Tiedonkulku omaisulle sairaalassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole vanhempasi omaishoitaja ja/tai edunvalvoja, ei ne sulle infoa asioita. Ihan itse hoitaa asiansa ja infoamisen, jos kerran ei ole asetettu edunvalvontaan.

Aivan oikein. Viellä kysymys: Mikä estää oikeasti mennä sinne sairaala tapaaman häntä?Älä sano : Kiire, matkojen pituus .Kerkisti tälläkin puida vanhuksen asiaa.Joten aikasi ei rajalinen.

Käyn katsomassa häntä päivittäin. Sanoin jo aiemmin ettei potilas itsekään tiedä sen enempää. Hänelle on tehty toimenpiteitä ja kokeiltu erilaisia lääkityksiä, ottaa lääkkeet sovitusti mutta ei tiedä mitä ne ovat ja tuleeko sama lääkitys jatkumaan kotona.

Tuleeko sama lääkitys jatkumaan kotona? Sen tietää vasta sitten, kun potilas kotiutetaan. Epikriisi annetaan yleensä myös potilaan mukaan, tai se on Kannassa luettavissa, toki potilaalle itselleen.

Mielestäni on jotenkin kummallista, ettei hoitohenkilökunta ole tiedostanut, sitä mistä sinä kerrot olevasi huolissasi, eli sitä ettei potilas ymmärrä hoitotoimenpiteitä yms. 

Oletko sinä se henkilö, joka on yhteystiedoissa laitettu henkilöksi, jolle potilaan suostumuksella saa tietoja antaa? Onko hoitohenkilöstö joltakulta omaiselta kysynyt kuka on lähin potilaan asioita hoitava omainen? Oletko se sinä?

Käsittääkseni, jos tilanne sitä vaatii, niin kyllä hoitohenkilöstö lähtee näitä omaisasioita selvittämään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vinkeistä, lääkärin soittoaika voisi olla hyvä! Sitähän tässä just pelkään että sieltä kotiutetaan sitten vauhdilla (tyyliin samana päivänä saadaan tietää) ja meidän pitäisi olla varautuneita siihen että voimme auttaa juuri silloin ja järjestää kaiken avun kotiin mitä potilas tarvii.

Mutta tätä omaisten ohjeistamistakin peräänkuuluttaisin. Olisiko se hankalaa kertoa potilaan tultua taloon, että meillä hoito etenee näin ja näin, teillä on mahdollisuus jutella hoidosta lääkärin kanssa ja hoidon päätteeksi kotiutusasiat järjestetään näin + jatkosuunnitelmat näin? Ehkä nämä ovat itsestäänselviä joillekin, mutta näin ensikertalaisena tässä on vähän sormi suussa ja stresssantunut.

Lääkärin on kyllä itsensäkin ruvettava järjestelemään kotihoitoa, jos sellaiseen on tarvetta. Kotisairaanhoidon käyntejä tms. 

Jatkohoidon järjestämisestä menee yleensä terveyskeskukseen viestiä sairaalajakson jälkeen, jos kotihoidon tukeen on tarvetta. 

Tätäkään en tiennyt, kiitos!

Et tiennyt? Miten sitten kuvittelit kotisairaanhoidon järjestyvän silloin kun sitä sairaalasta kotiutumisen jälkeen tarvitaan? Omaisten tilaamana vai?

Kuten aiemminkin todettu, en tiedä näistä asioista mitään. Ihan ensimmäistä kertaa ollaan tässä tilanteessa ja ensimmäistä kertaa on mietinnässä, tarvisiko kotona nyt jotain apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vinkeistä, lääkärin soittoaika voisi olla hyvä! Sitähän tässä just pelkään että sieltä kotiutetaan sitten vauhdilla (tyyliin samana päivänä saadaan tietää) ja meidän pitäisi olla varautuneita siihen että voimme auttaa juuri silloin ja järjestää kaiken avun kotiin mitä potilas tarvii.

Mutta tätä omaisten ohjeistamistakin peräänkuuluttaisin. Olisiko se hankalaa kertoa potilaan tultua taloon, että meillä hoito etenee näin ja näin, teillä on mahdollisuus jutella hoidosta lääkärin kanssa ja hoidon päätteeksi kotiutusasiat järjestetään näin + jatkosuunnitelmat näin? Ehkä nämä ovat itsestäänselviä joillekin, mutta näin ensikertalaisena tässä on vähän sormi suussa ja stresssantunut.

Lääkärin on kyllä itsensäkin ruvettava järjestelemään kotihoitoa, jos sellaiseen on tarvetta. Kotisairaanhoidon käyntejä tms. 

Jatkohoidon järjestämisestä menee yleensä terveyskeskukseen viestiä sairaalajakson jälkeen, jos kotihoidon tukeen on tarvetta. 

Tätäkään en tiennyt, kiitos!

Et tiennyt? Miten sitten kuvittelit kotisairaanhoidon järjestyvän silloin kun sitä sairaalasta kotiutumisen jälkeen tarvitaan? Omaisten tilaamana vai?

Resurssit ovat vähissä, on myös oltava selkeät ohjeet mitä on tarkoitus tehdä, joten kyllä siihen lääkärin sanaa tarvitaan!

Jos jatkohoitoa tarvitaan, siis esim. kotisairaanhoitoa, niin lääkärin sanelema epikriisi menee jatkohoitopaikkaan. Sairaaloissa on myös sosiaalihoitaja.

