Tajuatko, että mikään hyvä elämässäsi ei ole omaa ansiotasi?

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei ole kukaan koskaan mitään ilmaiseksi antanut tai auttanut. Itse olen saanut taistella joka asian mitä minulla on (ei ole paljoa hyvää elämässä siltikään). Että haistapa aloittaja tuhnu.

Aika jännä jos sitten olet mielestäsi saanut maailmankaikkeudelta ihan yhtä paljon lahjoja, kuin muut? Vai mitä sä ajattelisit siitä, jos joku todella hyvissä oloissa kasvanut ja tasapainoisten aikuisten ja ympäristön keskellä elänyt arvostelee sun tilannettasi, että olet aika kiukkuisen ja negatiivisen kuuloinen?

Ap

Minä olen osa maailmankaikkeutta, joten ei pidä paikkaansa. En voi heittäytyä vastuuttomaksi.

… ja seuraavaksi sanoisi, että tuo ei ole ok, ryhdypäs nyt säteilemään ympärillesi kaikkea hyvää?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minä olen osa maailmankaikkeutta, joten ei pidä paikkaansa. En voi heittäytyä vastuuttomaksi.

Otatko vastuullesi siis sen, että miljoonia syntyy slummeihin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo se on aika mittava lahja maailmankaikkeudelta ainakin isoimmalle osalle, että syntyy Suomeen, eikä esim. kalkuttalaiseen slummiin tmv.

Ap

Ei tuo ole yksiselitteisesti lahja, tuurista puhumattakaan. Vanhempani ja esivanhempani, jne ovat tehneet kovasti työtä sen eteen että olen syntynyt tällaiseen maahan. Kalkuttalaisen esivanhemmat eivät ole, vaikka esimerkiksi ilmastolliset olosuhteet ovat heillä paremmat. Kyseessä on siis edellisten sukupolvien valinnat ja teot.

Tietenkin voit saivarrella sillä että mitä jos en olisikaan syntynyt suomalaisille vanhemmille vaan juuri sinne Kalkuttan slummiin. Tuo on kuitenkin hyödytöntä. Minä olen vanhempieni ja esivanhempieni tuote. Jos he olisivat vaikuttaneet Kalkutassa, niin siellä elintaso olisi parempi kuin nyky-Suomessa.

Eiköhän Kalkutassa tehdä yhtä paljon töitä kuin täälläkin. 

42:

Minkä takia annat osalle hirveämpää kärsimystä, kuin toisille?

Miksi pidät itsessäsi myös vajeita, joista läheisesi kärsivät?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo se on aika mittava lahja maailmankaikkeudelta ainakin isoimmalle osalle, että syntyy Suomeen, eikä esim. kalkuttalaiseen slummiin tmv.

Ap

Ei tuo ole yksiselitteisesti lahja, tuurista puhumattakaan. Vanhempani ja esivanhempani, jne ovat tehneet kovasti työtä sen eteen että olen syntynyt tällaiseen maahan. Kalkuttalaisen esivanhemmat eivät ole, vaikka esimerkiksi ilmastolliset olosuhteet ovat heillä paremmat. Kyseessä on siis edellisten sukupolvien valinnat ja teot.

Tietenkin voit saivarrella sillä että mitä jos en olisikaan syntynyt suomalaisille vanhemmille vaan juuri sinne Kalkuttan slummiin. Tuo on kuitenkin hyödytöntä. Minä olen vanhempieni ja esivanhempieni tuote. Jos he olisivat vaikuttaneet Kalkutassa, niin siellä elintaso olisi parempi kuin nyky-Suomessa.

Eiköhän Kalkutassa tehdä yhtä paljon töitä kuin täälläkin. 

Ehkä nyt, mutta edelliset sukupolvet ovat perseilleet koska tilanne on mikä on. Samoin koko Intia joka on tuon aikaansaanut.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki hyvä elämässäni on itse tienaamaani.

