Tiedonkulku omaisulle sairaalassa
Iäkäs vanhempani on tällä hetkellä ensimmäistä kertaa pitempään sairaalassa. Olen soitellut hoitajille joka päivä ja kysynyt tilannetta. Minulle kuitenkaan ei ole kerrottu paljoakaan. Eivät alussa sanoneet, kuinka pitkään sairaalassa yleensä menee, eivät ole kertoneet diagnooseja eivätkä lääkityksiä eivätkä ole puhuneet mitään kotiuttamisesta tai jatkosta. Tuntuu että omaiset jätetään aika pimentoon ja itselläni tämä vain lisää stressiä/huolta. Potilaalle itselleen tulvii niin paljon informaatiota ettei sitä kaikkea varmaan muistakaan. Kotiuttamiseenkin liittyy vanhan ihmisen osalta monta kysymystä, joista olisi hyvä jutella. Onko kaikkialla muuallakin näin? Vai enkö osaa kysellä oikeita asioita, vai meneekö osa tietosuojankin piikkiin? Kyllä ainakin tässä meidän perheessä lapset tietävät vanhempiensa lääkitykset ja ovat kiinnostuneita asioista. Tuntuu että olen suurin piirtein häiriöksi, kun kyselen.
Kommentit (26)
Ei ole sitä kristallipalloa, josta voisi katsoa milloin äitisi on kotikunnossa! Riippuu ihan voinnista/syystä. Kotiin laitetaan vasta, kun siellä varmasti pärjää ja jos ei niin menee jatkokuntoutukseen.
Päivässäkin tapahtuu paljon, joskus viikossakaan ei tapahdu mitään.
Sitä ei vaan voi tietää! Kotiasioista kysellään sitten kun on sen aika. Ymmärräthän että osasto on täynnä ja jokaisen kaikille omaisille pitäisi kaikki kotiasiatkin selittää päivittäin, ei vaan onnistu ja ei ole ajankohtaista.
Kiitos vinkeistä, lääkärin soittoaika voisi olla hyvä! Sitähän tässä just pelkään että sieltä kotiutetaan sitten vauhdilla (tyyliin samana päivänä saadaan tietää) ja meidän pitäisi olla varautuneita siihen että voimme auttaa juuri silloin ja järjestää kaiken avun kotiin mitä potilas tarvii.
Mutta tätä omaisten ohjeistamistakin peräänkuuluttaisin. Olisiko se hankalaa kertoa potilaan tultua taloon, että meillä hoito etenee näin ja näin, teillä on mahdollisuus jutella hoidosta lääkärin kanssa ja hoidon päätteeksi kotiutusasiat järjestetään näin + jatkosuunnitelmat näin? Ehkä nämä ovat itsestäänselviä joillekin, mutta näin ensikertalaisena tässä on vähän sormi suussa ja stresssantunut.
Vanhuksellakin on itsemääräämisoikeus. Jos hän kykenee omat asiansa hoitamaan.
Yleensä sairaaloissa, niin kuin muutenkin terveydenhoitoon liittyvissä asioissa, on yhteystiedoissa sellaisen omaisen tai muun läheisen henkilön nimi, jolle tietoja voidaan potilaan suostumuksella antaa.
Ei ole tarkoituksenmukaistakaan, että jokainen omainen kyselee laitoksesta, että missä mennään.
Ja potilaalla on itsemääräämisoikeus!
Miksi sinä hoitajilta kyselet. Mikset kysele siltä läheiseltä itseltään.
Luulisi hoitohenkilökunnan huomaavan, jos potilas ei kykene ymmärtämään, mitä hänelle hänen hoidostaan kerrotaan. Ja tässä yhteydessä ruvetaan sitten varmaan omaiseksi merkityltä kyselemään...
Jos et ole vanhempasi omaishoitaja ja/tai edunvalvoja, ei ne sulle infoa asioita. Ihan itse hoitaa asiansa ja infoamisen, jos kerran ei ole asetettu edunvalvontaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vinkeistä, lääkärin soittoaika voisi olla hyvä! Sitähän tässä just pelkään että sieltä kotiutetaan sitten vauhdilla (tyyliin samana päivänä saadaan tietää) ja meidän pitäisi olla varautuneita siihen että voimme auttaa juuri silloin ja järjestää kaiken avun kotiin mitä potilas tarvii.
Mutta tätä omaisten ohjeistamistakin peräänkuuluttaisin. Olisiko se hankalaa kertoa potilaan tultua taloon, että meillä hoito etenee näin ja näin, teillä on mahdollisuus jutella hoidosta lääkärin kanssa ja hoidon päätteeksi kotiutusasiat järjestetään näin + jatkosuunnitelmat näin? Ehkä nämä ovat itsestäänselviä joillekin, mutta näin ensikertalaisena tässä on vähän sormi suussa ja stresssantunut.
Lääkärin on kyllä itsensäkin ruvettava järjestelemään kotihoitoa, jos sellaiseen on tarvetta. Kotisairaanhoidon käyntejä tms.