Kyllä sille potilaalle kannattaa sina ne paperit myös tulostaa. Ei kannata aliarvioida, saattaa ymmärtää niistä jotain. Ihan sama kun vanhuksillekin pitää aina sanoa mitä lääkettä on antamassa ja mihin vaivaan, vaikka ei aina ihan ymmärtäisi välttämättä. Nämä on niitä perusoikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vinkeistä, lääkärin soittoaika voisi olla hyvä! Sitähän tässä just pelkään että sieltä kotiutetaan sitten vauhdilla (tyyliin samana päivänä saadaan tietää) ja meidän pitäisi olla varautuneita siihen että voimme auttaa juuri silloin ja järjestää kaiken avun kotiin mitä potilas tarvii.

Mutta tätä omaisten ohjeistamistakin peräänkuuluttaisin. Olisiko se hankalaa kertoa potilaan tultua taloon, että meillä hoito etenee näin ja näin, teillä on mahdollisuus jutella hoidosta lääkärin kanssa ja hoidon päätteeksi kotiutusasiat järjestetään näin + jatkosuunnitelmat näin? Ehkä nämä ovat itsestäänselviä joillekin, mutta näin ensikertalaisena tässä on vähän sormi suussa ja stresssantunut.

Lääkärin on kyllä itsensäkin ruvettava järjestelemään kotihoitoa, jos sellaiseen on tarvetta. Kotisairaanhoidon käyntejä tms. 

Jatkohoidon järjestämisestä menee yleensä terveyskeskukseen viestiä sairaalajakson jälkeen, jos kotihoidon tukeen on tarvetta. 

Tätäkään en tiennyt, kiitos!

Et tiennyt? Miten sitten kuvittelit kotisairaanhoidon järjestyvän silloin kun sitä sairaalasta kotiutumisen jälkeen tarvitaan? Omaisten tilaamana vai?

Kuten aiemminkin todettu, en tiedä näistä asioista mitään. Ihan ensimmäistä kertaa ollaan tässä tilanteessa ja ensimmäistä kertaa on mietinnässä, tarvisiko kotona nyt jotain apua.

Et sä mitään lässytys apua tarvitse. Peseytyykö pyykit ja tuleeko jotain ruuan tapaista syötäväksi. Ja onko pas..kaa lattialla. Jos ei, ei nuo kotisossut ole sua varten. Jos et saa kunnon yöunia hae unilääkkeitä. Parempi niiden kanssa kun kokonaan ilman unta. Stellaa en suosittele, ihan outo lääke, eikä takaa pitkiä yöunia. Vai mikä juttu tuo on? Tarvitsetko jotain jatkuvaa sairaanhoitoa, mutta kai silloin ap tietää mikä on ollut? Jos on niin pihalla, että ei, niin luulisi että palvelijat olisi pörränneet jo aikaisemminkin ympärillä.

Läheiseni siis on ihan tiedostava ja järkevä ihminen, mutta ei hän osaa asioita kertoa meille lapsille niin kuin lääkäri eikä tule kyselleeksi sairaalassa kaikkea mahdollista. Ei hän muista/tiedä välttämättä lääkkeiden nimiäkään. Eli parhaat tiedot hänen tilastaan on aina saanut lukea epikriiseistä jälkikäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole vanhempasi omaishoitaja ja/tai edunvalvoja, ei ne sulle infoa asioita. Ihan itse hoitaa asiansa ja infoamisen, jos kerran ei ole asetettu edunvalvontaan.

Aivan oikein. Viellä kysymys: Mikä estää oikeasti mennä sinne sairaala tapaaman häntä?Älä sano : Kiire, matkojen pituus .Kerkisti tälläkin puida vanhuksen asiaa.Joten aikasi ei rajalinen.

Käyn katsomassa häntä päivittäin. Sanoin jo aiemmin ettei potilas itsekään tiedä sen enempää. Hänelle on tehty toimenpiteitä ja kokeiltu erilaisia lääkityksiä, ottaa lääkkeet sovitusti mutta ei tiedä mitä ne ovat ja tuleeko sama lääkitys jatkumaan kotona.

Tuleeko sama lääkitys jatkumaan kotona? Sen tietää vasta sitten, kun potilas kotiutetaan. Epikriisi annetaan yleensä myös potilaan mukaan, tai se on Kannassa luettavissa, toki potilaalle itselleen.

Mielestäni on jotenkin kummallista, ettei hoitohenkilökunta ole tiedostanut, sitä mistä sinä kerrot olevasi huolissasi, eli sitä ettei potilas ymmärrä hoitotoimenpiteitä yms. 

Oletko sinä se henkilö, joka on yhteystiedoissa laitettu henkilöksi, jolle potilaan suostumuksella saa tietoja antaa? Onko hoitohenkilöstö joltakulta omaiselta kysynyt kuka on lähin potilaan asioita hoitava omainen? Oletko se sinä?

Käsittääkseni, jos tilanne sitä vaatii, niin kyllä hoitohenkilöstö lähtee näitä omaisasioita selvittämään!

Keneltä voi lähteä selvittämään, jos epikriisissä lukee jotain puuta heinää? Eli potilas ja omaiset tietää, että tieto on väärää, mutta jotkun vaan levittelee käsiään, että tällaista täällä on.