Millaiset naiset valitsevat huonoja miehiä?
Olen eronnut kahdesta avoliitosta ja yhdestä avioliitosta. Nyt olen elänyt toisessa avioliitossani kymmenen vuotta. Missään suhteessani mies ei laistanut vastuustaan, vaan hän on hoitanut hommansa aikuismaisesti ja asiallisesti. Eron hetkilläkin jutut on saatu sovittua yhteisymmärryksessä, vaikka tunteet ovat olleet pinnassa. Myös suhteiden jälkeen miehet ovat kyselleet sen verran perääni, että ovat varmistuneet, että pääsen jaloilleni.
Tämän foorumin naisilla kuitenkin riittää surkeita äijänkuvatuksia. Millaisia te huonoja äijiä valitsevat naiset itse olette? Mikä saa teidät valitsemaan miehen, jolta puuttuu tunnetaidot ja vastuunkanto? Baareistako te miehiä kotiinne raahaatte tuhannen päissään ja sitten vain alatte olla yhdessä vai mikä teidän huonot miehenne selittää?
Kommentit (49)
En alitajuisesti halunnut olla parisuhteessa, joten valitsin miehiä, joiden kanssa tiesin vakaan suhteen rakentamisen olevan mahdotonta.
No minulla ainakin on nelikymppiseksi mennessä ollut vain muutamia miehiä tarjolla, joten olen käytännössä huolinut kaikki. Useimpien kanssa ei ole johtanut edes avoliittoon. Yksikään ei ole osoittautunut lopulta niin fiksuksi kuin aluksi kuvittelin, joidenkin todellisen karvan paljastumiseen meni useampi vuosi.
Jostain syystä jokaisessa vakituisessa suhteessa törmään henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan, ja niidenkin esilletuloon on mennyt vuosia useimmiten. En sano aina, koska olen kerran seurustellut sellaisenkin kanssa, josta ilmeni varsin äkkiä se vaarallisuus humalassa, toisissa taas ilmeni jopa selvinpäin usean yhteisen vuoden asumisen jälkeen (näitäkin on useampi).
Ollessani näyttämässä pahoinpitelyn jälkiä terveydenhoitajalle, tämä totesi että näinhän se on tavallista, ne jotka ovat lapsena katselleet väkivaltaa kotonaan ajautuvat usein samaan kohtaloon aikuisena.
Hassua, mutta näinhän se sitten näytti käyvän. Itse en ole kertonut asioista kenellekään, mutta nähtävästi lapsuudenperheeni asiat ovat yleistä tietoa.
Jos olisin vaatinut jonkinlaista tasoa olisin neitsyt varmasti nyt nelivitosenakin. Nyt pysyttelen yksin, enää en uhmaa kohtaloani.
Baarista ei ole yhtään seurustelukumppania löytynyt, minua eivät miehet siellä lähesty.
Mikä on hyvä mies?? Mun mies on hyvässä työssä, fiksu, ok näköinen, kiltti, hellä sydäminen, sosiaalinen ja hyvätapainen. Mä vaan olen liian villi ja vaativa, että me ei pärjätä.
Mun mies on vaan valinnu väärän vaimon.
Millaiset naiset joutuvat eroamaan kenestäkään ja varsinkaan avioliitosta?
Ei sulla ole varaa arvostella ketään.
Eikös nämä parhaat 10%:ia miehistä pyöritä panorinkeleita, missä on siis useampikin nainen yhdelle miehelle. Sit naiset tulee valittamaan että taas se mies otti ja petti. Eipä hätää, kohta on taas uudet paukut putkessa, ja tilanne toistuu useitakin kertoja. Keskitasoiset ja alemman tason miehet jäävät ihmettelemään mikseivät kelpaa.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 13:04"]Miten se otetaan, kun ei se missään vaiheessa näyttänyt sellainen olevan otettavissa? Minä ainakin yritin niitä arempia ja välttelin naistenmiestyyppiä, joita ei tosin niitäkään ympärillä pyörinyt, mutta silti tuli turpiin.[/quote]
Samalla tavalla kuin miehet iskevät naisia. Menet juttelemaan, keksit viihdyttävää juttua, kutsut miehen johonkin kiinnostavaan puuhaan, jonka ohessa viettelet miehen.
