Mitä ihmeen TÖITÄ sen parisuhteen eteen pitää tehdä?

Minulla ja miehellä on parisuhdetta takana n. 30 vuotta, joten siihen mahtuu sekä myötä- että vastamäkeä. Koen, että mies on sielunkumppanini ja meillä on hauskaa keskenämme. Välillä on ollut raskaita aikoja, kuten minun pitkittynyt työttömyyskausi ja vakaviakin sairastumisia. Miehelle oli kehittymässä yhteen aikaan paha alkoholiongelma ja kahdesti olen sanonut, että tämä avioliitto on tässä. Mies on kuitenkin halunnut jatkaa. Aikani pohdiskeluani päädyin samaan ratkaisuun, mutta kyllä se ihan tosissaan meiltä molemmilta työtä vaati, että sain luottamuksen takaisin. Jos jollain isoimmat ongelmat ovat "sushia vai kebabia" tai "syömään vai kahville", niin siinä ei ole ongelmia vielä nähtykään.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 11:56"]

Olisi muuten hauska kokeilla tuollaista "aina helppoa, rentoa ja mukavaa"-parisuhdetta. Me riitelemme usein ja intohimoisesti, mutta sitten sovitaan ja mietitään, miten tästä eteenpäin (huom. teemme TYÖTÄ parisuhteen eteen!) Kai vain olen niin itsepäinen luonne, että väkisinkin joutuu niitä sarvia ja hampaita hiomaan...

[/quote]

Ihan ymmärrettävää. Minulla ei taas ole mitään halua kokeilla suhdetta, jossa riidellään, sovitaan ja mietitään, millä edellytyksillä suhde voi taas jatkua. En näe mitään etua tällaisessa suhteessa verrattuna helppoon ja rentoon suhteeseen. Sellainen olisi myös täysin oman luonteeni vastainen.

[/quote]

Pakko sen verran korjata, ettei meillä riitojen jälkeen mietitä, millä edellytyksillä suhde voi jatkua, vaan sitä, miten saamme arjesta ja suhteesta vielä entistäkin paremman. Suhteemme ei siis ole mikään kuilunreunalla-suhde, jossa koko ajan saa miettiä, pudotaanko vai ei. Ihmiset etsivät erilaisia asioita, sinä helppoa ja rentoa parisuhdetta, minä syvällistä, ajoittain työtäkin vaativaa, mutta sitäkin palkitsevampaa suhdetta. Onneksi mieheni on samoilla linjoilla, vaikeapa suhdetta olisi yksin hoitaa :)

[/quote]

Eli jos sinulla on hyvä parisuhde, niin se ei voi olla antoisa. Vain vaikea parisuhde, missä joudutaan koko ajan sovittelemaan ja löytämään yhteisiä uria, on antoisa. Eli helpolla et tule saamaan mitään hyvää

[/quote]

Kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka perseessä, että kaikki hyvä tipahtaisi kuin manulle illallinen. Toisilla on vaikeampaa ja kriisejä ja joutuu tekemään töitä.

Taas jako kahteen osaan

Parisuhteet, missä ei ole ollut kriisejä: elämä helppoa sushin valintaa, eikä tiedetä mistään mitään

Parisuhteet, joissa ollut alkoholismia, työttömyyttä, riitoja: Parishteessa on tehty töitä ja päästy eteen päin.

Lisää.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"]

Töissä yrityksessä parisuhde.

Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä.

Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä. 

[/quote]

Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian.

Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".

[/quote]

Kammottavaa. Sinä joudut tekemään asioita joita et halua tehdä. Ihan oikeesti, onko se sen arvoista?

[/quote]

Sinäkö et ollenkaan ota kumppaniasi huomioon vaan teet just niinkuin itse haluat? Ei kai sellaista kukaan jaksa kauaa katella. Sama kai se on silloin olla yksin, jos toisen vuoksi ei ole valmis tekemään yhtään mitään, kun mua ei huvita.

