Uusi maitoaltistuskäytäntö?
Mikä on nykyään tämä uusi maitoaltistuskäytäntö, ja löytyykö mistään netistä ihan " virallista" ohjeistusta tästä asiasta?
Altistetaanko siis ne almironit ja soijatkin ennekuin on mahikset neocateen, vai miten tämä nyt menee?
Kommentit (2)
ensin altistetaan lehmänmaidolla (tai siis normaalilla korvikkeella). sen jälkeen saa reseptin digeroituihin (onkohan oikeas sana, tarkoitan esim almiron peptiä tai peptidi tuttelia). MUTTA jos lapsi on jo yli 6 kk, tulee soijapohjainen valmiste kokeilla ensin. Jos tuo digeroitu (eikä soija) käy, saa sitten sen neocaten.
Käytännössä siis ainakin meillä näkyi maito prick-testillä iässä 4 kk. 2 viikkoa myöhemmin altistettiin tuttelilla, ja pieni reaktio sivelystä, hiukan enemmän reaktiota kun 5 ml, ja 10 milliä jo jaloissakin näppyä. saatiin resepti peptidi-tutteli, joka ei sitten enään käynytkään (vaikka oli käynyt iässä 0 kk - 3 kk), uusi resepti almiron peptille joka ok. Jos almiron ei olisi käynyt, olisi jouduttu altistamaan soija, koska tänä aikana lapsi täyttänyt 6 kk.
Toivottavasti nyt muutkin vastaa jos mulla ihan väärä tietoa :-)
Mutta kela ei hyväksy aminohappoisten korvikkeiden korvaavuutta jos digeroituja ja soijapohjaisia korvikkeita ei ole testattu. Eli käytännössä menee juuri niin että ensin altistetaan tutteli, soijapohjainen ja sitten almiron ja lopuksi neocate tai jokin muu vastaava.
Persiistä tuo käytäntö on koska lasta siinä vaan kiusataan. Soijapohjaisia ei tarvitse altistaa jos piriceissä tai rasteissa tulee reaktio.
Terveisin MKE77 joka tällä hetkellä taistelee sairaan lapsen hoitotuesta...