Ikuisen remontin keskellä elävät!
Miten teillä muilla pysyy pää kasassa, kun talo on vuodesta toiseen levällään? Mies haluaa itse laittaa ja remontoida, mutta valitettavasti taidot ja aikataulut eivät vastaa todellisuutta. Kirvesmiestä ei missään tapauksessa voi palkata eikä talkooapua huoli. Vituttaa vierailla kavereilla, joilla on kirvesmies käynyt parissa viikossa remppaamassa eteiset ja vessat katosta lattiaan, tai toisessa paikassa on puolessa vuodessa uusittu koko talo talkoovoimin. Meillä on värkätty yhtä saakelin pesutilaa KOLME vuotta eikä valmista taida tulla koskaan. Lisäksi työn jälki on vähän niin ja näin.
Mitä tässä voi oikeasti tehdä? Haluaisin kivan ja toimivan kodin, jossa olisi hyvä asua. Meillä ei ole pitkään aikaan käynyt edes ketään vieraita, kun en kehtaa tänne ketään enää kutsua, kun kaikki on aina vaan kesken ja päin persettä. Talo muistuttaa ulkoa päinkin jotain spurgumökkiä, kun helvetin ruma ulkovuoraus lahoaa pystyyn :( En todellakaan haluaisi tai jaksaisi nalkuttaa enää mistään.
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 20:58"]
Tämä voisi olla minun aloittamani ketju. Mulla myös wanna-be-tee-se-itse-mies. Ei puhettakaan, että palkkaisi ulkopuolista apua, eikä hällä ole kiire mihinkään. Tapellaan paljon aiheesta ja toisinaan harmittaa, että alunperinkään ryhdyin tähän. Muutin toiselta paikkakunnalta miehen luokse. Nyt on erittäin toivottu vauva tulossa ja se on pistänyt vähän vauhtia mieheen, mutta edelleenkin talo on sellainen, ettei tänne mielellään ketään kutsu. Toisinaan on helpompaa, kun suhtaudun tilanteeseen henkisenä tarkoituksena. Välillä taas ajattelen, että jos joudun loputtomiin venyttämään omaa pinnaani, voin aina lähteä. Kuulostaa omissa korvissanikin tosi karulta, kun on lapsikin tulossa, mutta saan tuosta takaporttiajatuksesta voimaa. Ja toisaalta ajattelen myös, että se on sitten miehenkin valinta, jos hän ei pysty kompromisseihin taloasiassa.
[/quote]
Kiitos tästä viestistä! Itsellä myös sama tilanne, että olen toiselta paikkakunnalta miehen luokse muuttanut. Koska talo on miehen nimissä, emmekä ole naimisissa jne. en voi omin päin omasta pussistani alkaa tänne kirvesmiestä tilaileen. Perhettä en ole uskaltanut vielä perustaa, kun tiedän ettei pää kestäisi asua tässä vauvan kanssa miehen remontointihalujen heräämistä odotellessa. Täällä myös tapellaan paljon aiheesta, jonka seurauksena mieheltä menee kuulemma motivaatio remontoimiseen kokonaan, kun häntä ei saisi mistään arvostella ja haluaa tehdä asiat omassa tahdissa.
Ap
Toki saa kommentoida ja ihailen sitä, ettet hermostu tilanteesta. Ja varmasti kyse voi olla meidän välisestämme luonne-erosta. Se, kuinka vaikeaa minun on sietää keskeneräisyyttä, tuli itsellenikin yllätyksenä. Ja kuten sanoin, otan tilanteen myös haasteena itseni kehittymiselle ja opettelen tässä sivussa hyväksymään asioita, joita en pysty muuttamaan. Autan miestäni todella paljon remontoinnissa ja välillä meillä on ihan mukavaakin, kun puuhastelemme yhdessä. Mutta sitä ei käy kieltäminen, kuinka paljon asia kuormittaa suhdettamme. Tilanne olisi ehkä helpompi, jos olisin aikoinaan ollut valitsemassa tätä taloa ja näkisin tässä potentiaalia.
14
Me remontoidaan yhdessä, minä taidan olla jopa aktiivisempi monen asian suhteen. Ei ahdista niin paljon, kun ei tarvitse vain odotella sitä, että se toinen saa jotain aikaiseksi, vaan voi itsekin edistää hommia. Remppaaminen on sitäpaitsi hyvää vastapainoa päivätyölle ts. uhmiksen ja pikkuvauvan hoitamiselle. Ei kuulu parku peltoreista läpi.
Kiirjoitinko minä tämän.. En. Kovin tuttua, sillä erotuksella että mies on ammattilainen jossain, mutta haluaa tehdä kaiken itse. Samalla haalii muitakin hommia, ja kotityöt (palkattomat) jää aina viimeiseksi. Pännii raskaasti. Olen tarjoutunut auttamaan, muttei apu kelpaa. Maalailuja tms pientä olen tehnyt, mutta en vaan osaa kaikkea.
Voimia ap, samassa veneessä ollaan..
Remppaa itse. Me on eletty nyt kaksi vuotta niin, että joku kohta talosta on ollut koko ajan kesken. Ja vielä varmaan viitisen vuotta menee näin. Sähköt ja putkityöt tekee ulkopuolinen, kaiken muun olen tehnyt itse tai vanhempieni kanssa. Kattoremontin tein siskoni kanssa neljässä päivässä, mies ja lapset oli mummolassa sen aikaa niin sai työrauhaa.
