Mies miettii; päivän tapahtumia

Viime yönä nukuin surkean vähän ja mieli oli muutenkin vähän maassa, kun piti lähteä asioille.

Kaupungilla moikkasin jotakin lukiotypykkää, koska hänellä oli tutunnäköinen kirja. Hän pysähtyi ja sitten juttelimme vähän aikaa kouluaineesta ja kirjoista. Keskustelussa ei ollut hirveästi pointtia enkä oikein tiedä miksi aloitin sen, mutta valvomisen aiheuttama sekavuus varmaan vaikutti siihen vähän ja ehkä se oli myös semmoinen yksinäisen ihmisen avunhuuto; halu jakaa jotakin yhdessä.

Sitten juttelin virallisemmissa asioissa keski-ikäisen naisen kanssa, joka tuntui äkkiseltään ihan mukavalta. Siinä tuli tilaisuus vuodattaa omasta elämästä ja tein sen sitten ihan rehellisesti, vaikka lyhyesti. Aina kun tulee tilaisuus purkaa pahaa mieltä, se pitää käyttää. Minusta tuntui melkein kuin nainen olisi pidätellyt kyyneliä tämän lyhyen kertomuksen aikana, mutta ryhdistäytyi sitten pian sen jälkeen. 

Nyt minulle tuli postipaketti, mutta kerkeän hakea sen vasta huomenna. Olisi kiva käydä hakemassa se jonkun sympaattisen seuralaisen kanssa ja kummastella sen sisältöä yhdessä vaikka kahvilassa.