Onko kellään muulla teennäinen äiti?
Tarkoitus ei ole tässä pilkata häntä vaan puhua aidosta ongelmasta. Äitini osaa käyttäytyä suht normaalisti ja aikuisesti ainoastaan omien verisukulaisten seurassa. Heti kun seurueeseen liittyy jonkun uusi kumppaniehdokas, alkaa järjetön esitys ja miellyttämisentarve.
Mun exä sanoi ekan tapaamisen jälkeen että häntä ahdisti suunnattomasti vierailu äitini luona. Muhun äidin käytös vaikuttaa niin että olen koko ajan korostetun vakava jotta se hillitsisi hänen käytöstään. Ja monesti hän sitten vakavoituukin.
Kurjaa kun pitäisi taas jossain vaiheessa viedä uusi kumppaniehdokas näytille ja toivoisin vain normaalia käytöstä. Ylenpalttinen muiden ihmisten viihdyttämis- ja miellyttämishalu ei ole tervettä käytöstä.
Kommentit (35)
Jos äitisi on ujo ja epävarma, minkä hän sille voi? Eiköhän se käytös siitä rauhoitu kun ehtii tutustua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on ujo ja epävarma, minkä hän sille voi? Eiköhän se käytös siitä rauhoitu kun ehtii tutustua paremmin.
Hän ei ole ujo tai epävarma ihminen. Yleisesti ihan normi itsetunnon omaava.
Todella ahdistavaa kun haluaisi olla läheinen jos itse perustaa perheen. Ap
Epävarmuuttaan voi peitellä yliesittämällä tai vetäytymällä. Minkä sitä ihminen luonteelleen voi.
Kaikista teineistä tuntuu tolta.
Kaikkien 17 v vanhemmat on tuollaisia, muttei kenenkään 5-vuotiaan.
Miten se esitys ja miellyttämisenhalu käytännössä ilmenee?
Hanki oikea ongelma! "Yyyyh yyyyyy äiti nolaa mut..." ei ole sellainen!
Miten sitten äitisi pitäisi käyttäytyä normaalisti? Eli mitä pitäisi jättää pois.
Vähän kuulostaa yliampuvalta, että exäsi "ahdistui suunnattomasti" äitisi käytöksestä ensitapaamisella. Kaipa se on jännittävä tilanne kaikille ja myös äidillesi mikä vaikuttaa käytökseen. Ehkä kuitenkin tyly ja epäystävällinen käytös olisi paljon pahempi kuin miellyttämisenhalu. Vai alkoiko äitisi esittää jotain tankotanssia?
Vierailija kirjoitti:
Miten se esitys ja miellyttämisenhalu käytännössä ilmenee?
Se on sellaista todella vaivaannuttavaa käytöstä. Mun ex anoppi oli mua kohtaan mukava, kysyi käytännön asioita kunnioittavalla tavalla, toivotti henkisesti tervetulleeksi ja ymmärsi kuinka ihmisten välissä on tietyt rajat. Siitä näin mitä on normaali.
Mun äiti sekoaa. Yrittää väkisin kehittää yhteyttä kaikkiin ja olla ylihauska. Yhteys ihmisiin on toivottavaa mutta ei asia jota kehitetään jos sitä ei ole. Samoin hauskuus on toivottavaa mutta ei tarvitse yliviihdyttää, se ei ole näille muille miellyttävää.
Teennäinen käytös on kaikella tavalla hyvin raskasta. Ap
Keskity omaan elämään ja tykkää äidistäsi sellasena kuin on. Ei hän varmaan pahaa tarkoita. Ja seuraavalle joka äitiäsi arvostelee tee selväksi, että parempi pitää mölyt mahassa.
Minulla on vähän samanlainen äiti, mutta eri tavalla teennäinen. Nuorempana se otti päähän, mutta vanhempana olen kauhukseni huomannut, että minussa on itse asiassa vähän samoja piirteitä!
Et varmaan ole vielä kovin vanha, eivätkä miesystäväsikään.
Mikä pakko sinne äidille on rajata uutta kumppania? Itsellesihän kumppanin olet ottanut, et äidille et suvulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se esitys ja miellyttämisenhalu käytännössä ilmenee?
Se on sellaista todella vaivaannuttavaa käytöstä. Mun ex anoppi oli mua kohtaan mukava, kysyi käytännön asioita kunnioittavalla tavalla, toivotti henkisesti tervetulleeksi ja ymmärsi kuinka ihmisten välissä on tietyt rajat. Siitä näin mitä on normaali.
Mun äiti sekoaa. Yrittää väkisin kehittää yhteyttä kaikkiin ja olla ylihauska. Yhteys ihmisiin on toivottavaa mutta ei asia jota kehitetään jos sitä ei ole. Samoin hauskuus on toivottavaa mutta ei tarvitse yliviihdyttää, se ei ole näille muille miellyttävää.
Teennäinen käytös on kaikella tavalla hyvin raskasta. Ap
Ehkä sitten voit varoittaa äidistäsi, että ei ole normaali ja sekoaa, jos on pakko näytille viedä.
Hei, mun äiti on samanlainen! Äiti oli aivan valtavan INNOISSAAN ensimmäisestä poikaystävästäni ja oli melkein kuin jokin kolmas pyörä meidän suhteessa. Tuttua juuri tuo, että käytöksellä ei ole mitään rajoja. Tunnistan myös itsessäni tuon, että muutun itse ylivakavaksi, jotta äitini ei villiintyisi entistä pahemmin.
Äitini ei onneksi ole onnistunut toimimaan samalla tavalla nykyisen mieheni kanssa, sillä tämä varsin varhaisessa vaiheessa antoi äitini ymmärtää, että nyt olisi hyvä ottaa rauhallisesti ja perääntyä. Minun sanomiseni eivät äitiini ole koskaan tehonneet millään tapaa.
Vähän huonosti osuvat nämä neuvot joiden mukaan pitää keskittyä omaan elämään ja antaa asian olla. Ettekö kykene tulkitsemaan sitä ristiriitaa joka tästä aiheutuu: tähän asti olenkin tehnyt niin etten suuremmin välitä. Mutta jos perustan perheen, pitää kuitenkin tehdä päätös kuinka läheinen osa äidistäni tulee tätä lapsiperheen elämää. Siten tämä ei ole jotenkin minusta irrallaan oleva asia. Ap
Epävarmuutta ja jännitystä? Sosiaalisten tilanteiden pelkoa? Jos ilmenee vaan uusien ihmisten kanssa. Se näyttää just sellaiselta yliyrittämiseltä. Ja parempi kai ettei ole tyly.
Vierailija kirjoitti:
Vähän huonosti osuvat nämä neuvot joiden mukaan pitää keskittyä omaan elämään ja antaa asian olla. Ettekö kykene tulkitsemaan sitä ristiriitaa joka tästä aiheutuu: tähän asti olenkin tehnyt niin etten suuremmin välitä. Mutta jos perustan perheen, pitää kuitenkin tehdä päätös kuinka läheinen osa äidistäni tulee tätä lapsiperheen elämää. Siten tämä ei ole jotenkin minusta irrallaan oleva asia. Ap
Sinuunhan tämä liittyy eli kukaan ei noiden kerrottujen perusteella edes tiedä mitä äitisi varsinaisesti tekee väärin tapaamisessa. Innoissaan ja jännittää ilmeisesti ainakin. Häpeät häntä ja pidät nolona, se liittyy sinuun ja irtiottoon äidistäsi.
Tämähän voisi olla minusta, jännittäessä aina menen ylikierroksille.
Eli olen ainut? Ap