Lue keskustelun säännöt.
Vieläkö lääkikseen?
12.01.2015 |
Olen 25-vuotias ja olen miettinyt opiskelualan vaihtamista. Jos uran kannalta ajattelee, onko jo liian myöhäistä pyrkiä lääkikseen? Lukiossa en opiskellut luonnontieteitä pakollisia kursseja pidemmälle, joten kaiken sen kemian, fysiikan ja biologian pänttäämiseen menisi varmaan sen verran aikaa, että käytännössä pääsisin pyrkimään vasta ensi keväänä. Voi käydä niinkin, ettei eka kerralla edes onnista. Haaveena olisi erikoistua kardiologiksi.. Tiedän, että olen nuori ja että on siellä varmaan vanhempiakin kuin minä, mutta kuitenkin vaivaa, menikö tämä juna ohi jo. :/ Ehkä eniten kaipaisin tsemppejä. Onko kenelläkään kokemusta tai muuta tietoa?
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 22:00"]
"Hieman ihmettelen tätä sokeaa viivan vetämistä lääkäreillä hyvä työllisyys ja palkka nyt -> Lääkäreillä hyvä työllisyys ja pakkaa aina. Suomessa on tulossa sen tason rakenteellisia muutoksia ja säästöehdotuksia, että en nyt täysin luottaisi tähän uskomukseen. Jo nyt poliitikot ovat väläyttäneet terveydenhuollon yksityistämistä, yleislääkäreiden korvaamista reseptinkirjoitusoikeuden omaavilla sairaanhoitajilla. Jo nyt viimevuonna aloitettiin "Espanjalääkäri"-projekti, jossa eka satsi on kokeiluerä ja kohta tuodaan lisää. Yliopisto on voittanut lääkäriliiton ahneet patut ja ensi vuodesta alkaen Helsingissä avautuu kymmeniä (en muista oliko 20 vai 40) aloituspaikkoja lisää, on vain ajan kysymys koska muutkin yliopistot seuraa perässä."
Taitaisikin olla historiallinen tilanne, jos Suomessa olisi joskus enemmän työttömiä lääkäreitä kuin potilaita. Huulenheitot sikseen, mutta lääkäreille on varmasti tarvetta tulevaisuudessa myös siksi, että väestö vanhenee, raihnastuu ja kaipaa yhä enemmän hoitoa ja lääkitystä, loppu tälle ei ole ihan heti näkyvissä, koska keski-ikä ja eliniän odote kasvanee lähivuosina edelleen. - Jo nyt yhä useampi elää tai voi olettaa elvänsä pidempään, kuin vaikka vain pari vuosikymmentä sitten.
Mutta myös yhä nuorempi ja hyväkuntoisempi kaipaa lääkitystä, uskoakseni siks, että elämme yhä medikalisoituneemmassa ympärsitössä, jossa ihmiset ovat yhä enempi huolissaan omasta hyvinvonnistaan ja terveydestään. - Tämä näkyy, myös kaikenmaailman vaihtoehtoisten hoitomuotojen puskiessa markkinoille. - Lääkäreillä kuitenkin on edelleen lyömätön ase he voivat milloin tahansa vedota kutsumukseensa ja heittäytyä mattyyreiksi ja sanoa, että jollette nosta palkkojamme ja samalla vähennä koulutuspaikkojen määrääkin niin me lopetetaan työt. Kun ala on verraten hyvin järjestäytynyt, ei tarvinne olla peruskoulun päättöttodistusta, niin voi olla helppo uskoa, että prin viikon lääkärilakko saa, jo ihmeitä aikaan tai ainakin epäilemään kuhnehoitojen tehokuutta koululääketieteen, puhumattakaan kardilogian korvaajana. ( AP:n on vasta hakemassa lääkikseen ja hän voi viellä useampaankin kertaan harkita erikoistumisen mahdollisuutta). Ja tietysti voisin huomauttaa siitäkin, että lääkärin työtä on myös suomen rajojen ulkopuolelle. Eli pitkässä juoksussa lienee mahdollista sekin, että vaikka tänä päivänä esimerkiksi itäisessä-Suomessa aiempaa useampi lääkäri on vähä -hoono-suomi, niin tulevaisuudessa saattaa olla suomalainen lääkri, joka muitelee, että niin mitenkäs tämän asian sanois på svenska tai venäjä tai vaikka kiinaksi tai espanjaksi. - - Toki on niin, että lääkäreillä ei ehkä parinkymmenen vuoden päästä ole aivan yhtä erinomainen työllsyystilanne, kuin vaikkapa nyt tai kymmenen vuotta sitten, julkisella puolella. Mutta sama kohtalo on, myös monella ns. korkeakoulutetulla tohtorilla, puhumattakaan tavallisella maisterilla. - Toki voidaan sanoa, että ammatinvalinta juttu, mutta ei kaikista voi tulla lääkäreitä tai puhelinmyyjiäkään, vaikka molemmilla on varmasti melko hyvin hommia, myös tulevaisuudessa, vaikka käytettävä tekniikka siinä välissä ja tukena muuttuukin.
