Kannattaako tehdä gradua ollenkaan, jos ei ole enää mitään motivaatioa siihen?

Ei kannata. Mitä sitä turhaan. Minä en edes tiedä mikä on gradu! =) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

On terveellistä opetella tekemään myös asioita, jotka eivät kiinnosta. Ei sinulle työelämässäkään koko aikaa tule eteen asioita, jotka ovat kiinnostavia. Mutta silti ne hommat on vaan hoidettava. Tulet siis vähintäänkin hyötymään se, että opit tekemään asioita riippumatta siitä kiinnostaako vai ei. Ja lisäksi opit, että asioiden loppuun suorittaminen on palkitsevaa. 

Kannattaa tehdä se gradu valmiiksi. Kaikkien gradut, diplomityöt ja muut lopputyöt tuntuu myöhemmin lapsellisislta ja huonoilta mitä ne useimmiten onkin, mutta se kuuluu asiaan.

Olennaista on että tekee JOTAIN VALMIIKSI.

Ihan sama mitä.

Laadulla ei ole kovin paljoa merkitystä vaan sillä että on paperit taskussa.

Pieraiset kasaan jotain ja neuvottelet vähän

Tosi iso osa kavereista on päätynyt ihan toiselle alalle mille on koulutus. Mutta se että on tutkinto taskussa on aina plussaa ja kertoo että kykenee pitkäjänteiseen työhön ( oli se mitä tahansa) .

Ja aina työelämässä on sitten tarkemmin löytynyt se oma juttu.

Mikä sun opiskelualasi on ? Anna vauva-lehden raadin kesiä sulle aihe.

Saat suoritetusta tutkinnosta eläkettä useamman kympin kuussa.

Gradu on myös pieni itsensä voittamisen homma.

Suoritettu tutkinto kannattaa aina, vaikka ei sille alalle työllistyisikään. Olet toiselle alalle hakiessasi kiinnostavampi maisterina kuin gradua vaille valmiina maisterina.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Toihan 50 sivuahan on tosi hyvä alku.

Mene neuvottelemaan jonkun ohjaajan tai proffan kanssa. En tiedä miten yliopistossa tuo on tapana tehdä, mutta kai sulla joku ohjaaja tuohon on ? Ota siitä kaikki irti.

Korkeakoulussa piti aina käydä näyttämässä diplomityötä useammallekin proffalle.

Yleensä se vei tosi paljon eteenpäin. Kun sitä työtä selittää toiselle alkaa itsekin keksiä miten sitä pitäisi parantaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

On terveellistä opetella tekemään myös asioita, jotka eivät kiinnosta. Ei sinulle työelämässäkään koko aikaa tule eteen asioita, jotka ovat kiinnostavia. Mutta silti ne hommat on vaan hoidettava. Tulet siis vähintäänkin hyötymään se, että opit tekemään asioita riippumatta siitä kiinnostaako vai ei. Ja lisäksi opit, että asioiden loppuun suorittaminen on palkitsevaa. 

Toi nyt on taas tuota rekrytyyppien lätinää mutta valitettavasti se ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa. Näkyy suoraan palkassa.

Kylläpäs täällä on virkamiehiä. Yksityinen ei maksa tutkinnoista yleensä vaan osaamisesta. Julkisella sektorilla noi tutkinnot määrää palkan, oli osaaminen mikä tahansa. Mielestäni vähän väärinpäin julkisella mutta selittää hyvin miksei mikään tuppaa toimimaan. 

Yksityiselläkin näkyy pakassa, koska ilman tutkintoa paremmat paikat jäävät haaveeksi.

Tehty gradu on riittävän hyvä. Jos gradun jättää tekemättä, niin kaikki aikaisemmat opinnot on tehty ihan turhaan. Tämä oli siis mun motivaattori kun oksensin sitä surkeaa gradua siihen paperille. Ei ole huono numero haitannut yhtään. Se kesken jäänyt tutkinto taas olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

Jätätkö kaikki muutkin asiat puolitiehen, jos vähän on haasteita? Valmistumisesta on todellakin hyötyä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun yrität hakea töitä ilman tutkintoa. Toki jos haluat esim. siivoojaksi, ei yliopistotutkintoa tarvita. 

Näytät nyt olettavan että kaikki on just täsmälleen samassa elämäntilanteessa jossa tuollaiset neuvot voisi kiinnostaa. Lisäksi noi ei pidä suomen suurtyöttömyydessä edes paikkansa ja kohtalaisen moni valmistuu työttömäksi tai tekee pätkäduunia jossain muualla kuin omalla alallaa. Eli opiskelusta ei jää käteen kuin iso laina ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta ketään paitsi yliopistoa joka saa jotain bonusta sen varjolla. Maksaisi sen bonuksen edes opiskelijalle(kin) niin ehkä kiinnostaisi valmistuminenkin. 