Ei ole. Sinä olet (oletettavasti) saanut syntyä terveenä Suomeen jossa valtio on tarjonnut sinulle terveyspalveluja jo ennen syntymääsi. Olet lapsena saanut rokotteet, neuvolakäynnit ja hammashoidon maksutta, samoin koulutuksen. Sinulla on ollut mahdollisuus saada lääkkeitä ja hoitoa.

Opiskellessasi olet saanut tukia ja lainatakauksen, ehkä myös edullisen opiskelija-asunnon. Ja tietenkin välttynyt lukukausimaksuilta.

Jos noita yllä luettelemiani asioita ei olisi, niin olisitko tosiaan siinä asemassa jossa nyt olet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo se on aika mittava lahja maailmankaikkeudelta ainakin isoimmalle osalle, että syntyy Suomeen, eikä esim. kalkuttalaiseen slummiin tmv.

Ap

Ei tuo ole yksiselitteisesti lahja, tuurista puhumattakaan. Vanhempani ja esivanhempani, jne ovat tehneet kovasti työtä sen eteen että olen syntynyt tällaiseen maahan. Kalkuttalaisen esivanhemmat eivät ole, vaikka esimerkiksi ilmastolliset olosuhteet ovat heillä paremmat. Kyseessä on siis edellisten sukupolvien valinnat ja teot.

Tietenkin voit saivarrella sillä että mitä jos en olisikaan syntynyt suomalaisille vanhemmille vaan juuri sinne Kalkuttan slummiin. Tuo on kuitenkin hyödytöntä. Minä olen vanhempieni ja esivanhempieni tuote. Jos he olisivat vaikuttaneet Kalkutassa, niin siellä elintaso olisi parempi kuin nyky-Suomessa.

Eiköhän Kalkutassa tehdä yhtä paljon töitä kuin täälläkin. 

Ehkä nyt, mutta edelliset sukupolvet ovat perseilleet koska tilanne on mikä on. Samoin koko Intia joka on tuon aikaansaanut.

Niin, koska heiltä on puuttunut tiettyjä lahjoja ihmisinä, joita maailmankaikkeus antaa meille.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen osa maailmankaikkeutta, joten ei pidä paikkaansa. En voi heittäytyä vastuuttomaksi.

Otatko vastuullesi siis sen, että miljoonia syntyy slummeihin?

Ap

En ota. Otan vastuulleni sen verran, mikä on yhdelle ihmiselle kohtuullista.

Vierailija kirjoitti:

35:

Anteeksi vaan, mutta nimenomaan se esimerkkisi, että kultalusikka suussa syntyneen elämä menee prziilleem vahvistaa sen, että saamisemme ovat lahjaa, ei omaa ansiotamme. Miksi sellaisen elämä menisi perziilleen, jos se olisi hänen valintansa? Kerro meille.

Kysymys ei ole valinnoista. Se on ERI ASIA, kuin se, ettei tekisi valintoja. Totta kai valintoja tehdään. Mutta vain lahjojen antamissa rajoissa siis et voi valita kehittää sellaista, mitä et ole ensin saanut lahjana.

Ap

Meinaat, että ihmiset ajatuu vaikkapa alkoholisteiksi "maailmankaikkeuden lahjan" takia, ihan ilman omaa syytään? Ihan sattumalta jotkut valitsevat naisia pahoinpiteleviä ja pettäviä jännämiehiä ja samoilla geeneillä varustetut siskonsa valitsevat viisaasti hyviä ja kunnollisia miehiä?

Mietipå ap vielä kertaalleen. Tuo sinun mussutuksesi on pahimman luokan determinismiä. Mitään ei kannata itse yrittää ja ponnistella, koska "joku siellä" on jo syntymässämme päättänyt asiat puolestamme.

Jokainen järkevästi ajatteleva tajuaa vähänkin ympäristöä tarkastellessaan, että noin se ei oikeasti ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo se on aika mittava lahja maailmankaikkeudelta ainakin isoimmalle osalle, että syntyy Suomeen, eikä esim. kalkuttalaiseen slummiin tmv.