[/quote] hullut ainakin lisääntyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä mnä aina jaksan ihmetellä kun lukiossa jotkut ei ota syventäviä fy-ke-bi ja ovat lääkikseen menossa. Vai tuleeko se ahaa elämys viimeisenä lukiovuotena.
Tiedän kyllä monia, jotka ovat aloittaneet lääkkiksessä selvästi yli 30-vuotiaina, joten et suinkaan ole liian vanha.
Sen verran tiedän, että valmennuskursseja lääkikseen alkaa vielä nyt talvellakin, joilla siis käydään koko fykebi-oppimäärä alusta loppuun. Ja ovat tietysti rytmitettyjä niin, että kaikki on opiskeltu pääsykokeeseen mennessä. :) Töitä se toki vaatii varmasti paljon!
Jos se on haaveesi, niin kokeile ihmeessä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei! Oletko tosissasi? Hitsi kun asun juuri nyt ulkomailla ja palaan Suomeen vasta kesän aikana... Tarkoitus olisi täällä alkaa käydä noita kursseja itsekseni läpi. No, on paremmalla pohjalla sitten ainakin jos ensi vuonna osallistun tuollaiselle kurssille. :)
Ap
Mä oon kohta nelkyt ja ajattelin hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vataan nyt vain erinomaisen yksinkertaisesti, tietämättä taustaasi tarkemmin. Kuten itse kirjoitit lääkiksessä opiskelee ja aloittaa opinnot suomessa vuosittain paljon, hyvin paljon sinua vanhempiakin. Ja jos ajattelee vaikka niin, että pääsisit opiskelemaan vaikka vasta parin yrityksen jälkeen noin 28 vuotiaana. opiskelet seuraavat 7 -vuotta olet 35 -vuotias et vielä erikoislääkäri, mutta lääketieteen lisensiaatti, joka voi toimia laillistettuna lääkärinä vielä hyvinkin 30 vuotta. - Erikoislääkärinäkin, kardiologina hyvinkin neljännesvuosisadan, jos ajattelemme niin että erikoistut perustutkinnon jälkeen seuraavat viisivuotta, jotta saavutat erikoslääkärin pätevyyden. Sydäntauteihin (kardiologeilla) on sekin hyvä puoli, että en usko, että niitä on liian monta Suomessa parinkymmenen vuoden päästäkään. Ja, tai ainakin "vain" lääkäreillä riittää töitä tulevaisuudessakin. - Tosin kuin monella muulla yliopistosta/ korkeakoulusta valmistuneella. Ja palkkakaan tuskin on vaikka vain sairaalassa tai yleiisemmin terveydenhuoltosektorilla toimivien heikoimmasta päästä.
On kai myös verkossa toimivia valmennuskursseja?