Vasemmallakin kädellä tehty gradu on parempi kuin ei mitään. Valmis tutkinto on aina parempi työllistymisen apu kuin keskeneräinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

On terveellistä opetella tekemään myös asioita, jotka eivät kiinnosta. Ei sinulle työelämässäkään koko aikaa tule eteen asioita, jotka ovat kiinnostavia. Mutta silti ne hommat on vaan hoidettava. Tulet siis vähintäänkin hyötymään se, että opit tekemään asioita riippumatta siitä kiinnostaako vai ei. Ja lisäksi opit, että asioiden loppuun suorittaminen on palkitsevaa. 

Toi nyt on taas tuota rekrytyyppien lätinää mutta valitettavasti se ei pidä paikkaansa.

Ei lapsipieni, ei se ole vain rekrytyyppien lätinää. Huomaat sen, kun siirryt työelämään. Siellä ei todellakaan aina ole kiinnostavia hommia tarjolla :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

Jätätkö kaikki muutkin asiat puolitiehen, jos vähän on haasteita? Valmistumisesta on todellakin hyötyä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun yrität hakea töitä ilman tutkintoa. Toki jos haluat esim. siivoojaksi, ei yliopistotutkintoa tarvita. 

Näytät nyt olettavan että kaikki on just täsmälleen samassa elämäntilanteessa jossa tuollaiset neuvot voisi kiinnostaa. Lisäksi noi ei pidä suomen suurtyöttömyydessä edes paikkansa ja kohtalaisen moni valmistuu työttömäksi tai tekee pätkäduunia jossain muualla kuin omalla alallaa. Eli opiskelusta ei jää käteen kuin iso laina ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta ketään paitsi yliopistoa joka saa jotain bonusta sen varjolla. Maksaisi sen bonuksen edes opiskelijalle(kin) niin ehkä kiinnostaisi valmistuminenkin. 

Etkö oikeasti ole tietoinen, että opintolainasta saa ison osan kuitattua, kun valmistuu tavoiteajassa? Huh, miten pihalla ihmiset ovat....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

Jätätkö kaikki muutkin asiat puolitiehen, jos vähän on haasteita? Valmistumisesta on todellakin hyötyä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun yrität hakea töitä ilman tutkintoa. Toki jos haluat esim. siivoojaksi, ei yliopistotutkintoa tarvita. 

Näytät nyt olettavan että kaikki on just täsmälleen samassa elämäntilanteessa jossa tuollaiset neuvot voisi kiinnostaa. Lisäksi noi ei pidä suomen suurtyöttömyydessä edes paikkansa ja kohtalaisen moni valmistuu työttömäksi tai tekee pätkäduunia jossain muualla kuin omalla alallaa. Eli opiskelusta ei jää käteen kuin iso laina ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta ketään paitsi yliopistoa joka saa jotain bonusta sen varjolla. Maksaisi sen bonuksen edes opiskelijalle(kin) niin ehkä kiinnostaisi valmistuminenkin. 

Niin mut sulla on nyt väärät vertailukohdat. Sä vertaat valmistumisen nyt sulle tarjoamia mahdollisuuksia siihe, että olisi nousukausi. Mutta se on väärä vertailukohta. Nousukausi ei tule sillä että jätät opinnot kesken. Okea vertailukohta on lamaaikaan valmistuneen ja lamanaikaan opinnoista pudonneen luuserin välillä. Arvaa kummalla kuitenkin on paremmat mahdollisuudet?

Eli oikeati sä et voi verrata nykyistä huonohkoa tilannetta hyvään tilanteeseen (koska sitä ei ole tarjolla). Voit verrata sitä vain vielä huonompaan tilanteeseen (sellainenhan sun tarjollaoleva vaihtoehto on).

Copy paste kehiin niin kuin muutkin tehneet.

Kommenteista huomaa, että ihmisiä korkeakoulutetaan Suomessa turhaan.

Miksi tehdä mitään sellaista, jota ei yritä tehdä hyvin ja jota häpeäisi loppuelämänsä? Täydellisyyttä ei tarvitse tavoitella, mutta turha puhua mistään oksentamisestakaan. Kyllä gradu vaatii pohdintaa ja jonkinlaista antautumista aiheelle.

Motivaatio ei ilmaannu sinuun itsestään *bling* niin, että eräänä aamuna olet täynnä intoa graduasi kohtaan. Se syntyy siitä, että aloitat. Luet ja kirjoitat, ryhdyt hommiin.