Jatkohoidon järjestämisestä menee yleensä terveyskeskukseen viestiä sairaalajakson jälkeen, jos kotihoidon tukeen on tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vinkeistä, lääkärin soittoaika voisi olla hyvä! Sitähän tässä just pelkään että sieltä kotiutetaan sitten vauhdilla (tyyliin samana päivänä saadaan tietää) ja meidän pitäisi olla varautuneita siihen että voimme auttaa juuri silloin ja järjestää kaiken avun kotiin mitä potilas tarvii.
Mutta tätä omaisten ohjeistamistakin peräänkuuluttaisin. Olisiko se hankalaa kertoa potilaan tultua taloon, että meillä hoito etenee näin ja näin, teillä on mahdollisuus jutella hoidosta lääkärin kanssa ja hoidon päätteeksi kotiutusasiat järjestetään näin + jatkosuunnitelmat näin? Ehkä nämä ovat itsestäänselviä joillekin, mutta näin ensikertalaisena tässä on vähän sormi suussa ja stresssantunut.
Lääkärin on kyllä itsensäkin ruvettava järjestelemään kotihoitoa, jos sellaiseen on tarvetta. Kotisairaanhoidon käyntejä tms.
Jatkohoidon järjestämisestä menee yleensä terveyskeskukseen viestiä sairaalajakson jälkeen, jos kotihoidon tukeen on tarvetta.
Tätäkään en tiennyt, kiitos!
Valitettavasti infoaminen on todella huonoa ainakin omassa kotikaupungissani. Olen kotihoidon lähihoitaja ja näitä yhtäkkisiä kotiutuksia tapahtuu liian paljon. Omaishoitajia ei myöskään muisteta tiedottaa esim. hoitoon liittyvistä muutoksista. Jos omaisesi ei pysty asioitaan selvittämään, toimi napakasti ja vaadi vastauksia esim. lääkärille voit soittaa.
Onko vanhempasi antanut luvan kertoa hänen voinnistaan ja sinut merkitty lähiomaiseksi?
Yleensä tietoja ei kerrota, kuin potilaan luvalla ja hänen valitsemalle henkilölle, joka on merkitty potilastietoihin.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti infoaminen on todella huonoa ainakin omassa kotikaupungissani. Olen kotihoidon lähihoitaja ja näitä yhtäkkisiä kotiutuksia tapahtuu liian paljon. Omaishoitajia ei myöskään muisteta tiedottaa esim. hoitoon liittyvistä muutoksista. Jos omaisesi ei pysty asioitaan selvittämään, toimi napakasti ja vaadi vastauksia esim. lääkärille voit soittaa.
Eikös lääkärillä ole vaitiolovelvollisuus, eikä voi kertoa kenenkään terv.tietoja, ilman potilaan lupaa, joka on merkitty hänen potilastietoihin.
Kuulostaa oudolta, jos olet vielä lähihoitaja, etkä tätä tiennyt. Myös sinulla on vaitiolovelvollisuus.
Ihanko oikeasti terv.tiedot kerrotaan, jos joku napakasti vaatii?
Olen törmännyt myös tuohon. Oli lupa omaiseltani, mutta silti sain nyhtää kaiken tiedon ( Kotikaupungissani tämä). Ymmärrän ap, että tuo on todella kurjaa, kun on epätietoisuutta :(
Sitten taas on ihan vastakkainenkin kokemus Kuopiosta teho-osastolta. Siellä panostivat todella paljon myös läheisten huoleen ja antoivat todella paljon informaatiota. Myös me läheiset sitten sovimme, että vain yksi meistä soittaa ja kysyy tietoa, jotta emme myöskään kuormita henkilökuntaa monilla soitoilla .
Isäni on antanut minulle luvan kaikkiin tietoihinsa. Edellinen syöpälääkärin käynti oli kylmäävää ja tylyä. Tämä oli ainut kerta, kun isäni oli käynnillä yksin. Seuraavan kerran lähden taas todistajaksi mukaan, niin saa parempaa kohtelua.
Ps. Miksi terveydenhuolto täytättää potilailla hyvinvointikyselyn, jos sitä ei yhdessä käydä läpi eikä siihen reagoida mitenkään. Laatua ei ole se, että paperit on vain täytetty.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti infoaminen on todella huonoa ainakin omassa kotikaupungissani. Olen kotihoidon lähihoitaja ja näitä yhtäkkisiä kotiutuksia tapahtuu liian paljon. Omaishoitajia ei myöskään muisteta tiedottaa esim. hoitoon liittyvistä muutoksista. Jos omaisesi ei pysty asioitaan selvittämään, toimi napakasti ja vaadi vastauksia esim. lääkärille voit soittaa.
Eikö lähihoitajakoulutuksessa opeteta vaitiolovelvollisuudesta ja potilaan terv. tietojen salassapidosta?
