Lue keskustelun säännöt.
Tarvitsen näkökulmia shokkieron jälkeiseen olotilaan
07.11.2021 |
Oltiin vuosia sitten yli kolmekymppisiä sinkkuja kun tavattiin ensimmäisen kerran. Huomattiin nopeasti olevamme melko samantyylisiä. Tykättiin hyvästä ja toimivasta arjesta, kuuluttiin samaan duunarikastiin ja arvostettiin toistemme ammatteja. Oli samanlaiset tulevaisuudennäkymät, ei ollut erimielisyyksiä kotitöissä eikä rahankäytössä. Yhteneväiset näkemykset siisteydestä ja alkoholinkäytöstä, samanlainen huumorintaju. Molempien ulkonäkö oli sellainen että kumpikin sai ihailla ja ihaili toisiaan päivittäin.
Tiiviistä yhteiselosta syntyi voimakas yhteishenki. Molemmat arvostivat sitä tuuria että saatoimme löytää toisemme - kun olimme niin hyvin yhteensopivia. Usein toistimme toisillemme pyyntöjä pysyä lojaalina, koska toista lottovoittoa tuskin tulee.
Meitä yhdisti harvinaisen voimakas yhteenkuuluvuuden tunne sitä kautta, että molempia oli enemmän tai vähemmän kiusattu ja vähätelty erilaisissa yhteyksissä. Kumppaniani myös hakattu ja alistettu edellisessä suhteessa. Minua taas valvotettiin edellisessä suhteessani. Tunsin suurta sympatiaa tätä ihmistä kohtaan.
Koko arkemme rakentui yhteisen tulevaisuuden rakentamisen ympärille. Selvisimme eristyksissä olosta hyvin koska meillä oli toisemme. Sitten alkoi tapahtua: lopetin kumppanin pyynnöstä liikuntasaleilla käynnin joka johti testosteronin tuotannon vähenemiseen (kotijumppa ei ollut riittävää). Nukuin huonosti ja tulin töistä väsyneenä kotiin. Ex varmasti alkoi luulla minun olevan flegu mies.
Exän hyvin traumaattinen menneisyys alkoi näkyä hänen käytöksessä. Viikottain alkoi tulla selittämättömiä raivokohtauksia, alkoi hakkaamaan minua ja pitämään väkisin hereillä. Olin entistä väsyneempi kun en saanut mennä ajoissa nukkumaan. Koin vääryyttä. Samalla ymmärsin että syy hänen käytökseen on jossain todella syvällä, hän varmasti kostaa minulle omia menneitä kaltoinkohteluita. Ilmaisin oman tahtoni ilmoittamalla tekeväni vähemmän kotitöitä niin kauan kun hakkaaminen jatkuu.
Hakkaamista ja valvottamista jatkui lopulta puolisen vuotta. Aloin olemaan ihan kypsä, olihan minua valvotettu jo edellisessä suhteessa. En alkanut hakkaamaan takaisin, mutta nimittelin - niin paljon otti päähän kun ei omassa kodissa ole rauhaa.
Yksi kaunis päivä exä hävisi. Syyksi lähdölle sanoi että minun nimittelyt veivät häneltä yöunet. Paljon jäi asioita puhumatta. Ehkä väistin luodin, ymmärrän sen. Mutta nyt kun pari vuodenaikaa on vaihtunut, minua ihmetyttää miksi minulla on sellainen olo kuin olisin itse sössinyt kaiken? Miten se on mahdollista. Oma isänikin kysyi olenko aivan varma ettei toinen lähtenyt oman käytökseni takia. Olen sen valmis myöntämään jos niin olisi, mutta outo on se maailma jossa väkivallan uhri on syyllinen omaan kohtaloonsa.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Selkeästi tähän kuvioon liittyy henkinen väkivalta ja vallankäyttö.
Toki molempien traumat menneisyydessä luovat oman kuvionsa.Itse en yhtään taivastele kertomaasi, etteikö ole todellista.
Ihminen toimii puolustusmekaniensa kautta uskomattomilla tavoilla.
Molemmat olette suojelleet selkeästi itseänne,
unohtaen oman vastuun käytöksestä.
Omasta käytöksestä.Kun sanat loppuvat, tulee lyöminen.
Nimittely on halveksunnan ilmaisua.En osaa näin lyhyistä taustoista erottaa kummankaan erityisiä piirteitä, syyllisyyttä tai kumpi on tarinan piru, mutta selkeästi narsistisia piirteitä tulee rivien välistä ilmi.
Niitä sekoittuu kummankin tekoihin.
Oliko suhteenne alku noin valovoimaista ja räjähtävää. Jos, niin se on merkki ja narsistin käyttämä valloitustekniikka joka puree aina, kunnes todellisuus alkaa puskemaan esiin.