Minusta on aika kammottavaa, että joillekin ihmisille esim. toisen huomioon ottaminen vaatii ihan tietoisen päätöksen, että hoidanpa tässä nyt parisuhdettani. Joillekin se toisen huomioon ottaminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. 

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"]

Töissä yrityksessä parisuhde.

Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä.

Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä. 

[/quote]

Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian.

Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".

[/quote]

Kammottavaa. Sinä joudut tekemään asioita joita et halua tehdä. Ihan oikeesti, onko se sen arvoista?

[/quote]

Sinäkö et ollenkaan ota kumppaniasi huomioon vaan teet just niinkuin itse haluat? Ei kai sellaista kukaan jaksa kauaa katella. Sama kai se on silloin olla yksin, jos toisen vuoksi ei ole valmis tekemään yhtään mitään, kun mua ei huvita.

[/quote]

Ero on tässä, että osa ihmisiä haluaa tehdä näitä, osa ei ja he kokevat sen työksi.

Aika vähäiset ovat ne tehtävät, mitä miehesi tekee sun hyväksi. Äläkä sano, että se käy töissä, koska kävisi se varmaan muutenkin. Sä huomioit miehen tarpeita aamusta iltaan, mutta se pyyhkäsee vain sun auton tuulilasin!

Eikös hän voisi viedä illalla ne lapset pihalle, että SINÄ saisit tehdä rauhassa omia juttujasi?
Ei kuulosta hyvältä tuo asetelma pidemmän päälle! Mitäs sitten kun sä menet töihin???

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"]

Töissä yrityksessä parisuhde.

Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä.

Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä. 

[/quote]

Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian.

Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".

[/quote]

Kammottavaa. Sinä joudut tekemään asioita joita et halua tehdä. Ihan oikeesti, onko se sen arvoista?

[/quote]

Sinäkö et ollenkaan ota kumppaniasi huomioon vaan teet just niinkuin itse haluat? Ei kai sellaista kukaan jaksa kauaa katella. Sama kai se on silloin olla yksin, jos toisen vuoksi ei ole valmis tekemään yhtään mitään, kun mua ei huvita.

[/quote]

En ole tuo, ketä lainaat, mutta ainakin minä teen parisuhteessa juuri niin kuin haluan. Ja se mitä haluan on jakaa elämäni vaimoni kanssa. Miksi muuten olisinkaan naimisissa?

Oho, lainaus epäonnistui; tarkoitus oli vastata 419 tekstiin. T. 461

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:23"]

Minulla ja miehellä on parisuhdetta takana n. 30 vuotta, joten siihen mahtuu sekä myötä- että vastamäkeä. Koen, että mies on sielunkumppanini ja meillä on hauskaa keskenämme. Välillä on ollut raskaita aikoja, kuten minun pitkittynyt työttömyyskausi ja vakaviakin sairastumisia. Miehelle oli kehittymässä yhteen aikaan paha alkoholiongelma ja kahdesti olen sanonut, että tämä avioliitto on tässä. Mies on kuitenkin halunnut jatkaa. Aikani pohdiskeluani päädyin samaan ratkaisuun, mutta kyllä se ihan tosissaan meiltä molemmilta työtä vaati, että sain luottamuksen takaisin. Jos jollain isoimmat ongelmat ovat "sushia vai kebabia" tai "syömään vai kahville", niin siinä ei ole ongelmia vielä nähtykään.

[/quote] Voiko suhde olla hyvä jollei ole ollut ongelmia?

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"]

Töissä yrityksessä parisuhde.

Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä.

Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä. 

[/quote]

Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian.

Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".

[/quote]

Kammottavaa. Sinä joudut tekemään asioita joita et halua tehdä. Ihan oikeesti, onko se sen arvoista?

[/quote]

Sinäkö et ollenkaan ota kumppaniasi huomioon vaan teet just niinkuin itse haluat? Ei kai sellaista kukaan jaksa kauaa katella. Sama kai se on silloin olla yksin, jos toisen vuoksi ei ole valmis tekemään yhtään mitään, kun mua ei huvita.