Itse tekemällä saat hommat valmiiksi niin nopsaan ja sillä laadulla kuin vain jaksamisesi antaa myöten. Ja eiköhän se mieskin innostu hommaan mukaan. Nalkuttaminen ei auta.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:33"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 19:34"]
Remontit on rankkoja. Toivottavasti saatte kohtapuoliin valmista, kyllä se hermon päälle käy.
[/quote]
Eikä ole, ellei väkisin yritä tehdä itse, niin kuin aloittajan mies yrittää.
Onneksi meistä kumpikaan ei kuvittele osaavansa remonttihommia. Kyllä noi keittiön asennukset ja tasoitushommat jätti niin mielellään ammattilaisille.
[/quote]
Niin no, tarkoitin tietenkin että remontit on rankkoja (avaukseen vastaten, miten pää kestää kun talo on pitkään levällään...tee se itse meiningillä....). Työvoiman palkkaus on ihan toinen juttu, siitä minulla ei ole kokemusta, mutta remontin tekemisen kanssa sinänsä sillä ei varsinaisesti ole edes mitään yhteistä, eihän se ole remontoimista.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:27"]
Mitäs sinä ap sitten teet, eihän teillä ole edes lapsia? Alat nyt heti apupojaksi+ työnjohtajaksi ja hihat heilumaan. Joka ilta 2h hommia ja viikonloppuna täydet päivät kunnes tulee valmista.
[/quote]
Olen tehnyt niitä asioita, joita osaan. Tapetointia, maalausta, pihan laittoa, purkuhommia jne. Vanhan talon rempassa on vaan niin paljon niitä juttuja, jotka kannattaa taitamattomana jättää ammattilaiselle. Mies ei tätä ymmärrä, vaan haluaa tehdä nekin itse. Omaa kotia pitäisi remontoida sellaisella rakkaudella, että jättää muille ne hommat, joita ei osaa. Lopputuloksen kanssa pitäisi pystyä kuitenkin elämään monta vuosikymmentä. Jos lattia on laatoitettu niin, että laatat ovat kierossa ja kulmat kohoilevat lattiasta, niin kyllä kyrsii ja lujaa.
Ap
En olisi missään tapauksessa muuttanut asumaan keskeneräiseen asuntoon. Tuollainen elämäntaparemppaaminen ei ole minua varten.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:47"][quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 21:27"]
Mitäs sinä ap sitten teet, eihän teillä ole edes lapsia? Alat nyt heti apupojaksi+ työnjohtajaksi ja hihat heilumaan. Joka ilta 2h hommia ja viikonloppuna täydet päivät kunnes tulee valmista.
[/quote]
Olen tehnyt niitä asioita, joita osaan. Tapetointia, maalausta, pihan laittoa, purkuhommia jne. Vanhan talon rempassa on vaan niin paljon niitä juttuja, jotka kannattaa taitamattomana jättää ammattilaiselle. Mies ei tätä ymmärrä, vaan haluaa tehdä nekin itse. Omaa kotia pitäisi remontoida sellaisella rakkaudella, että jättää muille ne hommat, joita ei osaa. Lopputuloksen kanssa pitäisi pystyä kuitenkin elämään monta vuosikymmentä. Jos lattia on laatoitettu niin, että laatat ovat kierossa ja kulmat kohoilevat lattiasta, niin kyllä kyrsii ja lujaa.
Ap
[/quote]
Kaikkea voi opetella. En minäkään osannut rempata mitään ennen tätä taloa, mutta ei se nyt niin vaikeaa ole. Asia kerrallaan, kirjasto ja netti on ohjeita täynä. Niiden avulla olen paneloinut, levyttänyt, tasoittanut, rapannut, laatoittanut, muurannut, valanut lattian, asentanut lankkulattiaa ja partettia ja listoittanut.
Jos vaihtoehtona on se, ettei homma tule ollenkaan valmiiksi tai sitten se tulee tehtyä niin hyvin kuin itse osaa, niin jälkimmäinen on kuitenkin parempi.
Me hankittiin remonttikohde yhdessä, harrastukseksi. 8 v mennyt ja kohta on kaikki käyty läpi, ulkopuolinen kävi maalaamassa ulkolaudotuksen, siihen ei taaperon kanssa venytty.
Vauvavuonna remontti talon ulkopuolelle.
3 vuotta yhteen pesuhuoneeseen on, hmmmm, melko pitkä aika. Meillä meni sauna, pesuhuone lattiavaluineen ja vessa (levylattia uusiksi, seinän siirto) 1,5 vuodessa.
Kotitalousvähennystä hyödyntämällä voi palkata työntekijät 4000€:lla vuodessa (pariskuntaa kohti), kai sentään sen käytätte?
[quote author="Vierailija" time="11.01.2015 klo 20:12"]No mikä estää ostamasta UUTTA taloa? Ei tartte murehtia rempoista...
[/quote]
No mitäpä lottoot?
Minä siedän max 2viikon remontteja. Ärsyttää sekin jos tapetoin jonkin huoneen ja sitten miehen homma olis naputella listat paikoilleen ja joudun odottamaan sitä päiväkausia.