Kaikkeen löytyy kritisoimista, ne ihanat piirteet ovatkin ärsyttäviä, mitään et osaa tehdä oikein.
Hyvin suurella osalla narsisteja esiintyy puolison valvottamista. Youtubesta löytyy suomalaisiakin videoita aiheesta.
Ehkä voisit perehtyä niihin ja tutkia löytyykö yhtymäkohtia ent suhteenne toimintaan.
Todella toivon sinulla olevan useampi tohtorintutkinto joiden nojalla epäilet mua ja mun exää narsisteiksi. Että näet tämän selkeästi kun tiedät aiheesta huomattavasti enemmän kuin minä. Jos niin olisi, kyllä se hämärtäisi omaa maailmankuvaa reilusti.
Kerroin jo aiemmin että minua ja exää yhdisti voimakkaasti aiemmat kokemukset muiden kaltoinkohtelusta. Meillä molemmilla oli paikkoja ja paikkakuntia jotka muistuttivat ikävistä asioista. Itse uskon empatiakyvyn syntyvän parhaiten kahdella tavalla: lukemalla kirjoja ja kokemalla jotain mitä olen kokenut. Olen tässä ketjussa avoimesti myöntänyt että sisälläni on joitain asioita menneisyydestäni mitkä jossain määrin kaivelee. Exälläni monin verroin enemmän. Lähinnä se on tehnyt minusta empatiakykyisemmän ihmisen.
Todella toivon sulla olevan erityisen hyvä peruste nähdä minut tai exäni vähän narsisteina. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskushan joku kokee olevansa uhri, vaikka olisikin itse ollut se pahis.
Mun ego kestää myöntää olevani pahis kun nimittelin mun exää. Mietin vaan että kuka normaali ihminen ei raivostuisi kun häntä syyttä hakataan ja valvotetaan.
Ja olen kysynyt luonnetodistusta mut hyvin tuntevilta ihmisiltä, että olenko pahis mutten vain itse tajua sitä. Heistä kukaan ei tunnusta mun olevan pahis. Ap
Sinä kuvailet narsistisen käytöksen Onko sinulla kokemusta "normaalista naisesta"? Siis yhteiselossa , jos ei ole et tiedä mitä normaali yhteiselo on , siihen ei todellakaan kuulu väkivalta , ei naisen eikä miehen puolelta. Miksi olet alistunut , ettekö te koskaan puhuneet asioista ja ongelmista ? Ihmiset jotka ei osaa näyttää tunteitaan ja käyttää sanoja käyttävät nyrkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menetkö jotenkin ihmeellisen aikaisin nukkumaan vai miten voi olla että kahdella naisella on ongelmia juuri nukkumisesi kanssa?
Ei heillä ollut yhtenäinen ajattelutapa tässä suhteessa. Viimeisin exäni meni 30-60 minuuttia myöhemmin nukkumaan kuin minä. Tykkäsi siitä kun sai omaa aikaa hetken puhelimella. Hän kuitenkin oli impulsiivinen näiden raivokohtausten kanssa ja ne eivät katsoneet aikaa, ja siitä syystä oma nukkumaanmenoni myöhästyi monet kerrat. Ja siitä syystä nimittelin häntä. Olihan mulla vanhoja kaunoja edellisen exän tekosista. Ap
Kolmanteen suhteeseen aiot vetää kahden edellisen suhteen kaunat , niinkö? Ja kun suhde kariutuu , heität uhrin viitan harteillesi. Oletko koskaan kuullut sanaa terapia? Valitan jos pahoitin mielesi , jonkun se on tehtävä.
Kiitos asiallisesta kommentista. Kasvoin lapsuuteni rakastavassa kodissa ja minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa vanhempieni ja isovanhempieni tekemisistä noilta ajoilta. Vanhempieni keskinäinen suhde oli rakastava kunnes kasvoivat erilleen.
Mainitsin isäni epäilyt siitä syystä että hän on hyvän ystäväni lisäksi ainoita ihmisiä joka on lähtenyt haastamaan omaa osuuttani tapahtumien kulkuun. Ystäväni on siis kysellyt olenko varma etten itse ole kumppanina täysin sietämätön ureapää. Hän perustelee sitä sillä että tietää minun kuitenkin olevan itsevarma tyyppi joka tietää mitä tekee. Niin, kyllähän minä allekirjoitan tuon luonnehdinnan. Onneksi se ei ole sama asia kuin narsisti (epätodellinen olo liittää tuo sana tähän ketjuun joka liittyy minuun).
Haastoin ystävääni vastavuoroisesti kysymällä että entäs jos olisinkin luonteeltani perässävedettävä ja alistuva tyyppi. Olisiko exäni alkuunkaan kiinnostunut minusta saati halunnut yhteisen tulevaisuuden kanssani - no ei varmasti olisi, koska niin usein hän nimenomaan kertoi pitävänsä noista piirteistä minussa. Ap