Itse lähdin valmistautumaan pääsykokeisiin kun olin 27v ja koulun alkaessa olin 29v. Valmistun siis kun olen 35v. Erikoistumaankin voisin vielä lähteä iän puolesta, mutta en tiedä kiinnostaako mikään ala niin paljon että olisin valmis siihen rumbaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 19:34"]
Voi ei! Oletko tosissasi? Hitsi kun asun juuri nyt ulkomailla ja palaan Suomeen vasta kesän aikana... Tarkoitus olisi täällä alkaa käydä noita kursseja itsekseni läpi. No, on paremmalla pohjalla sitten ainakin jos ensi vuonna osallistun tuollaiselle kurssille. :)
Ap
[/quote]
Menisin valmennuskurssille. Yksin on vaikea lukea kaikki kemiat ja fysiikat jos pohjaa ei ole. Aloita kurssi vaikka ensi marraskuussa. Siinä on paljon aikaa lukea itse kurssikertojen lisäksi. Kurssi siis marraskuusta toukokuuhun ja samalla luet koko ajan itse. Vielä ei ole liian myöhäistä! Moni on lääkiksessä "alan vaihtaja" tai vasta myöhemmällä iällä sisäänpäässyt. Tsemppiä!
Tiedän useampia, jotka ovat hakeneet sinua vanhempina (päälle kolmikymppisinä, jopa 40 ikävuoden tienoilla) lääkikseen. Onhan siinä silti paljon aikaa työelämässä jäljellä - jos pääsisit sisään vaikka 30-vuotiaana, valmistut 36-vuotiaana ja sitten on vielä kolmisenkymmentä vuotta uraa jäljellä. Hae ihmeessä, et ole liian vanha :) Lääkäreillä minusta myöskin ikä vaikuttaa vähemmän työnsaantiin kuin jossain bisnesmaailmassa, jossa jo kolmikymppinen tuntuu olevan vanhemmanpuoleinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan sinusta lääkäriksi kun et ole ollut yhtään luonnontiede-orienroitunut aiemminkaan? Vaikka lääkärin opinnot ei niitä sinänsä sisällä, tarvitaan ihmisiä joilla on sellaista nopeaa päättely- ja ongelmanratkaisukykyä mitä luonnontieteelliisesti lahjakkaita usein löytyy. Mikä on nykyinen alasi miltä vaihtaisit? Oletko ok vielä 13 vuoden opintojen kanssa? Onko sinulla jo lapsia, jos ei, tahdotko niitä? Nimittäin jos haet 27 (tai 26 jos olet todella alkuvuodesta syntynyt) vuotiaana vuonna 2016 lääkseen olet 33 valmistuessasi lisuriksi, tähän tarvitset vielä vuoden opinnot pätevöityäksesi yleislääkäriksi yksityisellekkin puolelle ja 7 vuoden kardiologikoulutuksen (johon kuuluu tuo eurovaihe osittain). Ollaan puhuttu, että erikoistumisopinnot muuttuisivat pääsykokeellisiksi, eli se 6 vuotta lisuriksi on tehtävä kovasti töitä jos mielii suositulle erikoisalalle.
.
Jos tämänkään jälkeen et lannistu tai alkanut miettimään muita vaihtoehtoja on sinulla selvä kutsumus alalle! Voit käydä Iltalukiossa opiskelemassa makebify-aineita ja täydentää to-tutkintoasi. :)
"Hieman ihmettelen tätä sokeaa viivan vetämistä lääkäreillä hyvä työllisyys ja palkka nyt -> Lääkäreillä hyvä työllisyys ja pakkaa aina. Suomessa on tulossa sen tason rakenteellisia muutoksia ja säästöehdotuksia, että en nyt täysin luottaisi tähän uskomukseen. Jo nyt poliitikot ovat väläyttäneet terveydenhuollon yksityistämistä, yleislääkäreiden korvaamista reseptinkirjoitusoikeuden omaavilla sairaanhoitajilla. Jo nyt viimevuonna aloitettiin "Espanjalääkäri"-projekti, jossa eka satsi on kokeiluerä ja kohta tuodaan lisää. Yliopisto on voittanut lääkäriliiton ahneet patut ja ensi vuodesta alkaen Helsingissä avautuu kymmeniä (en muista oliko 20 vai 40) aloituspaikkoja lisää, on vain ajan kysymys koska muutkin yliopistot seuraa perässä."