[/quote]

En ole tuo, ketä lainaat, mutta ainakin minä teen parisuhteessa juuri niin kuin haluan. Ja se mitä haluan on jakaa elämäni vaimoni kanssa. Miksi muuten olisinkaan naimisissa?

[/quote]

Etkö tosiaan koe uhraukseksi tai työksi, jos viet vaimosi töihin :O

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:23"]

Minulla ja miehellä on parisuhdetta takana n. 30 vuotta, joten siihen mahtuu sekä myötä- että vastamäkeä. Koen, että mies on sielunkumppanini ja meillä on hauskaa keskenämme. Välillä on ollut raskaita aikoja, kuten minun pitkittynyt työttömyyskausi ja vakaviakin sairastumisia. Miehelle oli kehittymässä yhteen aikaan paha alkoholiongelma ja kahdesti olen sanonut, että tämä avioliitto on tässä. Mies on kuitenkin halunnut jatkaa. Aikani pohdiskeluani päädyin samaan ratkaisuun, mutta kyllä se ihan tosissaan meiltä molemmilta työtä vaati, että sain luottamuksen takaisin. Jos jollain isoimmat ongelmat ovat "sushia vai kebabia" tai "syömään vai kahville", niin siinä ei ole ongelmia vielä nähtykään.

[/quote]

Tässä viestissä on tämän asian ydin!

Onnea teille! Hienoa, että olette jaksaneet karikot yhdessä!

Veikkaan, että suurin osa näistä "Minä valitsin puolison, jonka kanssa elämä on helppoa ja kivaa", ovat hyvin nuoria tai hyvin lyhyen aikaa suhteessa eläneitä. Sitä kun ei voi etukäteen päättää, että meidän parisuhde on "helppoa ja kivaa" hamaan loppuun saakka. Koskaan ei voi tietää mitä kriisejä elämä tarjoaa ja miten ne muuttaa suhdetta/ihmistä. Et voi etukäteen tietää miten esim. työttömyys, sairastuminen tmv. vaikuttaa itseesi/puolisoosi/parisuhteeseenne.

[quote author="AV Mamma" time="22.01.2015 klo 12:35"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:23"]

Minulla ja miehellä on parisuhdetta takana n. 30 vuotta, joten siihen mahtuu sekä myötä- että vastamäkeä. Koen, että mies on sielunkumppanini ja meillä on hauskaa keskenämme. Välillä on ollut raskaita aikoja, kuten minun pitkittynyt työttömyyskausi ja vakaviakin sairastumisia. Miehelle oli kehittymässä yhteen aikaan paha alkoholiongelma ja kahdesti olen sanonut, että tämä avioliitto on tässä. Mies on kuitenkin halunnut jatkaa. Aikani pohdiskeluani päädyin samaan ratkaisuun, mutta kyllä se ihan tosissaan meiltä molemmilta työtä vaati, että sain luottamuksen takaisin. Jos jollain isoimmat ongelmat ovat "sushia vai kebabia" tai "syömään vai kahville", niin siinä ei ole ongelmia vielä nähtykään.

[/quote] Voiko suhde olla hyvä jollei ole ollut ongelmia?

[/quote]

Yhteinen taistelu yhdistää ja liimaa suhdetta tiukemmin yhteen. Ongelmaton liitto ei kestä ensimäistä kriisiä. Näitä on nähty, kun on sitten erottu ensimäisen riidan aikana, jos suhteen suurimmat kysymykset on sushi tai joku muu ruoka.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:38"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:23"]

Minulla ja miehellä on parisuhdetta takana n. 30 vuotta, joten siihen mahtuu sekä myötä- että vastamäkeä. Koen, että mies on sielunkumppanini ja meillä on hauskaa keskenämme. Välillä on ollut raskaita aikoja, kuten minun pitkittynyt työttömyyskausi ja vakaviakin sairastumisia. Miehelle oli kehittymässä yhteen aikaan paha alkoholiongelma ja kahdesti olen sanonut, että tämä avioliitto on tässä. Mies on kuitenkin halunnut jatkaa. Aikani pohdiskeluani päädyin samaan ratkaisuun, mutta kyllä se ihan tosissaan meiltä molemmilta työtä vaati, että sain luottamuksen takaisin. Jos jollain isoimmat ongelmat ovat "sushia vai kebabia" tai "syömään vai kahville", niin siinä ei ole ongelmia vielä nähtykään.