Ap

Ei tuo ole yksiselitteisesti lahja, tuurista puhumattakaan. Vanhempani ja esivanhempani, jne ovat tehneet kovasti työtä sen eteen että olen syntynyt tällaiseen maahan. Kalkuttalaisen esivanhemmat eivät ole, vaikka esimerkiksi ilmastolliset olosuhteet ovat heillä paremmat. Kyseessä on siis edellisten sukupolvien valinnat ja teot.

Tietenkin voit saivarrella sillä että mitä jos en olisikaan syntynyt suomalaisille vanhemmille vaan juuri sinne Kalkuttan slummiin. Tuo on kuitenkin hyödytöntä. Minä olen vanhempieni ja esivanhempieni tuote. Jos he olisivat vaikuttaneet Kalkutassa, niin siellä elintaso olisi parempi kuin nyky-Suomessa.

Ilmastolliset olosuhteet eivät todellakaan ole Intiassa yhtään sen paremmat kuin täälläkään, ainoastaan erilaisia. Suomessa on pitkät ja kylmät talvet, mutta Intiassa on trooppisen alueen ongelmat eli myrskyjä, tulvia, maanjäristyksiä, rankkasateita jne. aivan eri mittakaavassa kuin täällä.

Mutta köyhistä oloista hyvään elämään ponnistaneilla on lahjana saatu sellainen luonne ja äly joka sen mahdollistaa.

Kultalusikka suussa synttyneellä saattaa taas olla lahjana saatu sellainen luonne, äly, rajoite, kunnianhimon puute, jne. Joka rajoittaa tai vaikuttaa siihen, että elämä menee perzeelleen.

Olin kerran kaverini kanssa menossa hotelliin ja jonotin autossani parkkipaikkaa. Edessä oli muita jo aiemmin tulleita autoja. Jonkin aikaa jonossa oltuamme kaverini tiuskaisi, että mitä ihmettä odotan. Sanoin, että tietenkin vapaata paikkaa kunhan muut ensin menevät edestä. Kaverini alkoi huutaa kuinka tyhmä olin, miksi en mennyt muiden ohi kun tuollakin on tyhjä paikka. Olin aivan ihmeissäni, enhän nyt voinut kylmästi kiilata sinne kun olin tullut jälkeen. Kaverini sanoi, että ei hän ainakaan koskaan mitään sellaista ajattele vaan menee siihen missä on vapaata.

Ei pitäisi minunkaan ajatella muita. Niinpä.

Minä olen "lahjana" saanut sellaisen luonteen, että yritän tehdä asioita oikein ja en aseta itseäni aina ensin.

Kaverini taas on saanut "lahjana" luonteen, jossa oma etu on tärkein ja muita ei kannata ajatella.

Eiköhän näissä menestymisjutuissakin pitkälle ole kiinni ihmisen luonteesta, kovanahkaisuudesta, kunnianhimosta jne.

Toisille ne on annettu jo syntymälahjana, toisille on kova työ kouluttaa itseään kovemmaksi kuin on, tuskin koskaan pääsee kuitenkaan sille toisen tasolle, tuskin edes jokainen haluaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

35:

Anteeksi vaan, mutta nimenomaan se esimerkkisi, että kultalusikka suussa syntyneen elämä menee prziilleem vahvistaa sen, että saamisemme ovat lahjaa, ei omaa ansiotamme. Miksi sellaisen elämä menisi perziilleen, jos se olisi hänen valintansa? Kerro meille.

Kysymys ei ole valinnoista. Se on ERI ASIA, kuin se, ettei tekisi valintoja. Totta kai valintoja tehdään. Mutta vain lahjojen antamissa rajoissa siis et voi valita kehittää sellaista, mitä et ole ensin saanut lahjana.

Ap

Meinaat, että ihmiset ajatuu vaikkapa alkoholisteiksi "maailmankaikkeuden lahjan" takia, ihan ilman omaa syytään? Ihan sattumalta jotkut valitsevat naisia pahoinpiteleviä ja pettäviä jännämiehiä ja samoilla geeneillä varustetut siskonsa valitsevat viisaasti hyviä ja kunnollisia miehiä?