Eivät kaikki arat tai muuten vetäytyvät miehet ole kunnollisia. Heissä on paljon ongelmaisia. Mutta suuremmalla todennäköisyydellä siitä porukasta löytää rauhallisen ja luotettavan kunnon miehen kuin hyväsupliikkisista pelimiehistä.
Sen jälkeen kun on aiemmassa pitkässä suhteessa petetty törkeästi ja biologinen kello tikittää. Minulle ja Madeleinelle kävi näin.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 11:31"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 16:38"]
Valitettavasti monen naisen kriteerit on:
- Se katsoi mua
- Se on ihan ok näköinen
[/quote]
- Se läpäisi "testit", eli sillä oli rohkeutta vietellä vastahakoinen (tai sellaista pelin vuoksi teeskentelevä) nainen seksiin, eikä mikään nyhverövässykkä.
Usein ne kunnollisemmat miehet ovat pidättyvämpiä ja varauksellisempia itsekin. Jos nainen heittytyy leikkimään vaikeastitavoiteltavaa, joka pitää ostaa loputtomalla huomiolla ja lepertelyllä, kunnon mies jättää pelin kesken. Ei hankalista naisista saa mukavaa ja järkeävä kumppania elämää jakamaan.
[/quote]
Ei naiset iski. Jokainen pidempi suhteeni on alkanut niin että on tosissaan yritetty iskeä.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:42"]
kun odotan ja vaadin miehen olemaan se kunnon mies heti lähdössä, kuten kuvailit niin sellaista ei löydy.
Näin.
Siksi niitä ei löydy, kun naiset eivät sellaisia edes etsi. Se "ihana renttu" jolla on tummat silmät ja punaiset luottotiedot on jollain jännällä tavalla kiihottavampi.
Kyllähän se niin on, että vanhempien malli vaikuttaa. Oma isäni oli alkoholisti ja yllätys yllätys ensimmäinen mieheni oli alkoholisti. Miettikää myös tätä kun pysytte yhdessä lasten takia.
Toisaalta hyviä miehiä on tarjolla ihan älyttömän vähän ja minäkin olen ollut sinkkuna vuosia kun ei vaan löydy. Ja sitten haukutaan ja selitetään että et löydä miestä kun olet liian nirso. Niinpä.
Jos en olisi kelpuuttanut yhtä alkoholistia ja yhtä mielenterveystaustaista niin olisi ollut sinkkuna koko ikäni. Nykyään olen kuuma puuma, enkä etsi enää suhdetta, kun on lapsetkin tehty.
No mä annan pakit niille kunnon miehille. Kai se jotain ylikorostunutta hoivaviettiä on, että pitää etsiä se mahdollisimman luuseri.
Juu, olen nykyään omasta tahdostani yksin.
Minä valitsin itselleni samanlaisen miehen kuin oli suhde isään. Ei sitä silloin nuorena pystynyt tätä asiaa näkemään. Olin tottunut siihen että miehen kuuluu olla paheksuva, synkkä ja etäinen läsnäolo elämässä ja sellaisen miehen hommasin myös aviomiehekseni.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:29"]Hätäisyyttä veikkaan.[/quote]
Minä veikkaan silkkaa tyhmyyttä. Kaikki parisuhteet eivät onnistu ja jotkut miehet ovat lipeviä näyttelijöitä, jotka onnistuvat ensin huijaamaan naista, mutta yleensä ottaen miehestä näkee hyvin nopeasti, millainen hän on laatuaan.
Kun ottaa miehen...