[/quote]

Tässä viestissä on tämän asian ydin!

Onnea teille! Hienoa, että olette jaksaneet karikot yhdessä!

Veikkaan, että suurin osa näistä "Minä valitsin puolison, jonka kanssa elämä on helppoa ja kivaa", ovat hyvin nuoria tai hyvin lyhyen aikaa suhteessa eläneitä. Sitä kun ei voi etukäteen päättää, että meidän parisuhde on "helppoa ja kivaa" hamaan loppuun saakka. Koskaan ei voi tietää mitä kriisejä elämä tarjoaa ja miten ne muuttaa suhdetta/ihmistä. Et voi etukäteen tietää miten esim. työttömyys, sairastuminen tmv. vaikuttaa itseesi/puolisoosi/parisuhteeseenne.

[/quote]

En nyt tiedä, onko tämä kovin lyhyt, koska vietämme kohta 21v hääpäivää ja sitä ennen seurustelimme muutaman vuoden. 

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 11:56"]

Olisi muuten hauska kokeilla tuollaista "aina helppoa, rentoa ja mukavaa"-parisuhdetta. Me riitelemme usein ja intohimoisesti, mutta sitten sovitaan ja mietitään, miten tästä eteenpäin (huom. teemme TYÖTÄ parisuhteen eteen!) Kai vain olen niin itsepäinen luonne, että väkisinkin joutuu niitä sarvia ja hampaita hiomaan...

[/quote]

Ihan ymmärrettävää. Minulla ei taas ole mitään halua kokeilla suhdetta, jossa riidellään, sovitaan ja mietitään, millä edellytyksillä suhde voi taas jatkua. En näe mitään etua tällaisessa suhteessa verrattuna helppoon ja rentoon suhteeseen. Sellainen olisi myös täysin oman luonteeni vastainen.

[/quote]

Pakko sen verran korjata, ettei meillä riitojen jälkeen mietitä, millä edellytyksillä suhde voi jatkua, vaan sitä, miten saamme arjesta ja suhteesta vielä entistäkin paremman. Suhteemme ei siis ole mikään kuilunreunalla-suhde, jossa koko ajan saa miettiä, pudotaanko vai ei. Ihmiset etsivät erilaisia asioita, sinä helppoa ja rentoa parisuhdetta, minä syvällistä, ajoittain työtäkin vaativaa, mutta sitäkin palkitsevampaa suhdetta. Onneksi mieheni on samoilla linjoilla, vaikeapa suhdetta olisi yksin hoitaa :)

[/quote]

Toivottavasti et vihjaa, etteikö helppo ja rento suhde voisi olla syvällinen ja palkitseva. 

[/quote]

Jokainen ihminen määrittelee itse suhteensa. Tämä "helppo ja rento"-suhteessa oleva määritteli suhteensa kyseisillä termeillä, mikä EI sulje pois syvällisyyttä, antoisuutta ym ym. Minä määrittelin suhteeni syvälliseksi ja palkitsevaksi, mikä taas ei sulje pois sitä, etteikö se voisi jossain vaiheessa olla myös esim. helppo ja rento.

Myös suhteessa olevien ihmisten lähtökohdat voivat olla hyvin erilaisia. Uskon, että ihmisillä, joiden vanhemmilla on ollut rento ja helppo suhde, on luontevampaa muodostaa myös itse tällainen suhde. Sitten on niitä, jotka ovat saaneet kotoa kieroutuneen parisuhdemallin, jota mahdollisuuksien mukaan pyrkivät välttämään omassa suhteessaan (tämäkin vaatii työtä).