Mietipå ap vielä kertaalleen. Tuo sinun mussutuksesi on pahimman luokan determinismiä. Mitään ei kannata itse yrittää ja ponnistella, koska "joku siellä" on jo syntymässämme päättänyt asiat puolestamme.

Jokainen järkevästi ajatteleva tajuaa vähänkin ympäristöä tarkastellessaan, että noin se ei oikeasti ole.

Ei kukaan ajattele niin että "nyt päätän olla tyhmä ja ottaa huonon miehen" vaan kyllä jokainen haluaa löytää hyvän. Ja valitettavasti sulhasvalinnan onnistumisen saa tietää vasta kun suhdetta on jatkunut jo pidemmän aikaa. Osalla käy tuuri, osalla ei.

Ja hyväkin mies voi muuttua huonoksi. Onko sekin sinun mielestäsi naisen vika, kun ei osannut ennustaa että miehestä kuoriutuu 15 vuoden päästä juoppo lastenhakkaaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

35:

Anteeksi vaan, mutta nimenomaan se esimerkkisi, että kultalusikka suussa syntyneen elämä menee prziilleem vahvistaa sen, että saamisemme ovat lahjaa, ei omaa ansiotamme. Miksi sellaisen elämä menisi perziilleen, jos se olisi hänen valintansa? Kerro meille.

Kysymys ei ole valinnoista. Se on ERI ASIA, kuin se, ettei tekisi valintoja. Totta kai valintoja tehdään. Mutta vain lahjojen antamissa rajoissa siis et voi valita kehittää sellaista, mitä et ole ensin saanut lahjana.

Ap

Meinaat, että ihmiset ajatuu vaikkapa alkoholisteiksi "maailmankaikkeuden lahjan" takia, ihan ilman omaa syytään? Ihan sattumalta jotkut valitsevat naisia pahoinpiteleviä ja pettäviä jännämiehiä ja samoilla geeneillä varustetut siskonsa valitsevat viisaasti hyviä ja kunnollisia miehiä?

Mietipå ap vielä kertaalleen. Tuo sinun mussutuksesi on pahimman luokan determinismiä. Mitään ei kannata itse yrittää ja ponnistella, koska "joku siellä" on jo syntymässämme päättänyt asiat puolestamme.

Jokainen järkevästi ajatteleva tajuaa vähänkin ympäristöä tarkastellessaan, että noin se ei oikeasti ole.

Minä käsitän hyvin mitä aloittaja tarkoittaa. Olen pitkälti samaa mieltä.

Sinä et käsitä, tämä on juuri usein näissä keskusteluissa näin.

Kääntäisin tuon toisinpäin. Vaikka olemassaoleva "hyvä" ei olisi juuri sinun luomaasi, niin jotain toiminnassasi on tuonut sen elämääsi. Toisin sanoen "hyvä" on saavutettu omilla teoilla ja saavutuksilla.

Mietin samoja kysymyksiä kun kerran tuntui etten ole saavuttanut mitään. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kaikki elämässäni oleva on jo saavutettu ja jollain tapaa omaa ansiotani. Ilman omaa toimintaani täällä ei olisi kaappeja täynnä ruokaa ja vessassa pehmeää paperia. Täällä ei olisi hyrisevää tyytyväistä kissaa täysine ruokakippoineen ja lempileluineen. En asuisi ostamassani asunnossa. En olisi työssäni, jonka sain koska hain sitä ja tulin valituksi. En työskentelisi alalla jolta valmistuin, koska opiskelin sitä sen jälkeen kun tulin hyväksytyksi sinne hakemisen ja alan valinnan jälkeen. En kirjoittaisi edes tätä viestiä ostamallani läppärillä, eikä vieressäni olisi kahvia jonka juuri keitin.

Tietysti monet muutkin asiat ovat myötävaikuttaneet kaikkien noiden toteentulemiseen. Viime kädessä kuitenkaan mitään noista (hoidetut päivittäisostokset, tyytyväinen kissa, omistusasunto, työpaikka, tutkinto, läppäri, tuore kahvi...) ei olisi omassa elämässäni ilman omaa panostusta. Toisin sanoen on tietysti jonkun muun ansiota on että kahvia on ylipäätään olemassa, kasvatettuna, poimittuna, paahdettuna, pakattuna, ja supermarketin hyllyllä, mutta minun ansiotani että vieressäni oleva kupillinen on juuri nyt osa elämääni. Yritän katsoa elämää tältä kannalta ja olla kiitollinen asioista jotka ovat nyt ja hetkessä.

