Äitiys ja syömishäiriöt
Haluaisin kuulla muiden syömishäiriöistä kärsivien äitien kokemuksista lapsiperheen arjen sujumisesta. Itselläni ollut anoreksiaa ja bulimiaa noin 20 vuotta. Raskaaksi tuloa pidettiin mahdottomana ja niin uskomaton ihme se oli, että ensimmäisen raskauden alettua tein testin kahteen kertaan. Nyt minulla on kaksi tervettä tyttöä joilla on puolitoista vuotta ikäeroa. Molemmat syövät hyvin ja kasvavat normaalisti, mutta tulevaisuus huolestuttaa, koska itse en ole syömishäiriöistä päässyt eroon enkä varmaan koskaan täysin pääsekkään. Sairauteni on kestänyt jo niin pitkään etten enää muista mitä normaali syöminen on. Haluan myös sanoa, että jatkuva laihuudesta huomauttelu satuttaa. Ei ylipainostakaan mennä sanomaan päin naamaa, mutta jos on alipainoinen niin siitä sanominen tuntuu olevan sallittua. Ei ole mukava kuulla siitä yhtenään, koska haluaisin olla terve ja onnellinen nainen.
Kommentit (3)
[quote author="Vierailija" time="23.01.2015 klo 17:30"]Syömishäiriöstä ei parane sanomalla ota itteäs niskasta kiinni, koska se ei ole niin yksinkertaista. Ei syövästäkään parane tahdonvoimalla.
[/quote] sama pätee myös masennukseen
Mutta toisaalta, ilman sitä tahdonvoima ei syömishäiriöstä parannuta.
Syömishäiriöstä ei parane sanomalla ota itteäs niskasta kiinni, koska se ei ole niin yksinkertaista. Ei syövästäkään parane tahdonvoimalla.