Yliempaattinen luonne? Miten päästä eroon siitä, että pahoittaa mielensä toisten puolensa?
Ihan kun luen puskaradiosta tai uutisista siitä, että jotain tuntematonta on kohdeltu selkeästi huonosti tai väärin, niin tulee paha olo. Vieläkin on paha olo siitä, että oma lapsi menetti satoja euroja tilattuaan osia tietokonekaupasta, joka menikin konkurssiin. Tästäkin on jo monta vuotta. Vieläkin on paha olo siitä, että erässä järjestössä paljastin huijarin, tai huijarin paljastamisesta olen tyytyväinen, mutta siis se, että moni ihminen tuli huijatuksi ennen ja näiden ihmisten paha mieli siitä. Asia on ollut oikeudessa, ei siitä sen enempää. Nyt olen taas tilanteessa, että epäselvyyksiä on erään käytöksessä ja nyt puntaroin miten viedä asia eteenpäin ettei liian moni pahoita mieltään eikä sivulliset kärsi.
Kommentit (9)
Olen ns. Hyvä ihminen™ ja ihanteellinen toimimaan m a t u-keskuksessa.
Tuskin minä sentään yliempaattinen olen, mutta minulla tuli viikonloppuna paha mieli palstalaisten puolesta, kun jonkun vaimo oli ollut ilkeä ja jollain oli mies kuollut yms.
Mulla sama. Sääli on sairautta tässä tapauksessa, ja mieluusti siitä paranisin.
Tuohan on ihan sairasta loukkaantua muiden puolesta vaikka itselle ei ole mitää tapahtunut ellei kyseessä ole pelkkä huomion haku itselle joka on paljastunut monen loukkaantumisen syyksi
Ei tuosta kannata pyrkiä eroon, sillä jos kaikki olisivat yliempaattisia ei olisi esim. sotia.
Ihmisten kannattaisi pyrkiä eroon liian vahvasta egosta.
En minä tätä mitenkään korosta, vaan pidän sisälläni. Mies kuitenkin vaistoaa ja näkee ja kysyy, että mikä nyt taas on hätänä. Ei oikein mitään, ajattelin vaan kissoja sanon (käyn eläinsuojassa tekemässä hoitovuoroja, muuhun toimintaan en siellä tämän luonteeni vuoksi pysty), vaikka tosiasiassa ajattelen sitä, että joku kirjoitti paikallislehteen saamastaan ikävästä kohtelusta. Niiden kissojen olot on sitten asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
En minä tätä mitenkään korosta, vaan pidän sisälläni. Mies kuitenkin vaistoaa ja näkee ja kysyy, että mikä nyt taas on hätänä. Ei oikein mitään, ajattelin vaan kissoja sanon (käyn eläinsuojassa tekemässä hoitovuoroja, muuhun toimintaan en siellä tämän luonteeni vuoksi pysty), vaikka tosiasiassa ajattelen sitä, että joku kirjoitti paikallislehteen saamastaan ikävästä kohtelusta. Niiden kissojen olot on sitten asia erikseen.
Sun mies ja ehkä muut läheiset saa kyllä oudon kuvan sun elämästä, jos "kissojen hoitoapu" vie sut jatkuvasti raiteiltaan. 😅 Joskus se totuus on ihan ok.
Sääli keskittyy siihen mitä pahaa jollekkin ihmiselle on tapahtunut ja näkee ihmisen uhrina. Myötätunto näkee ihmisen parantuneena kaikesta pahasta mitä on tapahtunut. Jos et pysty tuntemaan myötätuntoa kun jollekkin tapahtuu jotain pahaa, sinä olet ensimmäisenä jonossa joka tarvii sinun omaa myötätuntoa.
Olet vain hyvä ihminen. Ymmärrän ongelman, koska itsellä erityisesti eläimiin kohdistuvat kaltoinkohtelut ja vastaavat saavat pään ihan sekaisin. Hirveän paha mieli tulee jos kuulee että joku koira on vaikka jäänyt auton alle tai toinen koira on purrut sitä.