Monet ihmisen valinnat ovat kiinni hänen historiastaan ja kokemuksistaan jo lapsena. Ja monesta muusta seikasta.

"Huonon miehen" valinneet tosiaankaan eivät tee valintaansa tahallaan tai tyhmyyttään.

"Hyvän miehen" valinneet eivät ole esimerkki omasta viisaudesta tai hyvästä taidosta valita.

Toisille ihmisille sopii hyvin järkiliitto, perustuen rahaan, statukseen, ulkonäköön jne. Joku kipinä, vetovoima tai rakkaus ei ole niin tärkeää.

Toisille taas ensin tulee rakkaus, kipinä, vetovoima, ajatusmaailma jne. Ei voi kuvitella tai elää järkeen petustuvassa suhteessa.

Myös on kiinni tuurista, toisille sattuu onnistumaan niin, että kumppani on koko liiton ajan samanlainen joka oli alussakin.

Toisille sattuu niin, että kumppani vuosien varrella muuttuu, jopa joskus sairauden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Kääntäisin tuon toisinpäin. Vaikka olemassaoleva "hyvä" ei olisi juuri sinun luomaasi, niin jotain toiminnassasi on tuonut sen elämääsi. Toisin sanoen "hyvä" on saavutettu omilla teoilla ja saavutuksilla.

Mietin samoja kysymyksiä kun kerran tuntui etten ole saavuttanut mitään. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kaikki elämässäni oleva on jo saavutettu ja jollain tapaa omaa ansiotani. Ilman omaa toimintaani täällä ei olisi kaappeja täynnä ruokaa ja vessassa pehmeää paperia. Täällä ei olisi hyrisevää tyytyväistä kissaa täysine ruokakippoineen ja lempileluineen. En asuisi ostamassani asunnossa. En olisi työssäni, jonka sain koska hain sitä ja tulin valituksi. En työskentelisi alalla jolta valmistuin, koska opiskelin sitä sen jälkeen kun tulin hyväksytyksi sinne hakemisen ja alan valinnan jälkeen. En kirjoittaisi edes tätä viestiä ostamallani läppärillä, eikä vieressäni olisi kahvia jonka juuri keitin.

Tietysti monet muutkin asiat ovat myötävaikuttaneet kaikkien noiden toteentulemiseen. Viime kädessä kuitenkaan mitään noista (hoidetut päivittäisostokset, tyytyväinen kissa, omistusasunto, työpaikka, tutkinto, läppäri, tuore kahvi...) ei olisi omassa elämässäni ilman omaa panostusta. Toisin sanoen on tietysti jonkun muun ansiota on että kahvia on ylipäätään olemassa, kasvatettuna, poimittuna, paahdettuna, pakattuna, ja supermarketin hyllyllä, mutta minun ansiotani että vieressäni oleva kupillinen on juuri nyt osa elämääni. Yritän katsoa elämää tältä kannalta ja olla kiitollinen asioista jotka ovat nyt ja hetkessä.

Mutta ei ole omaa ansiotasi, että sinulla ylipäätään oli mahdollisuus hakea kouluun ja opiskella nykyiseen ammattiisi. Lukukausimaksujen puuttuminen, opintotuki ja tietenkin pohjakoulutus (peruskoulu ja toinen aste) ovat kaikki yhteiskunnalta saatua apua jota ei kukaan ole itse ansainnut.

Vierailija kirjoitti:

Kääntäisin tuon toisinpäin. Vaikka olemassaoleva "hyvä" ei olisi juuri sinun luomaasi, niin jotain toiminnassasi on tuonut sen elämääsi. Toisin sanoen "hyvä" on saavutettu omilla teoilla ja saavutuksilla.