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksellakin on itsemääräämisoikeus. Jos hän kykenee omat asiansa hoitamaan.
Miksi sinä hoitajilta kyselet. Mikset kysele siltä läheiseltä itseltään.
Ei hänkään tiedä juuri sen enempää kuin mekään!
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole vanhempasi omaishoitaja ja/tai edunvalvoja, ei ne sulle infoa asioita. Ihan itse hoitaa asiansa ja infoamisen, jos kerran ei ole asetettu edunvalvontaan.
Aivan oikein. Viellä kysymys: Mikä estää oikeasti mennä sinne sairaala tapaaman häntä?Älä sano : Kiire, matkojen pituus .Kerkisti tälläkin puida vanhuksen asiaa.Joten aikasi ei rajalinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et ole vanhempasi omaishoitaja ja/tai edunvalvoja, ei ne sulle infoa asioita. Ihan itse hoitaa asiansa ja infoamisen, jos kerran ei ole asetettu edunvalvontaan.
Aivan oikein. Viellä kysymys: Mikä estää oikeasti mennä sinne sairaala tapaaman häntä?Älä sano : Kiire, matkojen pituus .Kerkisti tälläkin puida vanhuksen asiaa.Joten aikasi ei rajalinen.
Käyn katsomassa häntä päivittäin. Sanoin jo aiemmin ettei potilas itsekään tiedä sen enempää. Hänelle on tehty toimenpiteitä ja kokeiltu erilaisia lääkityksiä, ottaa lääkkeet sovitusti mutta ei tiedä mitä ne ovat ja tuleeko sama lääkitys jatkumaan kotona.
Siis kyllähän potilaan tietoja saa antaa potilastietoihin merkitylle lähiomaiselle. Varsinkin jos potilas on sekava tai ei muuten ymmärrä tilaansa.
Niin meidänkin perheessä lapset jo sen verran isoja, että tietää onko lääkityksiä, sairauksia jne. jos joku sattuisi väittämään että en itse tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vinkeistä, lääkärin soittoaika voisi olla hyvä! Sitähän tässä just pelkään että sieltä kotiutetaan sitten vauhdilla (tyyliin samana päivänä saadaan tietää) ja meidän pitäisi olla varautuneita siihen että voimme auttaa juuri silloin ja järjestää kaiken avun kotiin mitä potilas tarvii.
Mutta tätä omaisten ohjeistamistakin peräänkuuluttaisin. Olisiko se hankalaa kertoa potilaan tultua taloon, että meillä hoito etenee näin ja näin, teillä on mahdollisuus jutella hoidosta lääkärin kanssa ja hoidon päätteeksi kotiutusasiat järjestetään näin + jatkosuunnitelmat näin? Ehkä nämä ovat itsestäänselviä joillekin, mutta näin ensikertalaisena tässä on vähän sormi suussa ja stresssantunut.
Lääkärin on kyllä itsensäkin ruvettava järjestelemään kotihoitoa, jos sellaiseen on tarvetta. Kotisairaanhoidon käyntejä tms.
Jatkohoidon järjestämisestä menee yleensä terveyskeskukseen viestiä sairaalajakson jälkeen, jos kotihoidon tukeen on tarvetta.
Tätäkään en tiennyt, kiitos!
Et tiennyt? Miten sitten kuvittelit kotisairaanhoidon järjestyvän silloin kun sitä sairaalasta kotiutumisen jälkeen tarvitaan? Omaisten tilaamana vai?
Resurssit ovat vähissä, on myös oltava selkeät ohjeet mitä on tarkoitus tehdä, joten kyllä siihen lääkärin sanaa tarvitaan!
Jos jatkohoitoa tarvitaan, siis esim. kotisairaanhoitoa, niin lääkärin sanelema epikriisi menee jatkohoitopaikkaan. Sairaaloissa on myös sosiaalihoitaja.
Ei kai tää ole joku sellanen juttu että jonkun oikeudet on haluttu ottaa pois ja on kohdeltu kun holhottavaa selän takana vuosi kausia. Kuulin tuollaisesta, mutta sehän olisi ihan mahdotonta toteuttaa?
Hoitajissakin on paljon sijaisia, joten he eivät välttämättä edes tiedä kuka on äitisi ja hänen tilannettaan kokonaisuudessaan, Meillä päin yleensä on suotavaa varata lääkäriltä puhelinaika ja joka sitten kertoo kokonaistilanteen. Ja jos olet oikein viisas odotat ihan rauhassa ohjeita äitisi kotiuttamiseen liittyvistä ohjeista. Jos hänen hoitonsa sairaalassa on yhä kesken ei kukaan pysty vieläennustamaan, missä kunnossa äitisi on kotiuttamisvaiheessa.
Ota yhteyttä myös seniorineuvontaan ja pyydä heitäkin auttamaan.
Valitettavasti vanhusten hyvinvointi kaatuu aika lailla läheisten harteille ja joilta vaaditaan oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja asioiden ahkeraa selvittämistä.