Taitaisikin olla historiallinen tilanne, jos Suomessa olisi joskus enemmän työttömiä lääkäreitä kuin potilaita. Huulenheitot sikseen, mutta lääkäreille on varmasti tarvetta tulevaisuudessa myös siksi, että väestö vanhenee, raihnastuu ja kaipaa yhä enemmän hoitoa ja lääkitystä, loppu tälle ei ole ihan heti näkyvissä, koska keski-ikä ja eliniän odote kasvanee lähivuosina edelleen. - Jo nyt yhä useampi elää tai voi olettaa elvänsä pidempään, kuin vaikka vain pari vuosikymmentä sitten.
Mutta myös yhä nuorempi ja hyväkuntoisempi kaipaa lääkitystä, uskoakseni siks, että elämme yhä medikalisoituneemmassa ympärsitössä, jossa ihmiset ovat yhä enempi huolissaan omasta hyvinvonnistaan ja terveydestään. - Tämä näkyy, myös kaikenmaailman vaihtoehtoisten hoitomuotojen puskiessa markkinoille. - Lääkäreillä kuitenkin on edelleen lyömätön ase he voivat milloin tahansa vedota kutsumukseensa ja heittäytyä mattyyreiksi ja sanoa, että jollette nosta palkkojamme ja samalla vähennä koulutuspaikkojen määrääkin niin me lopetetaan työt. Kun ala on verraten hyvin järjestäytynyt, ei tarvinne olla peruskoulun päättöttodistusta, niin voi olla helppo uskoa, että prin viikon lääkärilakko saa, jo ihmeitä aikaan tai ainakin epäilemään kuhnehoitojen tehokuutta koululääketieteen, puhumattakaan kardilogian korvaajana. ( AP:n on vasta hakemassa lääkikseen ja hän voi viellä useampaankin kertaan harkita erikoistumisen mahdollisuutta). Ja tietysti voisin huomauttaa siitäkin, että lääkärin työtä on myös suomen rajojen ulkopuolelle. Eli pitkässä juoksussa lienee mahdollista sekin, että vaikka tänä päivänä esimerkiksi itäisessä-Suomessa aiempaa useampi lääkäri on vähä -hoono-suomi, niin tulevaisuudessa saattaa olla suomalainen lääkri, joka muitelee, että niin mitenkäs tämän asian sanois på svenska tai venäjä tai vaikka kiinaksi tai espanjaksi. - - Toki on niin, että lääkäreillä ei ehkä parinkymmenen vuoden päästä ole aivan yhtä erinomainen työllsyystilanne, kuin vaikkapa nyt tai kymmenen vuotta sitten, julkisella puolella. Mutta sama kohtalo on, myös monella ns. korkeakoulutetulla tohtorilla, puhumattakaan tavallisella maisterilla. - Toki voidaan sanoa, että ammatinvalinta juttu, mutta ei kaikista voi tulla lääkäreitä tai puhelinmyyjiäkään, vaikka molemmilla on varmasti melko hyvin hommia, myös tulevaisuudessa, vaikka käytettävä tekniikka siinä välissä ja tukena muuttuukin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin lapseni kanssa syvälliset keskustelut kun kertoi että hakee lääkikseen. Sanoin että oletko ihan varma. Katsotaan miten käy, 3.7. Olisi päässyt suoraan Aaltoon.
"Kävin lapseni kanssa syvälliset keskustelut kun kertoi että hakee lääkikseen. Sanoin että oletko ihan varma. Katsotaan miten käy, 3.7. Olisi päässyt suoraan Aaltoon." - Ja miten tuo suoraan pääseminen tähän Ap.n tilanteeseen tai yleisemmin hieman vanhemmalla iällä lääkikseen pääsemiseen tai pyrkimiseen liittyy? - Ei kai se niin voi olla, että jos nyt tai vajaan kuukauden päästä pääsisi suoraan tai vaikka "epäsuoraan" (lue: pääsykokeen kautta) toiseen opiskelupaikkaan, kuten Aaltoon - niin lapsesi ei saisi myöhemmin muuttaa mieltään ja tähdätä muualle, kuten vaikka opiskelemaan lääkikseen.