Mietin samoja kysymyksiä kun kerran tuntui etten ole saavuttanut mitään. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kaikki elämässäni oleva on jo saavutettu ja jollain tapaa omaa ansiotani. Ilman omaa toimintaani täällä ei olisi kaappeja täynnä ruokaa ja vessassa pehmeää paperia. Täällä ei olisi hyrisevää tyytyväistä kissaa täysine ruokakippoineen ja lempileluineen. En asuisi ostamassani asunnossa. En olisi työssäni, jonka sain koska hain sitä ja tulin valituksi. En työskentelisi alalla jolta valmistuin, koska opiskelin sitä sen jälkeen kun tulin hyväksytyksi sinne hakemisen ja alan valinnan jälkeen. En kirjoittaisi edes tätä viestiä ostamallani läppärillä, eikä vieressäni olisi kahvia jonka juuri keitin.

Tietysti monet muutkin asiat ovat myötävaikuttaneet kaikkien noiden toteentulemiseen. Viime kädessä kuitenkaan mitään noista (hoidetut päivittäisostokset, tyytyväinen kissa, omistusasunto, työpaikka, tutkinto, läppäri, tuore kahvi...) ei olisi omassa elämässäni ilman omaa panostusta. Toisin sanoen on tietysti jonkun muun ansiota on että kahvia on ylipäätään olemassa, kasvatettuna, poimittuna, paahdettuna, pakattuna, ja supermarketin hyllyllä, mutta minun ansiotani että vieressäni oleva kupillinen on juuri nyt osa elämääni. Yritän katsoa elämää tältä kannalta ja olla kiitollinen asioista jotka ovat nyt ja hetkessä.

Sinulle on lahjaksi annettu senverran älykkyyttä, että olet valittu ja päässyt opiskelemaan, pystynuåyt opiskellut ammattiin, valmistunut ja saanut työpaikan, jossa saat kohtuullista palkkaa.

Sitä kautta olet sitten saanut nyt nuo mainitsemasi olosuhteet

Myös on liikuntakykyä ja älyä, että pystyt itse menemään kauppaan ja valitsemaan tavaroita.

Ylipäätään sinulla on lahjana kyky oman elämäsi hallintaan.

Jos ei oman elämänhallintakykyä ole jostain syystä, ei älyä opiskella, olla työssä tai saada sellaista palkkaa joka mahdollistaa tuonkaltaisen elintason ei sekn ole aina itsestä kiinni.

Olen elänyt sekä ns. normaalin ja keskitasoisen hyvän elämän, että nyt köyhän ja hyvin vähän vaihtoehtoja mahdollistavan elämän.

Ja ole koko ajan ollut sama ihminen.

Ihmisen omiin valintoihin pystyy loppujen lopuksi itse hyvin vähän vaikuttamaan. Koska niin paljon muut, ulkoiset olosuhteet, tapahtumat ja ihmiset, oma terveys, stressitaso, jaksaminen, onko vaikeita asioita vain aivan liikaa ja nopealla aikavälillä, onko tukiverkkoja vai ei ym.

Luulin silloin kun asiat olivat hallinnassa ja hyvin, että näinhän kuuluukin olla, tämähän ja nämä asiathan minulle kuuluvatkin, en ajatellut, että ne muuttuvat toisiksi. Luulin sen hetken tilanteen olevan omaa ansioitani. Heh, minulla oli juuri pari kissaa, kiva, vaöousa rivarinpätkä, auto, kaapit täynnä ruokaa ja ostin pahemmin miettimättä sitä mitä tarvitsin ja halusin.

Mutta elämä on yllättävää, ei tarvinnut kuin parin vuoden ajanjakso ja kaikki muuttui toiseksi.

Toivon, että kaikkien ei tätä tarvitse kokea.

Mutta sen sanon, että nauttikaa niistä lahjoista jonka olette saaneet, älkää pitäkö niitä itsestäänselvyytenä ja teille oikeutettuina ja ainoastaan omin avuin saavutettuina.

Ja varsinkaan ajatelko, että olette siksi parempia kuin muut.