Koiranpennun löytäminen mahdotonta

Älä ota pentutehtailijalta. Onko joku tietty rotu kyseessä? Mulla kaksi kaveriperhettä, jitka saivat tänä syksynä helposti koira, vaikka kyseessä oli eka koira ja asunto kerrostalo. Ei ollut ihan supersuoaitut rodut kyseessä.

Mites rescue-koira?

Ei ole yhtä tiettyä rotua valittuna ehdottomaksi, mutta pientä aktiivista koiraa, jolla löytyy turkkia (en tykkää lyhytkarvaisista roduista). Tuntuvat olevan niin suosittuja juuri kyseiset rodut.

Ulkomailta saat helposti ja kasvattajia sieltä löytyy yhtälailla hyviä ja huonoja kuten täältäkin. Mä ymmärrän ettei kaikilla ole osaamista hankkia ulkomailta koiraa. Mutta suosittelen miettimään sitä vaihtoehtoa. Me varasimme juuri pennun ulkomailta. Osaksi siitä syystä koska kyseisessä maassa rodun taso on hyvä, sieltä meidän aiempikin saman rotuinen on hankittu. Toiseksi ei todellakaan kiinnosta asioida enää suomikasvattajien kanssa, korona hurahtanut heillä nuppiin ja pennunostajia kyykytetään ja vaatimuslista kodille pitkä. Olemme jo vuosia hankkineet koiramme ulkomailta. Meille ei ole koskaan ollut merkitystä sillä, missä koira sijaitsee, pääasia että pentu on sellainen mitä etsimme ja jos se on kaukana, se hommataan sieltä kaukaa tänne kotiin. Kun katseen suuntaa ulkomaille, valinnanvaraa on heti paljon koska jostain päin maailmaa löytyy heti pentu tai jollekin toiselle niitä on syntymässä. Ulkomailta ostettaessa kasvattajat ei ole niin hysteerisiä tenttaajia kuin Suomessa, perusesittely ja puhelinkeskustelut riittävät heille. Toki varmasti mielellään ottavat pentuja katsomaan jos viitseliäisyyttä itsellä lähteä. Nykyään on facessa roduille omia ryhmiä, omien maiden sekä maailmanlaajuisia. Siellä on kasvattajia ja heidän pentuilmoituksiaan. Sieltä itsekin olemme aina pentumme löytäneet. Jos tuonti mietityttää, niin soitto Ruokavirastoon. Kerrot mistä maasta olet pentua ostamassa ja he kertovat sinulle mitä vaaditaan tuontiin. Oikeastaan kaikkialta muualta koiran tuonti on hyvin yksinkertaista ja edullista, paitsi Amerikka, Australia, Thaimaa, Kiina ym kaukokohteet sekä esim. Ukraina, se on korkean rabiesriskin maa ja pikkupentua sieltä ei saa Suomeen tuoda, emme ole itsekään noista maista koskaan koiraa ostanut mutta monista Euroopan maista kyllä.

Minä haaveilen koirasta ja tiedostin pennun saamiseen menevän parikin vuotta aikaa, varsinkin kun mietinnässä on aika harvinaiset rodut. Olin varovaisesti yhteydessä molempien rotujen kasvattajiin ja hupsis, molemmilta tuli myöntävä vastaus: seuraavasta pentueesta voitte saada pennun, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla. Eli parin vuoden odotus saattoi muuttua muutamaksi kuukaudeksi! Mikään ei tietysti ole varmaa, mutta tällä hetkellä näyttää varsin hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Älä ota pentutehtailijalta. Onko joku tietty rotu kyseessä? Mulla kaksi kaveriperhettä, jitka saivat tänä syksynä helposti koira, vaikka kyseessä oli eka koira ja asunto kerrostalo. Ei ollut ihan supersuoaitut rodut kyseessä.

Mites rescue-koira?

Pentutehtailijat ei vaadi tokoa tai agilityä....

Onpas muuttuneet ajat, mun koira on 4 v rotukoira, eikä silloin tuollaisia vaadittu, ota aikuinen kodinvaihtaja, varmasti yhtä ihana.