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 20:51"]
Eihän se mahdotonta ole, mutta vuonna 2016 tulee mahdollisesti uudistus joka suosii niitä, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai paikkaa opiskelemaan siellä. Ja iso ja raskas prosessi tulee olemaan, jos et ole aikoihin tarvinnut fy, bi ja ke mihinkään etkä aiemminkaan lukenut niitä. Miksi haluat lääkikseen? Tiedätkö todella mitä se työ on? Varaudu myös, että nuo kolme ainetta ovat melko erilaisia sitten, kun pakollisilta kursseilta siirrytään syventäviin. Pakolliset kurssit eivät ole kuin pienen pieni pintaraapaisu :). Lääkikseen pääsy on pitkälti motivaatiosta kiinni, jos todella haluat sinne, niin sitten varmasti näen kaiken tarvittavan vaivan. Terveisin lääkikseen hakeva, vajaa vuosi sitten lukiosta valmistunut.
[/quote] saa sitä olla motivaatiota mutta jos fysiikka ja kemia takkuaa eikä ymmärrä oikein mittään
Ei kai kukaan lääkäri muutenkaan jää suomeen. Lääkäreiden palkat kun on muualla monikertaiset suomen verrattuna. Tietenkin sama yhtälö koskee kaikkia kun ne työpaikatkin vähenee kaikilta
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 22:00"]
"Hieman ihmettelen tätä sokeaa viivan vetämistä lääkäreillä hyvä työllisyys ja palkka nyt -> Lääkäreillä hyvä työllisyys ja pakkaa aina. Suomessa on tulossa sen tason rakenteellisia muutoksia ja säästöehdotuksia, että en nyt täysin luottaisi tähän uskomukseen. Jo nyt poliitikot ovat väläyttäneet terveydenhuollon yksityistämistä, yleislääkäreiden korvaamista reseptinkirjoitusoikeuden omaavilla sairaanhoitajilla. Jo nyt viimevuonna aloitettiin "Espanjalääkäri"-projekti, jossa eka satsi on kokeiluerä ja kohta tuodaan lisää. Yliopisto on voittanut lääkäriliiton ahneet patut ja ensi vuodesta alkaen Helsingissä avautuu kymmeniä (en muista oliko 20 vai 40) aloituspaikkoja lisää, on vain ajan kysymys koska muutkin yliopistot seuraa perässä."
Taitaisikin olla historiallinen tilanne, jos Suomessa olisi joskus enemmän työttömiä lääkäreitä kuin potilaita. Huulenheitot sikseen, mutta lääkäreille on varmasti tarvetta tulevaisuudessa myös siksi, että väestö vanhenee, raihnastuu ja kaipaa yhä enemmän hoitoa ja lääkitystä, loppu tälle ei ole ihan heti näkyvissä, koska keski-ikä ja eliniän odote kasvanee lähivuosina edelleen. - Jo nyt yhä useampi elää tai voi olettaa elvänsä pidempään, kuin vaikka vain pari vuosikymmentä sitten.
Mutta myös yhä nuorempi ja hyväkuntoisempi kaipaa lääkitystä, uskoakseni siks, että elämme yhä medikalisoituneemmassa ympärsitössä, jossa ihmiset ovat yhä enempi huolissaan omasta hyvinvonnistaan ja terveydestään. - Tämä näkyy, myös kaikenmaailman vaihtoehtoisten hoitomuotojen puskiessa markkinoille. - Lääkäreillä kuitenkin on edelleen lyömätön ase he voivat milloin tahansa vedota kutsumukseensa ja heittäytyä mattyyreiksi ja sanoa, että jollette nosta palkkojamme ja samalla vähennä koulutuspaikkojen määrääkin niin me lopetetaan työt. Kun ala on verraten hyvin järjestäytynyt, ei tarvinne olla peruskoulun päättöttodistusta, niin voi olla helppo uskoa, että prin viikon lääkärilakko saa, jo ihmeitä aikaan tai ainakin epäilemään kuhnehoitojen tehokuutta koululääketieteen, puhumattakaan kardilogian korvaajana. ( AP:n on vasta hakemassa lääkikseen ja hän voi viellä useampaankin kertaan harkita erikoistumisen mahdollisuutta). Ja tietysti voisin huomauttaa siitäkin, että lääkärin työtä on myös suomen rajojen ulkopuolelle. Eli pitkässä juoksussa lienee mahdollista sekin, että vaikka tänä päivänä esimerkiksi itäisessä-Suomessa aiempaa useampi lääkäri on vähä -hoono-suomi, niin tulevaisuudessa saattaa olla suomalainen lääkri, joka muitelee, että niin mitenkäs tämän asian sanois på svenska tai venäjä tai vaikka kiinaksi tai espanjaksi. - - Toki on niin, että lääkäreillä ei ehkä parinkymmenen vuoden päästä ole aivan yhtä erinomainen työllsyystilanne, kuin vaikkapa nyt tai kymmenen vuotta sitten, julkisella puolella. Mutta sama kohtalo on, myös monella ns. korkeakoulutetulla tohtorilla, puhumattakaan tavallisella maisterilla. - Toki voidaan sanoa, että ammatinvalinta juttu, mutta ei kaikista voi tulla lääkäreitä tai puhelinmyyjiäkään, vaikka molemmilla on varmasti melko hyvin hommia, myös tulevaisuudessa, vaikka käytettävä tekniikka siinä välissä ja tukena muuttuukin.
