Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Toksoplasmoosi+kissa+raskaus?

Vierailija
09.01.2015 |

Joku av-mamma kirjoitti, että kissojen kakkojen pitäisi olla useamman päivän kissan vessalaatikossa, että niihin alkaa kehittyä niitä vaarallisia juttuja. Eli jos siivoaa kissan kakat useamman kerran päivässä pois laatikosta, ei ole vaaraa saada toksoplasmoosia.

Onko asia oikeasti näin? Kuvittelin, että jos tulen raskaaksi, minun pitää siivota kissan vessa aina kertakäyttöiset kumikäsineet kädessä tai pakottaa mieheni siihen työhön. Tai luopua kissasta mitä mieheni ehdottaisi ensimmäisenä mutta mihin en suostu.

Eli vain kauan muhineet kakat ovat vaarallisia? Onko näin?

Meillä on sisäkissa.

Kommentit (53)

Vierailija
41/53 |
09.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kissat nuolee pyllyään. Ja sitten sun kahvikupin reunaa. Käsiä tms...

Vierailija
42/53 |
09.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.01.2015 klo 11:20"]

Mun mies kyllä teki sen homman koko raskauden ajan ihan varmuuden vuoksi. Mut joo Hesarissakin oli tosta viime keväänä juttu, että siinä menee joku kolme päivää ennenku se bakteeri kehittyy tms.

[/quote]

Ehkä sekoitat toksoplasmaloisen johonkin eri bakteeriin.

Jos testataan positiiviseksi, niin loinen on aivoissa aina. Se pysyy kurissa, kun immuniteetti on kurissa. Mutta jos immuniteetti jostain syystä laskee, pystyy loinen vaikuttamaan. Siis tämä ilman raskautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/53 |
09.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

2

44/53 |
09.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyviä neuvoja!

45/53 |
09.01.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

2

Vierailija
46/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertokaa nyt tarkkaan että onko vaarallista:

yritän tulla raskaaksi ja meillä on kissa!

Onko minulla tokso? Tuleeko minulle tokso? Tuleeko vauvalle tokso?

En nyt ymmärrä!

APUA!!!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä kun tulee raskaaksi ja jos testaa neuvolassa toksoplasmoosin ja siellä sanotaan että on se? Mitä sitten tapahtuu?????

Vierailija
48/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No minul on ainakin kahessa eri neuvolassa sanottu että iso osa kisunomistajista on sen saanu jossaa vaiheessa (itse en). Mutten voi uskoa et monikaan sitä kakkaa syö tai pistää sormet kakanputsauksen jälkeen suuhun. Äly hoi. Ja miks on parempi kysyjälle sanoo ettei oo mitään vaaraa ku kuitenkin on. En ymmärrä. Parempi olla hanskat kädessä ku ottaa mitään riskejä.

 

Eräs tutkija totesi, että moni on saanut sen jo lapsena, jolloin raskaaksi tultua ei ole vaaraa. Heitti jopa ajatuksen, että kaikkien tyttölasten kannattaisi saada se jo lapsena.

Käsien hyvin peseminen riittää, mutta toki halutessaan voi käyttää kertakäyttöisiä käsineitäkin.

Nykyajalle on hyvin tyypillistä luoda hysteriaa milloin mistäkin aiheesta, myös toksoplasmoosista. Median syytä, kaikki hysteriajutut näet myyvät hyvin. Huomaahan sen täälläkin, jotkut ovat ihan kauhuissaan asiasta, josta ei normaalia hygenia noudattavalle ihmiselle ole vaaraa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt tarkkaan että onko vaarallista:

yritän tulla raskaaksi ja meillä on kissa!

Onko minulla tokso? Tuleeko minulle tokso? Tuleeko vauvalle tokso?

En nyt ymmärrä!

APUA!!!!!