En tarkoittanut vihjata yhtään mitään, en myöskään väittää, että hirveästi töitä tekevien parisuhteet olisivat väistämättä onnellisempia tai yhtään mitään muutakaan kuin "helpommissa" suhteissa olevien. Elämä heittelee kaikkia eri tavoin, ihmiset ovat erilaisia ja parisuhteet eroavat toisistaan. Ei ole mitään syytä yrittää laittaa erilaisia suhteita paremmuusjärjestykseen.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:38"]

Yhteinen taistelu yhdistää ja liimaa suhdetta tiukemmin yhteen. Ongelmaton liitto ei kestä ensimäistä kriisiä. Näitä on nähty, kun on sitten erottu ensimäisen riidan aikana, jos suhteen suurimmat kysymykset on sushi tai joku muu ruoka.

[/quote]

Ohis mutta miten se liimautuminen niin kuin käytännössä tapahtuu? Täällä on puhuttu paljon siitä, että kriisit syventävät parisuhdetta mutta tajua miten tapahtuu. Voisiko joku kertoa jonkun esimerkin?

[quote author="AV Mamma" time="22.01.2015 klo 12:35"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:23"]

Minulla ja miehellä on parisuhdetta takana n. 30 vuotta, joten siihen mahtuu sekä myötä- että vastamäkeä. Koen, että mies on sielunkumppanini ja meillä on hauskaa keskenämme. Välillä on ollut raskaita aikoja, kuten minun pitkittynyt työttömyyskausi ja vakaviakin sairastumisia. Miehelle oli kehittymässä yhteen aikaan paha alkoholiongelma ja kahdesti olen sanonut, että tämä avioliitto on tässä. Mies on kuitenkin halunnut jatkaa. Aikani pohdiskeluani päädyin samaan ratkaisuun, mutta kyllä se ihan tosissaan meiltä molemmilta työtä vaati, että sain luottamuksen takaisin. Jos jollain isoimmat ongelmat ovat "sushia vai kebabia" tai "syömään vai kahville", niin siinä ei ole ongelmia vielä nähtykään.

[/quote] Voiko suhde olla hyvä jollei ole ollut ongelmia?

[/quote]

Ei, en minä sitä tarkoita. Jos me emme olisi tehneet töitä parisuhteen eteen isojen kriisien aikaan, niin erohan siitä olisi tullut. Ystäväpiiriin kuuluu kaksi pariskuntaa, jotka ovat aloittaneet seurustelun rippikouluikäisenä ja vieläkin liki viisikymppisinä he ovat onnellisia yhdessä.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:38"]

[quote author="AV Mamma" time="22.01.2015 klo 12:35"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:23"]

Minulla ja miehellä on parisuhdetta takana n. 30 vuotta, joten siihen mahtuu sekä myötä- että vastamäkeä. Koen, että mies on sielunkumppanini ja meillä on hauskaa keskenämme. Välillä on ollut raskaita aikoja, kuten minun pitkittynyt työttömyyskausi ja vakaviakin sairastumisia. Miehelle oli kehittymässä yhteen aikaan paha alkoholiongelma ja kahdesti olen sanonut, että tämä avioliitto on tässä. Mies on kuitenkin halunnut jatkaa. Aikani pohdiskeluani päädyin samaan ratkaisuun, mutta kyllä se ihan tosissaan meiltä molemmilta työtä vaati, että sain luottamuksen takaisin. Jos jollain isoimmat ongelmat ovat "sushia vai kebabia" tai "syömään vai kahville", niin siinä ei ole ongelmia vielä nähtykään.

[/quote] Voiko suhde olla hyvä jollei ole ollut ongelmia?

[/quote]

Yhteinen taistelu yhdistää ja liimaa suhdetta tiukemmin yhteen. Ongelmaton liitto ei kestä ensimäistä kriisiä. Näitä on nähty, kun on sitten erottu ensimäisen riidan aikana, jos suhteen suurimmat kysymykset on sushi tai joku muu ruoka.

[/quote] On meillä kriisi ollut, parisuhteesta riippumaton tosin, mutta ehkäpä mä odottelen sitä riitaa sitten vielä sen seuraavat 18v.

