Lue keskustelun säännöt.
Yhtään suomenkielentaitoista virolaista täällä? Mikä on oma arviosi siitä, miksi te onnistutte Pisa-tuloksissa paremmin kuin Suomi?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatimustaso saattaa olla Viron kouluissa kovempi kuin Suomessa. Monissa maissa Pisa-tutkimukseen ei valittu randomluokkia ja -kouluja (kuten meillä), vaan sellaisia, joiden suoritustaso oli huippua. En tiedä, onko tämä koskenut virolaisia kouluja.
Voitte piirtää käyrän Pisa-tulosten ja tietyn asian välille Suomessa. Kun osuus kasvaa, Pisa-tulokset laskee. Samahan se on Ruotsissa, jossa yrittivät huijata Pisa-testeissä jättämällä tietyt alueet testien ulkopuolelle.
Viro ei ole lähtenyt mukaan uusimpiin pedagogisiin hömpötyksiin, eli juurikin tähän konstruktivistiseen pedagogiikkaan, jonka mukaan opettajan opettamat faktat ovat ymmärtämisen este ja oppilaan pitäisi konstruoida oma tietonsa itsenäisen tiedonhaun, erilaisten projektien ja toiminnan kautta. Onhan tuota kokeiltu Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja nyt Suomessa, kaikkialla missä sitä on kokeiltu on Pisa-tulokset romahtaneet.
Suomessa Pipa-kokeisiin osallistujat eivät ole enää yhtä homogeeninen joukko kuin ennen. Erityisoppilaat ovat normaaliluokissa mukana, samoin muuttajat. Linkin takana varissuomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyy varmaan monia joilla on kokemusta molemmasta maasta, mutta löytyykö kokemusta just koulutuksen saralta sitä on vaikea sanoa.
Pisa- testit ja koulutus ei ole musta-valkosta avata. Eikä Pisa-tulokset ole se lopullinen totuus.
Itselläni on kokemusta oppilaana molemmasta kultuurista ja tykkään enemmän Suomalaisesta koulusta ja koulutustavast.
Virossa on aavistuksen verran kovempi taso matematiikassa, kemiassa jne. Viron ysi luokan matikalla pärjää Suomessa helposti lukioon loppuun asti. Mutta samalla opitun soveltaminen ja omatoiminen ajattelu sekä jatko-kehittäminen on Suomessa paremmissa kantimissa.
Itse olen havainnut, että suomalainen tapa kantaa elämässä, työelämässä pidemmälle. Esimerkiksi oma havaitseminen vie pidemmälle kuin pakkosyöttö ja "tee niin kuin sanon" autoriteetti.
Mutta varsinaisia eroja paljon ei ole. Nuoret ovat nuoria niin Suomessa kuin Virossa. Kysymys on ehkä enemmän kultuurista jonka yksi osa koulutus on.
Lapseni on myöskin hetkellä Virolaisessa koulussa ja oppiaineissa ei ole paljon eroa. Ainoa mitä hän ihmettelee on osittainen autoriteetin pakkkosyöttö ilman perusteluja ja useat säännöt jotka eivät suoraan liity kouluun/koulutukseen.
Enemmän "vanhanaikaista" kouluttamista siis. Joku tässä jo ihannoi sitä, mutta mielestäni siitä on pitkä matka opettajalle "ittuiluun" ja anarkiaan. :-) Ja mielestäni se ei ole tekijä Pisa- tuloksissa.
Voin kertoa, että Virossa työelämässä tämä vanhanaikainen koulutus on enemmänkin miinus kuin yrityksen voimavara kehityksessä.
Virossa menee hyvin ja en oikein näe paljon eroa suomalaisen tai virolaisen työntekijän välillä, mutta myös lehdistön kuva IT Virosta ja kehityksen ihmemaasta ei vastaa mielestäni todellisuutta. Viro tulee menestymään samalla tasolla kuin Suomi ja mikä tahansa muu maa Länsi- Euroopassa, mutta ennen täytyy parin sukupolven vaihtua.
Itse näen, että Viron Pisa menestyksen takana on tietenkin korkeatasoinen koulutusmateriaali, ei välttämättä se itse koulutus ja myöskin osittain se homogeenisyys.
Tilastot ovat kuin lyhtypylväitä: ne valaisee vähän, mutta niihin on helppo nojata.
Perhearvo vielä paremmissa kantimissa kuin Suomessa.
Opettajilla ja vanhemmilla on auktoriteettia.
Koulussa keskitytään opettamiseen eikä elämysmatkailuun luokan pahimman häirikön pillin tahdissa.
Ei n e e k e r e i t ä.
Viro on siinä tilanteessa kuin Suomi aikaisemmin. Viro on ylpeä omasta kansallisuudesta eikä myy sitä muille. Siell’ arvostetaan myös koulua toisin kuin Suomessa nykyään. Koulussa opiskellaan, ei vietetä aikaa ja vtuilla opettajille.
Suurin ero Suomen ja Viron koulunjen välillä on koulun arvostus. Suomessa o
sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Viro ei ajaudu samaan tilaan kuin Suomi, että opettajia saa haukkua ja koululaitoksiesta pääsee läpi tekemättä mitään.