 

Toksoplasmoosi

Lääkärikirja Duodecim
29.11.2013
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Tartunta ja esiintyvyys
Tauti ja sen oireet
Raskaudenaikainen tauti
Diagnoosi
Hoito
Ehkäisy

Toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -nimisen alkueläimen aiheuttama infektio. Ihminen saa sen useimmiten raa'asta lihasta, kissan ulosteista tai raskauden aikana äidiltä istukan läpi. Tautina se on uhkaavin raskaana oleville ja AIDS-potilaille. Tartunnan jälkeen toksoplasma jää aina pysyvästi piilevänä elimistöön.

Tartunta ja esiintyvyys

Toksoplasma-alkueläimiä voi olla useiden nisäkkäiden kudoksissa. Tartunta saadaan yleisimmin huonosti kypsennetystä sian-, lampaan- tai naudanlihasta, jossa on toksoplasman kystamuotoja. Näiden eläinten uloste ei tartuta. Ihminen voi saada tartunnan suun !!! kautta myös kissan ulosteista tai maaperästä johon kissan ulostetta on joutunut. Tartunnan saanut kissa, useimmiten pentu, erittää ulosteeseensa tartuttavia kystoja vain muutaman viikon ajan. Vain noin yksi kissa sadasta on tartuttava. Aivan tuore uloste ei tartuta, vaan ulosteen on pitänyt olla ympäristössä vähintään vuorokausi, jotta toksoplasma muuttuu tartuttavaksi. Tällä on merkitystä tartuntojen ehkäisyssä kotona. Toksoplasma voi siirtyä istukan kautta sikiöön, jos äiti saa tuoreen tartunnan raskauden aikana. Toksoplasma jää tartunnan jälkeen pysyvästi uinumaan ihmisen soluihin. Tavallisin lymypaikka on silmän verkkokalvo.

Toksoplasmaa esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta kylmässä ilmastossa se on harvinaisempi kuin lämpimässä. Erityisen yleinen toksoplasma on Ranskassa. Tämän arvellaan johtuvan runsaasta raa'an lihan syönnistä. Suomalaisista 20 % on saanut toksoplasmatartunnan aikuisikään mennessä. Näistä suuri osa on äidiltä kohdussa lapseen siirtyneitä infektioita. Aikuisiässä vain noin 20–50 suomalaista vuodessa saa tartunnan. Taudit ovat vielä tätäkin harvinaisempia, koska suurin osa tartunnoista on oireettomia. Tauti ei tartu suoraan ihmisestä toiseen.

Tauti ja sen oireet

Suurin osa toksoplasmainfektioista menee huomaamatta taikka joko oireettomina tai vähäisinä kuumetauteina. Oireet alkavat noin kaksi viikkoa (10–21 päivää) tartunnan jälkeen. Yleisin toksoplasmoosin muoto on pelkkä yleinen kuumeeton imusolmukkeiden suureneminen. Myös nielurisat voivat turvota ja kipeytyä; nekin ovat imukudosta. Tavallisimmat yleisoireet ovat kuumeilu, yöhikoilu, väsymys ja lihassäryt. Toksoplasmoosin vakavimmat mutta harvinaisimmat muodot ovat keuhkokuume ja aivotulehdus. Aivotulehdus todetaan yleisimmin HIV-infektion saaneilla ja vasta silloin kun tauti on edennyt jo pitkälle AIDS-vaiheeseen. Aivotulehduksessa on kyseessä useimmiten aiemmin elämässä saadun piilevän infektion aktivoituminen kuin tuore tartunta.

Yleisin paikka, mihin toksoplasma tartunnan jälkeen pysyvästi sijoittuu, on silmän verkkokalvo ja erityisesti sen näkemisen kannalta keskeinen alue. Tuore tulehdus tai piilevän infektion aktivoituminen silmässä ilmenee näön hämärtymisenä. Silmäinfektio voi johtaa pysyvään näköhaittaan.