Nyt on kasvattajien markkinat ja vara valita parhaimmat kodit. Koirien etuhan se vaan on.

Kysy tyhmältä moderoijalta .

Vierailija kirjoitti:

Minä haaveilen koirasta ja tiedostin pennun saamiseen menevän parikin vuotta aikaa, varsinkin kun mietinnässä on aika harvinaiset rodut. Olin varovaisesti yhteydessä molempien rotujen kasvattajiin ja hupsis, molemmilta tuli myöntävä vastaus: seuraavasta pentueesta voitte saada pennun, jos kaikki sujuu toivotulla tavalla. Eli parin vuoden odotus saattoi muuttua muutamaksi kuukaudeksi! Mikään ei tietysti ole varmaa, mutta tällä hetkellä näyttää varsin hyvältä.

sullapa on ollu tuuria! itse olen ollut varmaan lähemmäs 100 kasvattajaan yhteydessä ja vastauksen saanut ehkä 5%.

Vierailija kirjoitti:

Onpas muuttuneet ajat, mun koira on 4 v rotukoira, eikä silloin tuollaisia vaadittu, ota aikuinen kodinvaihtaja, varmasti yhtä ihana.

ei niitä aikuisia koiriakaan löydy :/

Kasvattajalle voi toki sanoa olevansa kiinnostunut rallytokosta ja noseworkista ja agilitystä. Se, että riittääkö aika ja kiinnostus sitten myöhemmin, onkin jo ihan sinun oma asia. Kasvattaja ei voi velvoittaa yhtään mihinkään, sillä kun kauppa on tehty ja omistus siirtynyt, kaikki päätösvalta on sinulla. Näyttelyjen kanssa ihan sama juttu. Pätee siis ostettavaan koiraan, ei sijoituskoiraan. Sijoituskoiran omistajuushan säilyy kasvattajalla kunnes sijoitusehdot ovat täyttyneet. Ja jos kasvattaja haluaa viedä koiraa näyttelyyn, turkki on pidettävä näyttelykunnossa.

Älä siis missään nimessä julista, että haluat vain kotikoiran tai lemmikin, näyttelyt tai harrastukset ei kiinnosta. Silloin jäät aina jonossa häntäpäähän, koska niitä näyttelyistä ja harrastuksista kiinnostuneita on kuitenkin aina enemmän kuin pentueeseen syntyy pentuja. Toki itse kannattaa miettiä, onko oikeasti riittävästi aikaa koiralle ja aktiivista rotua ei kannata ottaa sohvaperunaksi masentumaan, vaikka kuinka haluttaisikin koira saada.

Kannattaa katsoa myös Ruotsin Kennelliiton pentusivut Köpahund.se.

Vierailija kirjoitti:

Kasvattajalle voi toki sanoa olevansa kiinnostunut rallytokosta ja noseworkista ja agilitystä. Se, että riittääkö aika ja kiinnostus sitten myöhemmin, onkin jo ihan sinun oma asia. Kasvattaja ei voi velvoittaa yhtään mihinkään, sillä kun kauppa on tehty ja omistus siirtynyt, kaikki päätösvalta on sinulla. Näyttelyjen kanssa ihan sama juttu. Pätee siis ostettavaan koiraan, ei sijoituskoiraan. Sijoituskoiran omistajuushan säilyy kasvattajalla kunnes sijoitusehdot ovat täyttyneet. Ja jos kasvattaja haluaa viedä koiraa näyttelyyn, turkki on pidettävä näyttelykunnossa.

Älä siis missään nimessä julista, että haluat vain kotikoiran tai lemmikin, näyttelyt tai harrastukset ei kiinnosta. Silloin jäät aina jonossa häntäpäähän, koska niitä näyttelyistä ja harrastuksista kiinnostuneita on kuitenkin aina enemmän kuin pentueeseen syntyy pentuja. Toki itse kannattaa miettiä, onko oikeasti riittävästi aikaa koiralle ja aktiivista rotua ei kannata ottaa sohvaperunaksi masentumaan, vaikka kuinka haluttaisikin koira saada.

olen maininnut kiinnotuksena agilityyn ja tokoon ja myös näyttelyihin. muttakun en voi taata mitään yhdellekään kasvattajalle.

