja yhä edelleen jos aihe on minulle tärkeä. Haikeudella muistan nuo vanhat rauhanmarssit, joissa oli valtava määrä ihmisiä, mitään ei koskaan rikottu ja ilmapiiri oli loistava. Uskottiin hyvän asian puolesta toimimiseen. Sitä aatetta kaipaisin tähänkin maailmanaikaan.

Ettekö te osaa ajatella omilla aivoillanne? Kumpi on parempi: sota vai rauha? Onko teistä ok, että poikanne ja tyttönne joutuvat sotimaan parin hullun maan (= Usa ja Iso-Britania) suuruudenhullujen johtajan takia? Koska siihenhän se tulevaisuudessa menee, suomalaisetkin joutuvat amerikkalaisten öljysotiin ympäri maailmaa. Kun te sitten otatte lentoasemalla vastaan sen sinkkiarkun, jossa makaa lapsenne, oletteko ylpeitä, ettette sotkeutuneen mihinkään luomuhörhöjen ja viherpiipertäjien mielenosoituksiin?

Kaikki uskotaan, mitä ylhäältä sanotaan. Ollaan niin järkyttävän tyhmiä ja tietämättömiä. Ai niin, mutta seiskassahan kerrotaan kaikki oleellinen. Pohdinnaksi riittää kuka BB:ssa teki ja mitä.

On tässä tosielämässä niin paljon tekemistä ja osallistumista.



Itänaapurissa oli hienot hörhökokeilut, niistä voi ottaa mallia, ja kerrata saatuja kokemuksia.



Rauhaa ei tähän maailmaan saada, vaikka prekariaatti särkisi kaikki ikkunat Helsingistä sitä vaatiessaan. Uskokaa pois.



Saamatta jää paljon muitakin utopistisia asioita. Menkää jo nukkumaan, unenpuute on epäterveellistä.

Olaan vaan kaikki määkiviä lampaita ja niellään yleinen totuus kaikesta, bäääää. Katsotaan onnelisena BB. tä ja pohditään Heidin naaman väriä ja kuka antaa ja kelle. Kaikki on niin hyvin ja hienosti.