Raskaudenaikainen tauti

Jos äiti on saanut toksoplasman jo ennen raskautta, siitä ei ole haittaa lapselle. Tämä tilanne on joka viidennellä suomalaisella synnyttäjällä. Aiemmin saatu toksoplasmainfektio ei lisää keskenmenon riskiä. Suomessa on arvioitu, että noin sata odottavaa äitiä saa toksoplasmoosin. Tämä tarkoittaisi noin 20 synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavaa vastasyntynyttä vuosittain. Äidin raskauden aikana tai raskautta edeltävänä parina viikkona saama toksoplasmoosi aiheuttaa vakavan riskin sikiölle ja lapselle. Se voi aiheuttaa keskenmenon erityisesti raskauden alkuvaiheessa tai lapsen vakavan pysyvän vamman tai kuumeisen yleisinfektion vastasyntyneenä tai ensimmäisinä elinviikkoina (ks. myös «Raskaus ja zoonoosit (Listeria ja toksoplasma)»1). Taudin muoto riippuu siitä, missä raskauden vaiheessa äiti saa infektion (ks. taulukko 1).

Voimakkaat oireet äidillä infektion aikana ovat merkki äidin hyvästä puolustusreaktiosta toksoplasmaa vastaan ja samalla sikiön pienemmästä infektioriskistä. Mitä aikaisemmin raskaudessa äidin infektio tulee, sitä epätodennäköisempää on, että sikiökin saa tartunnan. Toisaalta mitä aikaisemmin sikiö infektoituu, sitä todennäköisimmin lapselle tulee vakava haitta. Synnynnäinen toksoplasmoosi ilmenee useimmiten silmän verkkokalvon tulehduksena, joka voi aiheuttaa vakavan näköhaitan tai sokeudenkin. Muita häiriöitä ovat muun muassa epilepsia, liikunnan ongelmat ja älyllisen kehityksen häiriöt. Osa haitoista kehittyy tai todetaan niin myöhään, että lopputulos on arvioitavissa luotettavasti vasta kouluiässä. Äidin infektion hoito antibiootein ja lapsen hoito heti syntymän jälkeen vähentävät lapselle koituvia haittoja.

Diagnoosi

Toksoplasman diagnoosi tehdään yleensä osoittamalla toksoplasman IgM-luokan vasta-aineita verestä. Tuore ja aiemmin elämässä saatu infektio ja sen aktivoituminen voidaan erottaa näin toisistaan. Aktivaatiossa todetaan vain IgG-luokan vasta-aineita. Erottelulla tuoreeseen ja vanhaan infektioon on merkitystä erityisesti raskauden aikana. Sikiön infektiota epäiltäessä voidaan etsiä toksoplasmaa lapsivesinäytteestä geenitestillä (PCR-testillä). Silmänpohjan toksoplasmoosi todetaan silmänpohjan tähystyksessä pesäkkeen tyypillisen ulkonäön perusteella. Jos taudissa on vain imusolmukesuurentumia, otetaan usein solmukkeesta koepala taudin erottamiseksi lähinnä lymfoomista.

Hoito

Imusolmukkeen toksoplasmoosia ei tarvitse hoitaa ja se paranee itsestään. Solmukkeiden pieneneminen voi kuitenkin kestää kuukausia. Korkeakuumeiset taudit, keuhkokuumeet, aivotulehdukset, immuunipuutteisten infektiot ja kaikki vastasyntyneiden ja raskaana olevien toksoplasmoosit hoidetaan antibiootein. Toksoplasma vaatii muuten harvemmin käytettyjä lääkkeitä eli sulfonamideja, pyrimetamiinia, spiramysiiniä. Raskauden aikainen hoito vähentää merkittävästi lapsen riskejä.

Ehkäisy

Erityisiä toimia toksoplasmoosin välttämiseksi on suositeltu vain raskaana oleville. Tällaisia ovat kissan hiekkalaatikon päivittäinen tyhjentäminen käsineet kädessä ja laatikon pesu kuumalla vedellä. Koska vain harva kissa, ja yleensä pentuvaiheessa, on tartuttava, kissan eristäminen raskaana olevasta ei ole tarpeen. Sen sijaan kissanpennun ottamista juuri raskauden aikana voi välttää. Suositeltavaa on puutarhatöiden tekeminen suojakäsinein, vihanneksien ja hedelmien peseminen tai kuoriminen ja raa'an lihan välttäminen. Myös raakojen munien syöntiä ja pastöroimatonta maitoa on suositeltavaa välttää. Käsien pesu tiheästi ja erilaisten ruokaan liittyvien työvaiheiden edellä ja jälkeen on suositeltavaa muutenkin.