Vai voisiko olla, että se kriisi tullessaan sitten joskus toisi myös tähän parisuhteeseen liimaa, vai mitä se nyt sitten onkaan? Kun taas teillä ei enää jakseta niitä kriisejä loputtomiin läpikäydä?

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:37"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:34"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 10:19"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 09:46"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 08:35"]

Töissä yrityksessä parisuhde.

Teidän työtätekevien parisuhteet kuulostaa aivan hirveiltä.

Siis jos haluaa, siksi että se on kivaa, tehdä asioita joista toiselle tulee hyvä mieli, niin se ei ole työtä vaan rakkautta. Jos taas tekee niitä asioita jostain muusta syystä, niin se on laskelmointia. Että harrastanpa tässä nyt seksiä vaikka ei yhtään huvita jotta mieheni ei jättäisi minua. Kammottavaa. En todellakaan haluaisi olla parisuhteessa ihmisen kanssa joka haluaisi harrastaa seksiä vaikka toinen ei halua. Enkä haluaisi puolisoni pitkin hampain jättämisen pelossa järjestää jonkun kynttiläillallisen tai kylpyläloman etten vaan jätä sitä. Kammottavaa. Käy sääliksi teitä. 

[/quote]

Halusitko tarkoituksella lukea toisten kirjoitukset väärin? Voit korvata sanan työ vaikka sanalla rakkaus, jos se sinua helpottaa ymmärtämään asian.

Pointtina on se, että varsinkin pitkässä parisuhteessa joutuu tekemään myös asioita(töitä), joita ei haluaisi, mutta tekee ne, koska rakastaa toista ja tietää, että toinen tekisi saman sinulle. Enkä nyt tarkoita mitään rakkauden huumassa kesäaamuna toisen heittämistä autolla töihin, vaan sitä kun vapaapäivänä heräät kello 6.00 putsaamaan autoa ja viemään vaimoa töihin 20 asteen pakkasessa tai kun kesken elokuvan keittiöstä kuuluu "kulta, viititkö käydä hakemassa kaupasta maitoa?".

[/quote]

Kammottavaa. Sinä joudut tekemään asioita joita et halua tehdä. Ihan oikeesti, onko se sen arvoista?

[/quote]

Sinäkö et ollenkaan ota kumppaniasi huomioon vaan teet just niinkuin itse haluat? Ei kai sellaista kukaan jaksa kauaa katella. Sama kai se on silloin olla yksin, jos toisen vuoksi ei ole valmis tekemään yhtään mitään, kun mua ei huvita.

[/quote]

En ole tuo, ketä lainaat, mutta ainakin minä teen parisuhteessa juuri niin kuin haluan. Ja se mitä haluan on jakaa elämäni vaimoni kanssa. Miksi muuten olisinkaan naimisissa?

[/quote]

Etkö tosiaan koe uhraukseksi tai työksi, jos viet vaimosi töihin :O

[/quote]

Jos kokisin, en tekisi sitä. Vien, koska haluan tehdä niin.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2015 klo 12:31"]

Minusta on aika kammottavaa, että joillekin ihmisille esim. toisen huomioon ottaminen vaatii ihan tietoisen päätöksen, että hoidanpa tässä nyt parisuhdettani. Joillekin se toisen huomioon ottaminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. 

[/quote]

Eikö olekin aika yllättävää, että me ihmiset olemme erilaisia?? Kaikki eivät ole niin kuin sinä. Kammottavaa, eikö?

Ja tilanteet voi muuttua. Minä otan puolisoni pääsääntöisesti huomioon ihan luonnostaan, mutta on aikoja, jolloin joudun itselleni muistuttamaan, että nyt täytyy puolisoa huomioida enemmän. Näin vaikka silloin, kun työelämä on hektistä ja kotiarjessakin on jotain normaalista poikkeavaa. Silloin voi olla tilanteita, että helposti jättää sen toisen huomioimisen liian vähälle ja joutuu itselleen muistuttamaan asiasta.