-joka ei puhu pahaa muista
-joka etsii ongelmiin ratkaisuja eikä syyllisiä
-joka antaa tunteenpurkauksien mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos
-joka kunnioittaa itseään ja vaatii itselleen kunnioitusta
-joka hoitaa yhteistä arkea niissä rajoissa kuin on YHTEISESTI sovittu (naisen toiveet eivät tarkoita samaa kuin yhteinen sopiminen)
...niin saa kumppanin, jonka kanssa asiat sujuvat, vaikka suhde eroon päättyisikin.
[/quote]
Juurikin noin...
Valitettavasti monen naisen kriteerit on:
- Se katsoi mua
- Se on ihan ok näköinen
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 03:45"]
Heidit välillä valitsee mutta elämä muuttuu paremmaksi vähitellen.
[/quote]
Onko etunimihullu muuttanut taktiikkaa?
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 19:43"]
Kyse täytyykin olla ennemmin koetusta isäsuhteesta kuin isästä sinänsä. Samojen vanhempien lapsilla ei ole samat vanhemmat :-).
[/quote]
No kyllä se isä voi olla ihan konkreettisestikin erilainen eri lapsille. Toista rakastaa ja toista jotenkin karsastaa. Minä olin huomiotaherättävän ruma lapsi ja sisar oli ja on uskomattoman suloinen, häntä ihasteli koko suku. Uskon että tällä oli ihan konreettisia eikä vain koettuja seurauksia.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 22:09"]Miksi olet itse eronnut kolmesti, jos sinulla on taito löytää aina hyvä mies?[/quote]
Eihän hyvä mies tarkoita sitä, että liitto onnistuisi.
Mä oon nelikymppinen ja mulla on ollut yks huono mies. Nuoruuden hairahdus, josta syntyi myös ainoa lapseni.
Mulla oli huonot kotiolot: alkoholismia, seksuaalista ahdistelua äidin miespuolisten ryyppykavereiden taholta ja väkivaltaa näin melkein päivittäin ym. Lisäksi äitini lemppas mut pois kotoa alaikäisenä kun lapsilisät loppu ja oisin halunnut mennä lukioon. Kyllä mä luulen, että näillä asioilla on aika suuri merkitys mun elämälle.
Mä en varsinaisesti olisi halunnut huonoa miestä, en vaan tiennyt minkälaisia ovat kunnon miehet. Olin niin mahdottoman lapsellinen ja jopa pitkään uskottelin itselleni että mieheni hyviin puoliin kuuluu se, ettei se lyö mua.
Henkistä väkivaltaa mies käytti senkin edestä, petti, juopotteli, käytti huumeita ja lopuksi hakkas mut kerran. Mä ilmeisesti tarvin sen ainoan turpiinsaanniin ennenkuin tajusin lähteä.
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 01:13"]Mä en varsinaisesti olisi halunnut huonoa miestä, en vaan tiennyt minkälaisia ovat kunnon miehet.[/quote]
Me ollaan ihan samanlaisia kuin kunnon naiset. Kai heitä tunnet?
[quote author="MieZ" time="21.01.2015 klo 01:20"]
[quote author="Vierailija" time="21.01.2015 klo 01:13"]Mä en varsinaisesti olisi halunnut huonoa miestä, en vaan tiennyt minkälaisia ovat kunnon miehet.[/quote]
Me ollaan ihan samanlaisia kuin kunnon naiset. Kai heitä tunnet?
[/quote]
No jos täysi-ikäiseksi asti on nähnyt elämässään vaan juoppoja ja narkkaavia miehenkuvatuksia, sitä rupeaa pitämään sellaista jotenkin normaalina.
[quote author="Vierailija" time="20.01.2015 klo 15:42"]
Näin.
Oletteko te itse näiden miesten arvoisia? Fiksut miehet etsivät itselleen fiksuja naisia. Jos itse on kyräilevä ja muista pahaa puhuva kielteinen ihminen, niin se karkottaa fiksut miehet nopeasti.