[/quote] ollut vuosikausia hyvä työllisyys miten lie jatkossa herra tietää.....
Mä ajattelen, että koskaan ei ole liian myöhäistä, tosin sillä ehdolla että motiivit ovat oikeat. Eli jos tuntuu, että lääkärin ammatti on se, jossa pääset parhaiten toteuttamaan itseäsi/elämääsi tässä yhteiskunnassa, go with it! :)
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 19:58"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 19:45"]
Onkohan sinusta lääkäriksi kun et ole ollut yhtään luonnontiede-orienroitunut aiemminkaan? Vaikka lääkärin opinnot ei niitä sinänsä sisällä, tarvitaan ihmisiä joilla on sellaista nopeaa päättely- ja ongelmanratkaisukykyä mitä luonnontieteelliisesti lahjakkaita usein löytyy. Mikä on nykyinen alasi miltä vaihtaisit? Oletko ok vielä 13 vuoden opintojen kanssa? Onko sinulla jo lapsia, jos ei, tahdotko niitä? Nimittäin jos haet 27 (tai 26 jos olet todella alkuvuodesta syntynyt) vuotiaana vuonna 2016 lääkseen olet 33 valmistuessasi lisuriksi, tähän tarvitset vielä vuoden opinnot pätevöityäksesi yleislääkäriksi yksityisellekkin puolelle ja 7 vuoden kardiologikoulutuksen (johon kuuluu tuo eurovaihe osittain). Ollaan puhuttu, että erikoistumisopinnot muuttuisivat pääsykokeellisiksi, eli se 6 vuotta lisuriksi on tehtävä kovasti töitä jos mielii suositulle erikoisalalle. . Jos tämänkään jälkeen et lannistu tai alkanut miettimään muita vaihtoehtoja on sinulla selvä kutsumus alalle! Voit käydä Iltalukiossa opiskelemassa makebify-aineita ja täydentää to-tutkintoasi. :)
[/quote]
Kiitos hyvistä kysymyksistä. Luonnontieteiden skippaaminen lukiossa johtui yksinkertaisesti siitä, että lukujärjestykseen ei mahdu määräänsä enempää ja tuolloin keskityin kieliin ja pyskologiaan. Yliopistossa olen humanistisella puolella. Tiedän, että ero alojen välillä on suuri, mutta lukioikäisenä itsetuntemukseni ja -luottamukseni ei riittänyt siihen, että olisin uskaltanut ajatella, että minusta olisi lääkikseen. Kuitenkin todistuksen keskiarvo oli reilusti yli yhdeksän.
Hmm. Mielestäni ongelmanratkaisukykyni ja päättelytaitoni ovat hyvät, mutta olen joutunut harkitsemaan sitä, ovatko nuo kyvyt tarpeeksi nopeita. Kuitenkin lääkärin työssä tulee tilanteita, joissa pitää todella osata tehdä oikeat päätökset nopeasti. Lisäksi ppaineensietokykyä lääkärintyön tapaisissa tilanteissa en ole päässyt koskaan testaamaan mitenkään, joten mistä tiedän, miten hyvin osaisin toimia?
[/quote] humanisti mutta miten sujui lukiossa matematiikka edes lyhyt, fysiikka ja kemia????