"Aina on suuret vaatimukset siihen, että koira varmasti harrastaa jotain (agility, toko, yms) tai että koiraa pitää viesä näyttelyihin."

No valehtele että teet noita vaikka et tekisikään.

No mitä pitäisi taata? Eihän se mitään sido, mitä nyt lupaat. Mitkään erityisehdot tai lupaukset eivät ole juridisesti sitovia, tästä on ennakkotapauksia. Koira rinnastetaan tavaraan kauppatilanteessa ja kasvattaja ei voi asettaa mitään vaatimuksia aikaan omistuksen vaihtumisen jälkeen. Hän voi toki toivoa sitä tai tätä mutta se on pelkkä toive eikä sido millään tavalla ostajaa. Ethän sinä tai kasvattaja tiedä, onko koirasta edes noihin harrastuksiin? Tai mikä tilanne elämässä on siinä vaiheessa. Jos sinulta on vaikka jalka amputoitu, ehkä vähän vaikea vetää agia vaikka kasvattaja kuinka toivoisi...

Voit olla kiinnostunut asiasta (tai esittää olevasi) ja tokihan voit käydä jonkun peruskurssin kokeilemassa, jos vaikka itsekin innostut. Mutta mitään pakkoa ei ole. Kuitenkin kannattaa muistaa, että jos oikeasti ei ole aikaa tai kiinnostusta harrastaa, ei pidä ottaa harrastusrotua, esim. bordercollieta, belggaria, sakua tms. työkoiraa. Ei kasvattajan takia vaan sen koiran itsensä takia.

Jep. Onneksi oma ensikoira tuli hankittua jo 10 vuotta sitten. Ajat olivat silloin kovin toisenlaiset.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on kasvattajien markkinat ja vara valita parhaimmat kodit. Koirien etuhan se vaan on.

Tämä "parhain koti" selviää vasta pikku hiljaa, kuinka monta nuorta koiraa laitetaan kiertoon kun etätyö päättyy, koiralla teiniuhma ja alkuinto laantuu? Päälle vielä talven synkkä ja kostea sää.

Ja sitten kun sen pennun saat, joudut whatsapp-rinkiin jossa pidetään tiiviisti yhteyttä kasvattajaan ja muihin pennun ostaneisiin. On jos jonkinlaista kinkeriä johon on osallistuttava, pentutreffejä ja yhteisiä tapahtumia.

On toki hienoa että voi olla kasvattajaan yhteydessä jos on kysyttävää ja että kasvattaja kyselee silloin tällöin kuulumisia, mutta ei se riitä nykyään alkuunkaan.

Suosittelen vahvasti harkitsemaan sitä kodinvaihtaja/rescue-koiraa!

Edellinen koirani tuli minulle pentuna suomalaisesta kodista...14 vuotta sitten oli valinnanvaraa. Tänä vuonna tilanne olikin ihan eri ja pitkän pohdinnan jälkeen päätin että etsin sopivan kodittoman koiran.

Koko prosessi meni tosi hienosti ja järjestö jonka kautta koira tuli on aivan mahtava kaikin puolin. Rescuekoiria on kaiken ikäisiä eli niitä pentujakin löytyy :) 

Sekä koira että omistaja ovat nyt todella tyytyväisiä elämäänsä!

Asiaan voi tutustua vastuullisten järjestöjen kautta: https://www.responsiblerescue.fi/yhdistykset 

Vaikka pentua on vaikea löytää niin ÄLÄ ihmeessä ota pentutehtailijalta. "Halpa" pentu on sulla viikon, jonka jälkeen se alkaa oksentaa ja ripuloimaan verta. Sitten viet sen eläinlääkäriin ja sulla uppoo satoja euroja surulliseen tilanteeseen mille ei voi mitään. Lopulta sulle jää vain suru jäljelle.