Kuka idiootti käy yliopistoa? Kunnon kisällintyössä ne hommat opitaan, ei jossain laitoksessa homeisten kirjojen äärellä. Tämä maa tarvitsee sorvaajia, hitsaajia, asentajia, putkimiehiä, raksoja jne., ei kirjapellejä väittämässä että ihmisillä on siivet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

Jätätkö kaikki muutkin asiat puolitiehen, jos vähän on haasteita? Valmistumisesta on todellakin hyötyä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun yrität hakea töitä ilman tutkintoa. Toki jos haluat esim. siivoojaksi, ei yliopistotutkintoa tarvita. 

Näytät nyt olettavan että kaikki on just täsmälleen samassa elämäntilanteessa jossa tuollaiset neuvot voisi kiinnostaa. Lisäksi noi ei pidä suomen suurtyöttömyydessä edes paikkansa ja kohtalaisen moni valmistuu työttömäksi tai tekee pätkäduunia jossain muualla kuin omalla alallaa. Eli opiskelusta ei jää käteen kuin iso laina ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta ketään paitsi yliopistoa joka saa jotain bonusta sen varjolla. Maksaisi sen bonuksen edes opiskelijalle(kin) niin ehkä kiinnostaisi valmistuminenkin. 

Mikä on elämäntilanne, jossa yliopisto-opiskelijaa ei kiinnosta opintojen jälkeen työllistyä? Tarkoitan siis koskaan, ei välittömästi opintojen valmistuttua. Jos vähänkään käyt selaamassa muita kuin perusduunarin paikkoja, huomaat että niissä lukee "edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa". Ei elämästä tule mitään, jos lähtee liikkeelle sillä asenteella, että en kuitenkaan koskaan tule työllistymään, joten mitään ei kannata koskaan edes yrittää saada valmiiksi. Ja siitä edes opintolainasta osan pois, jos valmistuu ajoissa. Eli opiskelija itsekin hyötyy valmistumisesta, vaikka olisi loppuelämän työttömänä. 

Luuseri vienyt jonkun motivoituneen paikan yliopistossa, vuosi yo:ssa maksaa yhteiskunnalle 100 000€

Häpeä niljake ei nio paikat mitään huvittelua varten ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mietin. 50 sivua raakatekstiä ksassa ja tekisi mieli luovuttaa.

Miksi luovuttaa, kun työ on jo melkein valmis?

Ehkei vaan kiinnosta. Oma on just tuossa vaiheessa eikä valmistumisesta tule olemaan muuta hyötyä kuin se, että on valmistunut. 

Jätätkö kaikki muutkin asiat puolitiehen, jos vähän on haasteita? Valmistumisesta on todellakin hyötyä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun yrität hakea töitä ilman tutkintoa. Toki jos haluat esim. siivoojaksi, ei yliopistotutkintoa tarvita. 

Näytät nyt olettavan että kaikki on just täsmälleen samassa elämäntilanteessa jossa tuollaiset neuvot voisi kiinnostaa. Lisäksi noi ei pidä suomen suurtyöttömyydessä edes paikkansa ja kohtalaisen moni valmistuu työttömäksi tai tekee pätkäduunia jossain muualla kuin omalla alallaa. Eli opiskelusta ei jää käteen kuin iso laina ja tutkinto joka ei oikeasti kiinnosta ketään paitsi yliopistoa joka saa jotain bonusta sen varjolla. Maksaisi sen bonuksen edes opiskelijalle(kin) niin ehkä kiinnostaisi valmistuminenkin. 

Mikä on elämäntilanne, jossa yliopisto-opiskelijaa ei kiinnosta opintojen jälkeen työllistyä? Tarkoitan siis koskaan, ei välittömästi opintojen valmistuttua. Jos vähänkään käyt selaamassa muita kuin perusduunarin paikkoja, huomaat että niissä lukee "edellytämme soveltuvaa korkeakoulututkintoa". Ei elämästä tule mitään, jos lähtee liikkeelle sillä asenteella, että en kuitenkaan koskaan tule työllistymään, joten mitään ei kannata koskaan edes yrittää saada valmiiksi. Ja siitä edes opintolainasta osan pois, jos valmistuu ajoissa. Eli opiskelija itsekin hyötyy valmistumisesta, vaikka olisi loppuelämän työttömänä. 

Varmaan semmoinen jossa on tajunnut/oppinut käytännössä sen perustavaa laatua olevan yksityiskohdan ettei suomessa yksinkertaisesti saa duunia ilman suhteita. Ja jos on suhteita niin ei tarvitse sitä tutkintoa. Jos ei ole suhteita niin tutkinnosta ei ole mitään hyötyä kun on liki lottovoiton todennäköisyys olla se yksi sadoista muista hakijoista joka kutsutaan haastatteluun.  Yleensä tuossakin kohtaa selviää että oikeasti heillä on jo joku joka sen homman saa mutta pakko haastatella paria tyyppiä. 

Korjatkaa työelämä niin ehkä ne tutkinnotkin rupeaa kiinnostamaan.