Toksoplasmoosiin ei ole rokotetta.

 

Aiemmat kirjoittajat:
kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen
Artikkeli on tarkastettu 29.11.2013
Artikkelin tunnus: dlk00619 (000.000)
© 2015 Kustannus Oy Duodecim
Arvioi artikkeli | Sisällysluettelo | Palaute | Tulosta | Lähetä artikkeli

 

Joten ap hyvä, nyt järki ja vaikka ne hanskat käteen, niin vaaraa ei ole. Muista myös tuo,mitä artikkelissa puhuttiin elintarvikkeista. Eli hyvä hygienia!

Mukavaa vauvanodotusta!

 

t. kissoja perheessä ja lapsia kanssa

Vierailija
50/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, tässä vielä Potilaan Lääkärilehden ohjeita:

 

Suomalaisista äideistä kolmasosa on sairastanut toksoplasmoosin, mutta lämpimissä maissa lähes kaikki. Suomalaisen äidin tulisi noudattaa erityisen suurta varovaisuutta ulkomailla tai välttää kokonaan matkustamista maihin, jossa tartuntavaara on suuri, Terveyskirjaston artikkelissa todetaan.

"Kuori, keitä, kypsennä!"

Toksoplasmatartunnan torjuminen onnistuu yksinkertaisilla ohjeilla.

– Jos harkitsee kissan ottamista, kannattaa se ottaa vasta raskauden jälkeen, neuvoo osastonylilääkäri Maija Lappalainen Suomen Lääkärilehdessä 48/2006 julkaistussa artikkelissa.

Huslabin virologian osaston päällikkö Lappalainen on tutkinut toksoplasmaa 1980-luvulta asti. Hänen väitöskirjatyössään oli tutkittu lähes 17 000 odottavaa äitiä.

Kissan hiekkalaatikko on Lappalaisen mukaan tyhjennettävä päivittäin, jolloin ulosteissa mahdollisesti olevat ympäristömuodot eli ookystat eivät ehdi itää.

– Kannattaa miettiä, onko hiekkalaatikon tyhjennys raskaana olevan asia. Suomalaiset naiset ovat kyllä hyvin valistuneita toksoplasman suhteen, Lappalainen kertoi.

Lappalaisen mukaan kissanomistajat eivät ole tutkimusten mukaan erityinen riskiryhmä, eikä kissantappohysteriaan ole muutenkaan perusteita.

Hyvän käsi- ja keittiöhygienian noudattaminen auttaa.

– Kaikki liha pitää kypsentää huolellisesti. Kaikki kasvikset pestään ja kuoritaan, opasti Lappalainen.

Vierailija
52/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

http://www.hs.fi/tiede/a1305966925164

 

"Asiantuntijana" Risto Isomäki....

https://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Isom%C3%A4ki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/53 |
19.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos teillä on sisäkissa, joka on ollut sisäkissa aina (tai ainakin melko pitkään) ja joka syö tavallista kissanruokaa, se ei kanna tai tartuta toksoplasmoosia. Ulkokissalla, joka syö hiiriä ja rottia, voi olla toksoplasmoosi ja sekin todennäköisesti vain nuorella ulkokissalla (jos kissa saa tartunnan, se saa sen todennäköisesti jo nuorena ja tartuttava vaihe kestää 1-3 viikkoa - eli on varsin todennäköistä, että vanhempi ulkokissa on sen jo sairastanut, minkä jälkeen se ei enää levitä sitä). En näe mitään syytä, miksei raskausaikana voisi ottaa kissaa, joka on esimerkiksi hankittu luotettavalta kasvattajalta joka on pitänyt kissoja sisäkissoina. Tai miksei voisi ottaa kissaa, joka on jo aiemmin sairastanut toksoplasmoosin ja joka ei siten enää levitä sitä. Toskoplasmoosinhan voi ihan hyvin saada vaikka puutarhatöistäkin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi neljä